Aputoiminimi – Use It or Lose It

Toiminimeä sekä aputoiminimeä on toiminimilain 19 §:n 2 momentin 2) kohdan mukaan käytettävä liiketoiminnassa taikka muutoin toiminimirekisteröinti voidaan kumota, jollei sitä ole käytetty kuluneen viiden vuoden aikana. Toiminimen käytöstä ja käyttönäytön arvioinnista ei aiemmin ole ollut korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä. Korkein oikeus on 22.6.2022 antanut ennakkoratkaisun Blue Water Shipping Oy:n (BWS) aputoiminimen Wikeström&Krogius käytöstä ja sen käytön riittävyydestä ratkaisussa KKO:2022:41.

Korkein oikeus toteaa, että aputoiminimen tosiasiallisen käytön perusedellytyksenä on, että elinkeinonharjoittaja harjoittaa aputoiminimen toimialan mukaista elinkeinotoimintaa ja että aputoiminimeä hyödynnetään juuri tämän elinkeinotoiminnan osan kehittämisessä tai säilyttämisessä. Korkeimman oikeuden mukaan aputoiminimen vähäinenkin käyttö, samoin kuin tavaramerkkien osalta, voi olla rekisteröinnin ylläpitämiseksi riittävää. Toiminimiä koskevaa lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu Euroopan unionissa, mutta tavaramerkkejä koskevasta oikeuskäytännöstä voidaan tulkintaan hakea analogiaa. Tällöin on kuitenkin muistettava, että toiminimen ensisijainen tehtävä on yksilöidä kysymyksessä olevaa liiketoimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja, kun taas tavaramerkin tehtävänä on osoittaa tavaroiden ja palveluiden alkuperä.

BWS, joka on kansainvälinen huolinta- ja logistiikka-alan yhtiö, oli ostanut vuonna 2013 Suomessa Wikeström&Krogius -nimisen yhtiön liiketoiminnan. Tässä yhteydessä ostetun yhtiön nimi rekisteröitiin BWS:n aputoiminimeksi, ja nimeä käytettiin kaupan jälkeen usean vuoden ajan, erityisesti ostetun liiketoiminnan mukaiseen toimintaan ja asiakaskontakteissa. Aputoiminimen käyttö oli vähentynyt pian vuonna 2013 toteutetun liiketoimintakaupan jälkeen ja siis jo ennen arvioinnin kohteena olevan viisivuotiskauden alkua, mutta se oli edelleen tietyissä yhteyksissä käytössä ja esillä.

BWS osoitti tapauksessa kirjallisen näytön ja sitä tukevan suullisen todistelun perusteella, että BWS:n aputoiminimeä oli käytetty tarkastellun viisivuotiskauden aikana yhtiölle liiketoimintakaupalla siirtyneiden kuljetus-, huolinta- ja logistiikkapalveluiden tarjoamiseen liittyvässä elinkeinotoiminnassa yhtiön työntekijöiden sähköpostiviesteissä, yhtiön internetsivustolla ja sen liikennöimiin puoliperävaunuihin kiinnitetyissä mainoksissa. Korkeimman oikeuden mukaan jokainen edellä mainittu käyttö on liittynyt nimenomaan yhtiön liiketoimintaan sekä yksilöinyt elinkeinonharjoittajaa. Aputoiminimen käyttötapaa ja laajuutta voitiin pitää huolinta- ja logistiikka-alalla ja liiketoiminnan siirtämisen yhteydessä tavanomaisena.

Sillä seikalla, että suomalaisen osakeyhtiön aputoiminimeä käytettiin osittain tanskalaisen konserniyhtiön (A/S) yhteydessä, ei ollut merkitystä käyttönäyttöä arvioidessa, sillä käyttö oli tehdystä viittauksesta huolimatta tapahtunut BWS Oy:n elinkeinotoiminnassa. Samaan konserniin kuuluvien ja läheisessä yhteydessä liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden kaupallisessa viestinnässä voidaan pitää tavanomaisena viittaamista emoyhtiöön tai koko konserniin. Aputoiminimen esittäminen yhdessä emoyhtiön tai konsernin tunnusten kanssa on yksi tapa hyödyntää aputoiminimeä elinkeinotoiminnassa ja viitata tiettyyn toiminnan osaan.

Käyttönäyttönä ei voida hyväksyä sellaista toimintaa, jossa aputoiminimeä käytetään vain rekisteröinnin ylläpitämiseksi. Tällaisesta käytöstä ei ollut tässä tapauksessa kyse. BWS oli näyttöä kokonaisuutena arvioiden käyttänyt kanteen vireillepanoa edeltäneen viiden vuoden aikana aputoiminimeä tavalla, joka on viitannut aputoiminimellä suojattuun elinkeinotoimintansa osaan ja on sitä hyödyttänyt. Yhtiö oli siten tosiasiallisesti käyttänyt aputoiminimeä.

Edellä mainituissa yhteyksissä aputoiminimen käyttöä ei voitu korkeimman oikeuden mukaan pitää niin vähäisenä, etteikö se olisi rekisteröinnin ylläpitämiseksi riittävää. Korkein oikeus kumosi markkinaoikeuden tuomion ja määräsi vastapuolen korvaamaan BWS:n oikeudenkäyntikulut.

Kirjoittaja toimi asiassa BWS:n asiamiehenä.