Suomi liittyy Naton keksintösopimukseen

Suomen tasavallan presidentti on hyväksynyt 22. maaliskuuta 2024 Naton tekniset sopimukset, jotka luovat edellytykset salassa pidettävien keksintöjen patentoimiseen (puolustukseen liittyvien, patentoitavaksi haettujen keksintöjen salassapidon vastavuoroiseksi turvaamiseksi tehty sopimus; keksintösopimus) ja teknisten tietojen välittämiseen puolustustarkoituksiin (teknisten tietojen välittämisestä puolustustarkoituksiin tehty Naton sopimus; teknisiä tietoja koskeva sopimus).

Patentti on määräaikainen yksinoikeus, joka voidaan myöntää keksinnölle, joka on teollisesti käyttökelpoinen ja uusi, ja joka eroaa olennaisesti aikaisemmin tunnetuista ratkaisuista. Patentin perusteella patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyödyntäminen siinä valtiossa tai valtioissa, joihin patenttisuoja on myönnetty. Patenttisuojan hakemisen keskeisenä osana on keksinnön julkistaminen, sillä patenttijärjestelmä perustuu ajatukselle vaihtokaupasta: keksijä julkistaa keksintönsä ja saa vastineeksi määräaikaisen yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen. Keksintö on yleensä patentoitava jokaisessa valtiossa erikseen (ks. kuitenkin yhtenäispatentti).

Joskus kuitenkin tilanne on se, että keksintö katsotaan valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta niin merkittäviksi, että sen julkisuutta on halutaan rajoittaa. Useat maat ovatkin säätäneet keksintöjen salassapidosta kansallisen turvallisuuden, maanpuolustuksen tai yleisen turvallisuuden perusteella – myös Suomi (laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä 551/1967). Keksinnön määrääminen salassa pidettäväksi johtaa yleensä siihen, että patentoitua keksintöä ei voida enää patentoida muissa maissa, sillä tämä johtaisi keksinnön julkistamiseen. Kyseisen kiellon on syystäkin katsottu estäneen salassa pidettäviä keksintöjä koskevan tiedon välittämisen Naton jäsenvaltioiden välillä ja vaikuttaneen kielteisesti muun muassa puolustustarvikkeiden tuotantoon liittyvän yhteistyön edistämiseen.

Keksintösopimuksen tarkoitus on tukea puolustusalan tutkimusta sekä puolustusmateriaalien kehitystä Natossa ilman, että salassa pidettävät keksinnöt tulisivat julkisuuteen. Sopimuksen myötä Nato-maassa salassa pidettäväksi määrättyjä keksintöjä onkin mahdollista patentoida myös muissa sopimukseen sitoutuneissa Nato-maissa. Kyse on siten huomattavasta muutoksesta aiempaan.

Sopimukset ovat osa Naton oikeudellisesti sitovaa sopimuskehikkoa, johon Natoon liittyvien jäsenvaltioiden edellytetään sitoutuvan. Siten Suomi on jo puolustusliittoon liittymisensä yhteydessä sitoutunut liittymään myös keksintösopimukseen. Suomen osalta sopimukset tulevat voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on tallettanut liittymiskirjansa Yhdysvaltojen hallitukselle, ja kansalliset voimaansaattamislait saatetaan voimaan tallettamisen jälkeen.

Alkuperäisen uutisen löydät täältä.

Lue lisää:
Hallituksen esitys HE 98/2023 vp
Naton keksintösopimus ja sen vaikutukset -IPRinfo 21.12.2023

Kuva: Unsplash / Beatriz Pérez Moya