Naton keksintösopimus ja sen vaikutukset

IPRinfo osallistui 31. lokakuuta 2023 Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen (STY) järjestämään lounas- ja keskustelutilaisuuteen, joka käsitteli Naton keksintösopimusta ja sen vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Tilaisuudessa aiheesta kertoi insinöörieverstiluutnantti Timo Minkkinen Puolustusvoimien Pääesikunnasta.

Aiheena Naton keksintösopimus ja sen vaikutukset voi olla monelle tuntematon. Timo Minkkinen aloittikin luentonsa kattavalla pohjustuksella, mikä auttoi asiaan perehtymätöntäkin saamaan aiheesta kiinni. Tähän asti Suomessa maanpuolustusta koskevista keksinnöistä on säädelty 1960-luvulta olevassa laissa maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä (551/1967). Laki antaa tietyin ehdoin valtiolle oikeuden pakkolunastaa maanpuolustuksellisesti merkityksellisen keksinnön valtioneuvoston päätöksellä. Lain soveltamisessa ei ole tiedossa olevana aikana tarvinnut edetä edellä mainittuun poikkeukselliseen oikeuksiin puuttumiseen, vaan yleensä asia on voitu ratkaista mahdollisesti merkitykselliseksi arvioiduista patenttihakemuksista pyydetyillä lisätiedoilla.

Minkkinen totesi lain olevan maanpuolustuksen näkökulmasta vanhentunut esimerkiksi merkityksellisyyden määritelmän osalta. Perinteisten maanpuolustukselle merkityksellisien keksintöjen, kuten tykkien, rinnalle on tullut uudenlaista olennaista tekniikkaa, kuten erilaisia informaation hyödyntämiseen liittyviä tuotteita.

Minkkinen katsoi laissa olevan muitakin puutoksia sen käytännön sovellettavuuden kannalta. Lain tarkoituksena on salata maanpuolustuksellisesti merkitykselliset keksinnöt, jotta ne
eivät tulisi patenttien julkisuuden johdosta yleiseen tietoon. Tällöin voimassa olevasta laista aiheutuvana ongelmana on se, että keksintöä ei voida salata ilman moniportaista ja laajaa tiedon käsittelyä edellyttävää pakkolunastusmenettelyä. Koska pakkolunastuksen motiivina on nimenomaan mahdollisuus keksintöä koskevan tiedon salaaminen, voi myös olla, että muuten hyödyllinen keksintö valtion omaisuudeksi siirtyessään jäisi täysin käyttämättä ja siihen tehdyt investoinnit turhiksi.

Nato-jäsenyys tuo kuitenkin muutoksen tähän patentteihin liittyvään kansalliseen sääntelyyn. Jäsenyyden myötä Suomi on sitoutunut niin kutsuttuihin Naton teknisiin, salassa pidettäviä keksintöjä ja salassa pidettävän teknisen tiedon vaihtoa koskeviin sopimuksiin. Tällöin sopimukseen sitoutuneessa Nato-maassa salassa pidettäväksi määrättyjä keksintöjä olisi mahdollista patentoida myös muissa sopimukseen sitoutuneissa Nato-maissa. Tämän keksintöjä koskevan sopimuksen on tarkoitus tukea puolustusalan tutkimusta sekä puolustusmateriaalien kehitystä Nato-laajuisesti ilman, että salassa pidettävät keksinnöt tulisivat julkisuuteen. Keksintösopimuksen tultua voimaan, mutta ennen Suomen patenttilain uudistamista, toisessa Nato-maassa salatulle keksinnölle voi hakea Suomessa salassa pidettävää patenttia. Keksintöjen kansallisen salaamisen mahdollistamiseksi puolustushallinto on patenttilainsäädännön uudistuksessa ehdottanut maanpuolustukselle merkityksellisten keksintöjen ensisijaiseksi suojakeinoksi mahdollisuutta keksinnön ja sitä koskevan patenttihakemuksen salaamiseen ja viime kädessä pakkolunastukseen keksinnön käyttöön saamisen turvaamiseksi. Patenttilain tultua voimaan myös Suomessa salatulle keksinnölle voi hakea salassa pidettävää patenttia toisessa Nato-maassa.

Edellä mainitun toisen sopimuksen perusteella siihen kuuluvien maiden on mahdollista vaihtaa muutakin kuin keksintöjä koskevaa salassa pidettäväksi määrättyä teknistä tietoa. Minkkisen mukaan uudet Nato-sopimukset tuovat tarvittavaa joustavuutta ja lisäävät keksintöjen salaamisen tarkoituksenmukaisuutta, kun pakkolunastus ei ole enää ensisijainen toimenpide. Valtion intressinä asioissa on nimenomaan maanpuolustukselle merkityksellisiä keksintöjä koskevien tietojen salaus, ei keksintöjen omistaminen ja kilpailu yrityksiä vastaan.

Kuva: iStock / RomanBabakin