Tiger King -tekijänoikeusjupakka USA:n valitustuomioistuimessa
Valitustuomioistuin (Court of Appeals for the Tenth Circuit) antoi 27.3.2024 tuomion asiassa, joka koski Tiger King -dokumenttisarjassa käytetyn videomateriaalin tekijänoikeuksia.
Tapauksen tausta
Netflix julkaisi maaliskuussa 2020 seitsenosaisen dokumenttisarjan Tiger King: Murder, Mayhem and Madness, joka kertoo entisestä eläintarhan omistajasta Joe Exoticista. Sarjaan on sisällytetty otteita kahdeksasta videosta, jotka kuvasi eläintarhalle työskennellyt Timothy Sepi. Seitsemän videoista on kuvattu Sepin työsuhteen aikana, kahdeksas video taas työsuhteen päätyttyä. Tiger King -dokumenttisarjan julkaisun jälkeen Sepi rekisteröi tekijänoikeutensa kaikkiin kahdeksaan videoon joko omalla nimellään tai yrityksen Whyte Monkee Productions, LLC nimissä. Sepi ja Whyte Monkee (kantajat) nostivat kanteen Netfixiä ja sarjan tuottanutta Royal Goode Productions, LLC:a (vastaajat) vastaan tekijänoikeusrikkomuksesta, koska videoita oli käytetty dokumenttisarjassa ilman oikeudenhaltijoiden lupaa.
Alioikeuden päätös
27. huhtikuuta 2022 alioikeus (District Court for the Western District of Oklahoma) antoi asiassa päätöksensä. Tuomioistuimen mukaan seitsemän videoista olivat USA:n tekijänoikeuslain 201(b) §:n mukaisesti työsuhteessa tehtyjä teoksia (work made for hire) eikä Sepi täten ollut niiden tekijänoikeuden haltija. Työsuhteen ulkopuolella kuvatun videon käyttö dokumentissa taas oli fair use -periaatteen mukaista, eikä se loukannut Sepin tekijänoikeutta.
Sepi ja White Monkee valittivat päätöksestä kaikkien videoiden osalta. Seitsemän videota eivät kantajien mukaan olleet työsuhteessa tehtyjä, sillä ne eivät liittyneet Sepin työhön, eikä niitä ollut kuvattu työaikana. Kahdeksannen videon osalta kantajat valittivat, ettei alioikeuden tuomio ollut linjassa korkeimman oikeuden toukokuussa 2023 antaman Warhol v. Goldsmith -ratkaisun kanssa.
Valitustuomioistuimen päätös
Valitustuomioistuin antoi tuomionsa 27.3.2024. Seitsemän työsuhteen aikana kuvatun videon osalta tuomioistuin totesi, että valituksessa oli vedottu sellaisiin seikkoihin, joihin alioikeudessa ei ollut vedottu. Lisäksi kantajat eivät olleet osoittaneet, että alioikeus olisi tehnyt virheen arvioidessaan videoiden tekijänoikeudellista asemaa. Alioikeuden tuomio vahvistettiin työsuhteen aikana kuvattujen videoiden osalta.
Fair use -periaatteen soveltamisen osalta valitustuomioistuin päätyi erilaiseen lopputulokseen. Tuomioistuin tarkasteli fair use -testin neljää osatekijää:
- Käytön tarkoitus ja luonne
- Tekijänoikeudella suojatun teoksen luonne
- Lainatun teoksen osan määrä ja olennaisuus
- Käytön vaikutus potentiaalisille markkinoille
Tuomioistuin totesi, että ensimmäinen osatekijä kallistui enemmän kantajien puolelle; videota käytettiin elinkeinotoiminnassa ja sen käyttötapa ei ollut muunteleva (transformative). Koska video kuvasi oikeita tapahtumia yhdestä kuvakulmasta kuvattuna ja siitä käytettiin vain lyhyttä otetta, toinen ja kolmas osatekijä taas puolsivat fair use -argumenttia. Neljännen osatekijän puolesta tuomioistuin totesi jääneen näyttämättä, ettei käytöllä olisi vaikutuksia alkuperäisen teoksen potentiaalisiin markkinoihin. Alioikeus oli tehnyt virheen päätellessään, että puutteellinen näyttö markkinoista puolsi teosten käytön hyväksyttävyyttä.
Valitustuomioistuin katsoi, ettei alioikeus ollut arvioinut oikein kahdeksannen videon käytön fair use -periaatteen mukaisuutta. Näin ollen valitustuomioistuin kumosi aikaisemman tuomion kahdeksannen videon osalta ja palautti asian tältä osin alioikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Alkuperäisen uutisen voit lukea täältä.
Kuva: Unsplash / Anna Elgebrant Rekstad