Ihmisten kasvojen ei tulisi automaattisesti olla rekisteröimiskelvottomia tavaramerkeiksi – INTA:n amicus kirjelmä EUIPO:lle
Kansainvälinen tavaramerkkijärjestö INTA (International Trademark Association) ilmoitti 7.1.2025 jättäneensä Amicus kirjelmän EUIPO:n suurelle valituslautakunnalle liittyen tapaukseen R0050/2024-2, Johannes Hendricus Maria Smit / EUIPO. Kyse on ihmisen kasvokuvan tavaramerkkirekisteröintiä koskevasta valituksesta. INTA kehottaa EUIPO:n suurta valituslautakuntaa vahvistamaan, että ihmisten kasvokuvasta koostuvat merkit eivät sellaisenaan ole rekisteröimiskelvottomia tavaramerkkeinä.
Tapauksessa R0050/2024-2 Johannes Hendricus Maria Smit yritti rekisteröidä kasvokuvansa EU tavaramerkiksi erilaisille tavaroille ja palveluille luokissa 9, 16, 24, 25, 35 ja 41. Smit on kuuluista Alankomaissa ja joissain muissa EU jäsenvaltiossa, mutta tuntematon monissa muissa. Kysymys on siitä tulisiko ihmisten kasvokuvasta koostuva tavaramerkkihakemus hylätä suoraan Euroopan Unionin tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan b ja c kohtien perusteella. EUIPO tutkintalautakunta hylkäsi tavaramerkkihakemuksen. EUIPO siirsi asiaa koskevan valituksen käsiteltäväksi EUIPO:n valituslautakunnan suureen jaostoon kysymyksen olennaisuuden vuoksi. (Lue lisää täältä.)
INTA kehottaa EUIPO:a vahvistamaan, että ihmisten kasvokuvasta koostuvat merkit eivät sellaisenaan ole rekisteröimiskelvottomia tavaramerkkeinä. INTA kiinnitti huomiota tavaramerkin tutkijan seuraaviin argumentteihin. Ensinnäkin tutkija totesi, että rekisteröitävän kasvokuvan tulee olla laajalti tunnettu, mutta henkilön maine saattaa vaikuttaa merkin kelvottomuuteen tulla rekisteröidyksi. Kun tavaramerkkihakemuksen kuvan henkilö on laajalti tunnettu, kuva ei välttämättä toimi tavaramerkkinä, sillä sen katsottaisiin viittaavaan kuvan henkilöön eikä tavaran alkuperään.
INTA:n mielestä henkilöiden kuvien tulisi olla rekisteröitävissä tavaramerkeiksi, mutta INTA ehdotti, että henkilön kasvojen kuva voi olla tavaramerkki, jos:
(i) sitä käytetään tavaroiden tai palvelujen kaupassa
- ii) sen käyttö on yhdenmukaisesta ulkomuotonsa puolesta;
iii) sitä käytetään tavalla, jonka kohdeyleisö jo assosioi tyypilliseksi tavaramerkin käytöksi, ja
- iv) yleisö on joko tottunut kyseisillä markkinoilla tällaisen muotokuvan käyttöön tavaramerkkeinä tai muotokuvalla on erityisiä ominaisuuksia, jotka erottavat sen tavanomaisesta muotokuvasta.
INTA totesi, että joillakin aloilla voi olla haastavampaa näyttää, että fotorealistinen kasvokuva on tavaramerkki. Näissä tapauksissa vakiintumisen näyttäminen on olennaista. INTA totesikin, että henkilön maine ei sinänsä riitä hankitun erottamiskyvyn osoittamiseen, koska erottamiskyvyn osoittaminen edellyttää merkin järjestelmällistä käyttöä tavaramerkkinä eikä henkilön kasvojen järjestelmällistä käyttöä muussa kuin tavaramerkkikäytössä.
Lue lisää INTA:n argumenteistä INTA:n amicus kirjelmästä.
INTA:n Amicus kirjelmä löytyy täältä.
Aiheesta lisää IPRinfo:n artikkelista Henkilön oma kuva tavaramerkkinä – täyttyykö rekisteröimisen edellytys? IPRinfo 6/2024
Alkuperäinen uutinen löytyy täältä.
Kuva: iStock / Olivier Le Moal
Kirjoittajat
