Antti Riivari jatkaa PRH:n pääjohtajana

Valtioneuvosto päätti 10.2.2022 nimittää nykyisen Patentti- ja rekisterihallituksen, PRH:n pääjohtajan OTK Antti Riivarin uudelle viisivuotiskaudelle. Kausi alkaa 1.3.2022.

IPRinfo-lehdelle tarjoutui tilaisuus keskustella Riivarin kanssa hänen opinnoistaan, työhistoriastaan, ensimmäisestä pääjohtajakaudesta ja hänen näkemyksistään IPR-alan tulevaisuudesta.

Antti Riivarin kiinnostuksen kohteena koulussa olivat matematiikka ja fysiikka ja hän pääsi suoraan Helsingin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia. Pian tämän jälkeen hän pääsi myös opiskelemaan oikeustiedettä, jossa hän koki mielenkiintoisena muun muassa oikeusinformatiikan. Aluksi ajatuksena oli opiskella kumpaakin linjaa yhtäaikaa, Riivari kertoo, mutta hän huomasi kuitenkin aikaisessa vaiheessa, että matematiikan opiskelu yliopistotasolla oli varsin vaativaa ja teoreettista, joten hän päätti keskittyä oikeustieteen opintoihin. Riivari valmistui oikeustieteen kandidaatiksi eli nykyterminologiaa käyttäen oikeustieteen maisteriksi vuonna 1992.

Riivarin tutkielma käsitteli vero-oikeutta, tarkemmin sanottuna varallisuusverojärjestelmien vertailua Pohjoismaissa. Hänen ohjaajanaan toimi veroasiantuntija professori Edward Andersson, joka tunnetusti oli aktiivinen Pohjoismaisessa verotieteellisessä tutkimusneuvostossa (Nordiska skattevetenskapliga forskningsrådet). Eräänä erityispiirteenä Riivari muistaa, että luentoja pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi.

Valmistuttuaan Riivari sai työpaikan silloisesta Kauppa- ja teollisuusministeriöstä, KTM:stä mikä oli, Riivari toteaa, varsin hieno asia ottaen huomioon 90-luvun alun lama-ajan työtilanteen. Varsin pian hän pääsi mukaan ETA- ja EU-jäsenyysvalmisteluihin, joissa hän keskittyi kauppaa koskeviin erilaisiin teknisiin esteisiin. Työ oli poikkihallinnollinen ja sen yhteydessä Riivari toteaa aineettomien oikeuksien olleen sivuroolissa. Vuosina 1998-2001 hän toimi erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä. Silloin sekä yhteisöpatentti ja muut IPR:t kuuluivat hänen työtehtäviinsä.

Vuoden 2002 alusta Riivari oli mukana silloisen KTM:n edustajana EU:n kilpailukykyneuvostossa ja vuonna 2006 koordinoimassa Suomen EU-puheenjohtajuutta. Vuonna 2007 hän oli Marja-Liisa Rinkinevan sijaisena huolehtimassa teollisoikeuksista. Vuonna 2010 hän toimi työ- ja elinkeinoministeriön, TEM:in ryhmäpäällikkönä vastaamassa teollisoikeuksista aina PRH:n pääjohtajaksi nimittämiseensä saakka 2017.

IPRinfo-lehden tiedustellessa Riivarilta, missä määrin hän on ollut kosketuksissa tekijänoikeuksiin työuransa aikana, hän toteaa, että hän on seurannut niitä sivusta, mutta kuitenkin perehtynyt niihin.

Keskustelun siirtyessä Patentti- ja rekisterihallitukseen, hän sanoo alkuun yllättyneensä positiivisesti henkilöstön sitoutuneisuudesta tehtäviinsä.

Virasto on pitkälti omarahoitteinen ja toimii noin 90 prosenttisesti omilla tuloillaan ja loput ohjautuvat valtion budjetin kautta. Nettobudjetointi lisää viraston itsenäisyyttä ja vastuuta, Riivari mainitsee. Valtion budjettiohjaus ei ole siten niin tiivistä. Merkittävä osa kustannuksista katetaan patenttien vuosimaksuilla, mutta samalla on muistettava, että PCT-vaatimus edellyttää PRH:lta tietyn määrän eli 100 patenttitutkijaa.

Riivari toteaa tyytyväisenä, että suuret suomalaiset patentteja hakevat yritykset, kuten Nokia, ovat enenevässä määrin kääntyneet PRH:n puoleen sen asiantuntevuuden ja hyvän palvelutason takia.

Tavaramerkkirekisteröinnit ovat pysyneet runsaan 3000 hakemuksen vuositasolla, mutta mallirekisteröintien määrät ovat laskeneet ja viime vuonna hakemuksia oli vähän alle sata. Kun esimerkiksi Ruotsissa luvut ovat korkeammat, sillä muassa autoteollisuus on siellä edistänyt rekisteröitien määrää. Kaupparekisteritoiminta on sitä vastoin Suomessa ollut vilkasta ja rekisteröinnit ovat nousussa. Uusia yrityksiä on perustettu ennätystahtiin.

Mikä sitten on muuttunut Riivarin ensimmäisen kauden alkuajoilta? Asiakasnäkökulman vahvistuminen, viraston kansainvälistyminen ja käytössä olevien järjestelmien jatkuva kehittäminen tulevat Riivarille mieleen ensimmäisenä. Kansainvälistymistä on varmasti edistänyt se, että Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Riivari sekä johtaja Jorma Hanski ovat mukana EPO:n että EUIPO:n päättävissä elimissä. Järjestelmäkehityksestä puhuttaessa esimerkiksi tekoälysovellus IPRallyn käyttö patenttihakemuksia koskevan uutuuskirjallisuuden tutkimisessa tulee mieleen. Lisäksi PRH on toiminut pilottina EUIPO:n tarjoamien järjestelmäkokonaisuuksien käyttöönotossa. Riivari korostaa, että henkilöstön sitoutuminen on mahdollistanut kaiken kehityksen.

Keskusteltaessa pienten ja keskisuurten, PK-yritysten asemasta IPR-kentässä sekä niiden tukemisesta Riivari mainitsee EUIPO:n uudet rahoitusmuodot yrityksille. PRH:n kotisivuilta voi saada tietoa PK-yritysrahastosta (SME Fund). Se, että PK-yrityksille annetaan tietoa ja koulutusta aineettomien oikeuksien suojaamisesta on hyvä asia ja meidän tulee Suomessa hyödyntää EUIPO:n rahoitusta aktiivisemmin, Riivari painottaa.

Vapaa-aikanaan Antti Riivari kertoo viihtyvänsä luonnossa kävellen, pyöräillen ja harrastaen maastohiihtoa perinteisellä tyylillä. Ulkoileminen on hyvä vastapaino toimistotyölle.

IPRinfo-lehti kiittää miellyttävästä keskustelusta ja toivottaa Riivarille ja PRH:lle menestystä.