Poimintoja vuoden 2017 IPR-oikeuskäytännöstä

1/2018 13.2.2018
Keys_byT_eresa_500.jpg
Anette Alén-Savikko oli poiminut viime vuoden kotimaisen IPR-oikeuskäytännön kiinnostavimmat ratkaisut IPR-päivän esitykseensä, josta hän kokosi otteen myös IPRinfoon.

Vuonna 2017 Suomessa annettiin useita mielenkiintoisia tuomioistuinratkaisuja immateriaalioikeuden alalla. Yksi niistä on korkeimman oikeuden tavaramerkkiä koskeva ennakkopäätös KKO:2017:42, joka koski Abloyn EXEC-avainta ja sitä läheisesti muistuttavaa avainta. KKO katsoi ulkoasutavaramerkkien olevan heikkoja ja suojapiirin suppea. Pienet eroavuudet olivat riittäviä, eikä tavaramerkkioikeutta loukattu. Kuluttajille oli myös laajasti tiedotettu Abloyn patenttisuojan lakkaamisesta vuonna 2013, ja he pystyivät vertaamaan tuotteita teettäessään avaimia. Avainaihion mallisuoja on päättynyt 2004. Viitaten EUT:n oikeuskäytäntöön KKO totesi, ettei tavaramerkin avulla voida saada pysyvää yksinoikeutta muiden immateriaalioikeuksien säilyttämiseen.

Toinen kiintoisa KKO:n ennakkotapaus KKO:2017:85 koskee tekijänoikeutta ja teleliittymän haltijan yhteystietojen saamista tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla. KKO:n mukaan tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla viranomaistarpeisiin säilytetyt tiedot tuli rajata luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle. Markkinaoikeus viittaa tähän linjaukseen loppuvuonna antamassaan ratkaisussa MAO:783/17.

Vuosikirjapäätöksessä KHO:2017:26 korkein hallinto-oikeus totesi, että EPO:n ongelma – ratkaisu -menetelmään liittyy hyödyllisyysmalliasiassa ongelma keksinnöllisyyskynnyksen alentamisesta suhteessa patenttiasioihin. Suomessa samaa kynnystä ei voi soveltaa, eikä hyödyllisyysmallirekisteröintiä voi mitätöidä keksinnöllisyyden jäädessä puuttumaan sanotulla menetelmällä.

Tapauksessa KHO:2017:97 puolestaan oli kysymys eurooppapatentin voimaansaattamisesta Suomessa määräajan umpeuduttua. Yrityksen yhteistyökumppaneissa tapahtuneiden muutosten vuoksi määräajan valvonta oli jäänyt hoitamatta. Oikeudenmenetyksen välttääkseen yhtiö teki patenttilain 71 a § 1 mom.:n mukaisen esityksen PRH:lle vedoten poikkeukselliseen virheeseen. KHO:n mukaan laissa tarkoitettu huolellisuus olisi edellyttänyt korkealaatuista ja luotettavaa määräaikavalvontaa ottaen huomioon vakava seuraamus.

Parodiapoikkeus pitäisi kirjata lakiin

Anette Alén-SavikkoTekijänoikeusneuvoston lausunnossa TN 2017:4 katsottiin, ettei tunnetun taiteilijan teosten ja eläinhahmojen parodiointi toisen taiteilijan kuvataiteessa loukannut tekijänoikeutta. Teokset olivat vähäisistä muutoksista huolimatta uusia ja itsenäisiä.

Kuten pian lausunnon jälkeen blogikirjoituksessakin totesin, Suomessa parodiaa on hahmotettu vapaan muuttamisen kautta; parodikko on siis luonut uuden itsenäisen teoksen. Myös sitaattioikeuteen voidaan vedota. Nämä lähestymistavat soveltuvat kuitenkin vain joihinkin parodian tyyppeihin.

EU-oikeudessa parodia hahmotetaan yksinoikeuksien rajoituksena tunnustaen paremmin sen epäitsenäisyys. Mielestäni myös Suomen tekijänoikeuslakiin pitäisi sisällyttää parodiapoikkeus, joka selventäisi parodian asemaa EU-oikeutta mukaillen.

Anette Alén-Savikko, LL.D
Post-doctoral researcher, University of Lapland
Post-doctoral researcher, University of Helsinki

Lue lisää:

Kuvat “T”eresa (avaimet, CC BY 2.0) ja Päivi Helander

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn