Professori Annette Kur analysoi EUT:n Cofemel tapausta IP Morning –tilaisuudessa
Professori Annette Kur Max Planck instituutista saapui 4.12. luennoimaan IPR University Centerin IP Morning –tilaisuuteen Hankenille tuoreesta Euroopan unionin tuomioistuimen Cofemel-ratkaisusta, joka käsitteli tekijänoikeuden teoskynnystä soveltavan taiteen osalta ja ratkaisun seurauksista.
Cofemel-tapauksessa oli kyse siitä, oliko jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa, kun kansallisessa laissa säädettiin, että teoksen oli lisäedellytyksenä oltava myös taiteellinen saadakseen tekijänoikeussuojaa. Unionin tuomioistuin päätyi lopulta siihen, että jäsenvaltioiden tekijänoikeudelle asettamat lisäedellytykset eivät olleet sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa. Uutisen tapauksesta voit lukea täältä.
Cofemel-ratkaisu on omiaan laskemaan soveltavan taiteen tuotteiden teoskynnystä, ja näin ollen se selkeyttää tekijänoikeuden ja soveltavan taiteen tuotteiden välistä joskus ongelmalliseksikin miellettyä suhdetta. Cofemel-ratkaisu kokonaisuudessaan on askel kohti harmonisoidumpaa EU:n lainsäädäntöä. Ratkaisun myötä unionin tuomioistuin tuli luoneeksi yhtenäisen ranskalaistyyppisen (unité de l‘art) teoksen käsitteen EU:n alueelle, ja näin tekijänoikeus lähentyi mallioikeutta entisestään.
Ratkaisu vaikuttaa etenkin jäsenvaltioihin, joiden lainsäädäntö on aiemmin edellyttänyt teokselta taiteellisuutta, esteettisyyttä tai muita subjektiivisesti arvioitavia ominaisuuksia saadakseen tekijänoikeussuojaa. Lisäedellytyksistä on säädetty, koska tekijänoikeuden ja mallioikeuden välinen läheinen suhde on kautta aikain herättänyt hämmennystä, ja päällekkäisellä suojalla on pelätty olevan vapaata kilpailua rajoittava vaikutus. Tapauksen myötä myös soveltavan taiteen teos saa tekijänoikeussuojaa sillä yksinkertaisella edellytyksellä, että sen voidaan katsoa ylittävän teoskynnyksen huolimatta sen taiteellisuudesta tai muista esteettisistä ominaisuuksista. Ratkaisussaan unionin tuomioistuin toteaa, että tekijänoikeus ja mallisuoja voidaan unionin oikeuden nojalla myöntää samanaikaisesti samalle kohteelle tietyissä tilanteissa, ja näin ollen suojamuodot eivät ole täysin kumulatiivisia. Unionin tuomioistuin ei kuitenkaan ratkaisussaan selventänyt mitä ”tietyillä tilanteilla” tarkoitetaan.
Professori Annette Kur kommentoi IP Morning –tilaisuudessa, että yksi tapa reagoida ratkaisuun olisi se, että tuomioistuimet eivät niinkään muuttaisi menettelytapojaan, vaan ne ainoastaan yhdenmukaistaisivat käyttämäänsä kieltä mm. kieltämällä viittaukset estetiikkaan, taiteellisuuteen tai muuhun vastaavaan sanastoon, joka edellyttää subjektiivista arviointia. Toisaalta tällaisen reagoinnin ongelmana voisi olla se, että yhteisen terminologian alle saattaisi silti jäädä kytemään teoskynnyksen kansallisia eroavaisuuksia. Suositeltavampi tapa reagoida tapaukseen – varsinkin yhtenäisen teoskäsitteen myötä ja ilman tarkempia ohjeita, milloin on kyse ”totaalisesta kumulaatiosta” – olisi pyrkiä yhtenäistämään tekijänoikeutta mallioikeuden kanssa. Suoja-ajan pituuden osalta tällainen yhtenäistäminen ei olisi poliittisesti mahdollista, sillä tekijänoikeudella suojatuilta teoksilta ei voisi ottaa suojaa pois, mutta yhtenäistämistä voisi tapahtua esimerkiksi rajoitusten, suojan laajuuden tai sopimusasioiden osalta.
IP Morning –aamutilaisuudet on suunnattu immateriaalioikeuden alan tutkijoille. Tavoitteena tarjota mahdollisuus jakaa tietoa ajankohtaisesta immateriaalioikeuden tutkimuksesta ja oikeuskäytännöstä. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille, myös opiskelijoille ja IPR-alan käytännön asiantuntijoille. Ajankohtaistilaisuudet saavat jatkoa keväällä 2020 ja tulevat ajankohdat päivitetään myöhemmin koulutuskalenteriin. Lisätietoa aamutilaisuuksista löydät täältä.
(VV)