Henkilön oma kuva tavaramerkkinä – täyttyykö erottamiskyvyn edellytys?

Kovin monen suomalaisen kuvaa ei ole rekisteröity tavaramerkiksi. Yhtenä syynä tähän voi olla epätietoisuus siitä, että myös tavaramerkkien avulla on mahdollista suojata omaa kuvaa. Rekisteröity tavaramerkki voi tarjota varsin tehokkaan keinon suojata kuvaa etenkin silloin, jos omalla kuvalla on taloudellista arvoa ja kuvan henkilö haluaa hyödyntää kuvaansa elinkeinotoiminnassa. Hyvä esimerkki tällaisesta oman kuvan hyödyntämisestä on kotimainen artisti Käärijä, joka markkinoi muun muassa fanipaitoja, joihin on painettu hänen kuvansa (ks. kuva 1). On kuitenkin myös mahdollista, että toiset elinkeinonharjoittajat yrittävät hyötyä toisen henkilön kuvasta ilman kyseisen henkilön lupaa. Näin on käynyt myös Käärijälle. Hänen kuviansa on päätynyt luvatta esimerkiksi toisen yrityksen myymään t-paitaan (ks. kuva 2). Tällaisissa tilanteissa yksi mahdollisuus suojata omaa kuvaa on se, että henkilö yrittää rekisteröidä kuvansa tavaramerkiksi. Käärijä ei ole hyödyntänyt tätä mahdollisuutta, ainakaan toistaiseksi. Edellytyksenä oman kuvan tavaramerkkirekisteröinnille on kuitenkin se, että kuva täyttää erottamiskyvyn edellytyksen.

Aiheen tausta: oikeus omaan kuvaan

Tämän artikkelin pääotsikossa esittämääni aihetta voi taustoittaa käsitteellä, jota on kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa kutsuttu henkilön oikeudeksi omaan kuvaansa.[i] Oikeus omaan kuvaan on hajanainen kokonaisuus, joka muodostuu oikeusjärjestyksemme eri lakien säännöksistä, niitä täydentävistä tuomioistuinten antamista ratkaisuista sekä niin sanottujen itsesääntelyelimien, kuten esimerkiksi mainonnan eettisen neuvoston, muotoilemista ohjeista, jotka käsittelevät luonnollisen henkilön omaa kuvaa ja sen käyttöä eri tilanteissa.[ii]

Henkilön oma kuva on puolestaan käsite, jolla voi esimerkiksi Mikko Hoikan mukaan olla kaksi eri merkitystä.[iii] Henkilön oma kuva voi tarkoittaa ensinnäkin niitä henkilön fyysisiä ja visuaalisia piirteitä, jotka muut ihmiset pystyvät näkemään, kun he katsovat henkilöä. Toiseksi henkilön oma kuva voi myös olla välineneutraali toisinto, joka on valmistettu näistä henkilön piirteistä. Tällainen toisinto voi olla esimerkiksi henkilön kasvoista otettu valokuva tai kasvoista piirretty kuva. Toisinnon on kuitenkin oltava sellainen, josta henkilön voi tunnistaa, mutta tunnistettavuus ei edellytä sitä, että toisinnossa kuvatut piirteet vastaavat täysin henkilön fyysisiä, visuaalisia piirteitä. Lisäksi ne tavat, jolla joku käyttää henkilön omaa kuvaa, ovat välineneutraaleja.[iv] Siten henkilön oma kuva voi olla esimerkiksi hänen kasvoistaan otettu valokuva, joka on painettu jonkin yrityksen myymään t-paitaan.

Vaikka oikeus omaan kuvaan koostuukin hajanaisesta kokonaisuudesta, niin tätä kokonaisuutta voi kuitenkin pitää osoituksena siitä, että henkilön oikeus omaan kuvaansa on tunnustettu oikeudessamme. Tällöin henkilö voi myös saada oikeussuojaa omalle kuvalleen.[v] Oikeussuoja perustuu oikeuskirjallisuudessa esitettyjen näkemysten mukaan siihen, että jokaiselle ihmiselle kuuluu itsemääräämisoikeus, joka sisältää myös oikeuden määrätä omasta kuvastaan. Jos kuvaan liittyy myös taloudellista arvoa, niin tällöin voi ajatella, että vain kuvan henkilöllä on oikeus hyötyä tästä arvosta. Tietyissä tilanteissa henkilöllä onkin oikeus esimerkiksi kieltää, että kukaan muu ei saa hyödyntää hänen kuvaansa julkisesti.[vi]

Aiemmin tällaista kielto-oikeutta ja henkilön oikeutta omaan kuvaansa on tarkasteltu kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa erityisesti yksityiselämän suojan[vii], hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kiellon[viii] sekä niin sanotun suostumusperiaatteen[ix] näkökulmista. Olen jatkanut tämän kokonaisuuden tarkastelua tavaramerkkioikeuden näkökulmasta Turun yliopistossa toukokuussa 2024 hyväksytyssä pro gradu -tutkielmassani ”Henkilön oma kuva tavaramerkkinä: Oman kuvan erottamiskyky, sekaannusvaaraan perustuva suoja ja yksinoikeuden rajoitukset”.[x] Tämä artikkeli pohjautuu kyseiseen tutkielmaan ja sen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen siitä, voiko henkilön oma kuva täyttää tavaramerkkilain (TML, 544/2019) ja EU-tavaramerkkiasetuksen (EUTMR, (EU) 2017/1001)[xi] mukaiset tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset ja erityisesti erottamiskyvyn vaatimuksen. Kuten tutkielmassani, tarkastelen myös tässä artikkelissa henkilöiden omista kuvista etenkin sellaisia valokuvia, jotka on rajattu henkilöiden kasvoihin ja ylävartaloon.

Oma kuva tavaramerkkinä

Tavaramerkkisääntely sisältää kiellon siitä, että kukaan ei saa rekisteröidä toisen henkilön kuvaa tavaramerkiksi tai EU-tavaramerkiksi ilman kyseisen henkilön suostumusta. Suomessa tämä kielto sisältyy TML 13 §:n 1 momentin 7 kohtaan, jonka perusteella sellaista tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, joka “luo mielikuvan toisen aiemmasta – – muotokuvasta, jollei – – muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakuta kauan sitten kuollutta”. Lain esitöiden mukaan kauan sitten kuollut on henkilö, joka on ollut 70 vuotta kuolleena.[xii] Siten elossa olevien ja alle 70 vuotta kuolleena olleiden henkilöiden kuvia ei saa rekisteröidä tavaramerkiksi ilman heidän tai heidän oikeudenomistajiensa suostumusta.[xiii] Vastaava kielto on huomioitu myös EU:n oikeudessa tavaramerkkidirektiivin (TMD, (EU) 2015/2436)[xiv] 5(4)(b) artiklan ii alakohdan ja EUTMR 60(2) artiklan b alakohdan perusteella.

Kyseinen rekisteröintikielto yksinään ei kuitenkaan suojaa henkilöä siltä, etteikö joku voisi käyttää hänen kuvaansa tavaramerkkinä tai tavaramerkin omaisesti omissa tuotteissaan. Sen sijaan, jos henkilö itse onnistuu rekisteröimään oman kuvansa kansalliseksi tavaramerkiksi tai EU-tavaramerkiksi, niin hän saa joko Suomen tai koko EU:n alueella oikeussuojaa omalle rekisteröidylle kuvalleen. Suojan lähtökohtana on se, että yhdellä rekisteröinnillä saa suojaa sille yhdelle omalle kuvalle sellaisena kuin se on rekisteröity tavaramerkkirekisteriin.[xv] Henkilö voi kuitenkin aina yrittää rekisteröidä useamman oman kuvansa tavaramerkiksi.

Rekisteröidyn tavaramerkin antama oikeussuoja käsittää ensinnäkin yksinoikeuden, jonka perusteella vain tavaramerkin haltijalla on oikeus käyttää kyseessä olevaa merkkiä elinkeinotoiminnassa. On huomattava, että suoja rajoittuu vain elinkeinotoimintaan, joten tavaramerkeillä ei välttämättä ole merkitystä sellaisten henkilöiden oman kuvan suojan kannalta, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa. Yksinoikeus tarkoittaa myös sitä, että vain haltijalla on oikeus käyttää merkkiä tavaramerkkinä eli tiettyjen tavaroiden ja palveluiden tunnuksena (TML 2 §:n 1 kohta ja EUTMR 1 artikla).[xvi] Merkki, eli tässä tapauksessa henkilön kuva rekisteröidään kansalliseksi tavaramerkiksi tai EU-tavaramerkiksi yhteen tai useampaan Nizzan luokituksen[xvii] mukaiseen tavara- ja palveluluokkaan, ja kyseiset luokat muodostavat myös lähtökohdan oikeussuojalle. Suoja nimittäin kattaa lähtökohtaisesti vain samat tai samankaltaiset tavara- ja palveluluokat, joita varten henkilön kuva on rekisteröity. Poikkeuksena tähän ovat kuitenkin laajalti tunnetut tavaramerkit.

Yksinoikeus tavaramerkkiin ja EU-tavaramerkkiin sisältää myös kielto-oikeuden, jonka perusteella tavaramerkin haltija voi tietyin edellytyksin, ja niin halutessaan, kieltää, että muut eivät saa käyttää elinkeinotoiminnassa samaa tai samankaltaista merkkiä omien tuotteidensa tunnuksena. Tällainen TML 5 §:n ja EUTMR 9 artiklan 2 kohdan mukainen kielto-oikeus käsittää kolme erilaista suojamuotoa. Näistä käytetään oikeuskirjallisuudessa nimitystä identtisyyssuoja, sekaannusvaaraan perustuva suoja ja laajalti tunnetulle tavaramerkille annettava suoja.[xviii] Jos jonkin suojamuodon edellytykset täyttyvät, niin henkilöllä on mahdollisuus suojata omaa rekisteröityä kuvaansa. Samalla hän voi estää sen, että muut elinkeinonharjoittajat eivät pysty hyödyntämään sitä taloudellista arvoa, joka hänen kuvallaan mahdollisesti on.

Tällainen kielto-oikeus ei kuitenkaan ole täysin ehdoton, vaan sille on säädetty tiettyjä rajoituksia sekä tavaramerkkilaissa että EU-tavaramerkkiasetuksessa. Siksi tietyissä tilanteissa myös muilla kuin tavaramerkin haltijalla voi olla oikeus käyttää tavaramerkiksi rekisteröityä henkilön kuvaa omien tuotteidensa tunnuksena.[xix] On myös huomautettava, että kiellon sijaan henkilö voi myös aina myöntää muille elinkeinonharjoittajille esimerkiksi käyttölisenssejä omaan rekisteröityyn kuvaansa. Tällöin henkilö saa lisenssimaksujen muodossa korvausta siitä, että muut hyödyntävät hänen kuvaansa omissa tuotteissaan.

Jotta yksinoikeus tavaramerkkiin pysyy voimassa, on henkilön otettava oma kuvansa ”tosiasiallisesti käyttöön” viiden vuoden kuluessa siitä, kun hän on rekisteröinyt sen tavaramerkiksi.[xx] TML 46.1 §:n ja EUTMR 18 artiklan 1 kohdan perusteella henkilön on käytettävä rekisteröityä kuvaansa juuri niiden tavaroiden ja palveluiden tunnuksena, joita varten hän on rekisteröinyt kuvansa. Muuten vaarana on se, että henkilö menettää kuvansa rekisteröinnin kaikille tai vain tietyille tavaroille ja palveluille. Vastaavasti mainittujen lainkohtien perusteella henkilö voi menettää kuvansa rekisteröinnin, jos hän on käyttänyt kuvaansa kyseisissä tuotteissa, mutta tämän jälkeen käyttö on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan.[xxi] Tällöin pelkästään tavaramerkkioikeuden näkökulmasta tarkasteltuna vaarana voi olla se, että toinen elinkeinonharjoittaja voisi käyttää henkilön kuvaa joidenkin tuotteidensa tunnuksena.[xxii]

Yksinoikeus tavaramerkkiin on voimassa kymmenen vuotta siitä päivästä, kun henkilö on hakenut kuvansa rekisteröintiä kansalliseksi tavaramerkiksi tai EU-tavaramerkiksi. Rekisteröinnin voi kuitenkin aina uusia, jolloin yksinoikeus on voimassa taas seuraavat kymmenen vuotta kerrallaan rekisteröinnin päättymistä seuraavasta päivästä (TML 30.1 § ja EUTMR 52 artikla). Tällöin myös oman kuvan tavaramerkkioikeuteen perustuva suoja voi jatkua pitkään ja siirtyä henkilön perillisille tämän kuollessa. Tästä hyvä kotimainen esimerkki on moninkertaisen kestävyysjuoksun olympiavoittajan Paavo Nurmen (1897–1973) kasvojen sivuprofiilista piirretty kuva, joka on rekisteröity Suomessa tavaramerkiksi vuonna 1998 (ks. kuva 3). Kuvan rekisteröinti on voimassa vielä tänä päivänä ja tavaramerkin nykyinen haltija on Nurmen lapsenlapsi.[xxiii]

Nurmen kuva sisältää myös sanallisen osan ”PAAVO NURMI”. Tällaisten omien kuvien rekisteröinnin kannalta on huomattava, että sanalliset osat vaikuttavat myös siihen, kuinka rekisteriviranomaiset arvioivat tietyn merkin rekisteröinnin edellytyksiä ja erityisesti merkin erottamiskykyä tiettyjen tuotteiden tunnuksena.

Oma kuva ja tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset

Kansallisen tavaramerkin ja EU-tavaramerkin rekisteröintien edellytykset ovat samanlaiset. Sekä TML 11.1 § ja EUTMR 4 artikla sisältävät kaksi ehdotonta edellytystä sille, että millaisen merkin henkilö voi rekisteröidä tavaramerkiksi. Tällaisen merkin on oltava ensinnäkin sellainen, joka voidaan esittää tavaramerkkirekisterissä. Toiseksi merkin on oltava myös erottamiskykyinen.[xxiv] Nämä edellytykset varmistavat sen, että rekisteröitävä merkki täyttää tavaramerkin tehtävän. Tavaramerkin tehtävä on Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan taata se, että merkki osoittaa kuluttajille tietyn tavaran tai palvelun alkuperän. Tällöin kuluttaja voi erottaa, että keneltä hänen ostamansa tuote on peräisin, eikä hän sekoita kyseistä tuotetta muiden elinkeinonharjoittajien vastaaviin tuotteisiin.[xxv]

Merkki on esitettävissä tavaramerkkirekisterissä TML 11.1 §:n 2 kohdan ja EUTMR 4 artiklan b kohdan mukaan, jos viranomaiset ja yleisö voivat merkin avulla määrittää sen, että millainen on tavaramerkin haltijan yksinoikeuden selkeä ja täsmällinen kohde. Lisäksi EU-tavaramerkkiasetuksen ja tavaramerkkidirektiivin johdanto-osien perustelukappaleissa on todettu, että merkin voi esittää ”missä tahansa asianmukaisessa muodossa yleisesti saatavilla olevaa teknologiaa käyttäen”. Siten esimerkiksi henkilön kasvoista otettu valokuva tai kasvoista piirretty kuva voi täyttää varsin helposti tämän edellytyksen. Tällaisen kuvan, valokuvan tai muun merkin on kuitenkin oltava ”selkeä, täsmällinen, riippumaton, helposti saatavilla oleva, ymmärrettävä, kestävä ja objektiivinen”.[xxvi]

Sen sijaan henkilön kasvoista otettu valokuva tai muu toisinto ei välttämättä täytä yhtä helposti rekisteröinnin toista edellytystä. Merkin on oltava myös erottamiskykyinen TML 11.1 §:n 1 kohdan ja EUTMR 4 artiklan a kohdan perusteella. Merkin erottamiskyky tarkoittaa sitä, että tietyllä merkillä varustetut tuotteet voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa muista vastaavista tuotteista. Rekisteriviranomaiset arvioivat kunkin henkilön oman kuvan erottamiskykyä aina kokonaisuutena sekä suhteessa niihin tavara- ja palveluluokkien mukaisiin tuotteisiin, joita varten henkilö hakee kuvansa rekisteröintiä. Lisäksi rekisteriviranomaiset huomioivat muun muassa sen, että miten juuri kyseisten tavaroiden ja palveluiden keskivertokuluttaja tai muu kohderyhmään kuuluva mieltää kyseessä olevan henkilön kuvan.

Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ja EU:n tasolla Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) tekevät oletuksen siitä, mieltääkö keskivertokuluttaja, että onko henkilön kuva tavaramerkki, joka osoittaa tuotteen alkuperän, vaiko pelkkä mainoskuva tai muu kuva, joka liittyy kyseessä olevaan tuotteeseen. Tällainen keskivertokuluttaja on EUT:n oikeuskäytännön perusteella tavanomaisen valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen. Koska rekisteriviranomaiset tekevät aina tällaisen oletuksen kunkin tavaran ja palvelun keskivertokuluttajan tai muun kohderyhmäläisen näkemyksestä, niin tällainen keskivertokuluttajien ryhmä voi olla kunkin tarkasteltavan tuotteen osalta laaja, eli esimerkiksi EU-tavaramerkkien tapauksessa kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset, taikka erittäin pieni ja rajattu ryhmä, kuten esimerkiksi tietyt asiantuntijat.[xxvii]

Erottamiskyvyn käsitettä on tarkennettu muun muassa TML 11.2 §:n 1 kohdassa ja EUTMR 7(1) artiklan c alakohdassa. Näiden säännösten mukaan esimerkiksi sellaiset merkit eivät ole erottamiskykyisiä, jotka ovat kuvailevia. Merkki on monesti kuvaileva, jos se kuvailee tai voi kuvailla tuotteen tiettyjä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi sen laatua taikka sitä, mihin tuotetta on tarkoitus käyttää tai kenelle tuote on suunnattu.[xxviii] Kuvailevat merkit ovat EUT:n ratkaisukäytännön mukaan pidettävä yleisen edun ja kilpailunvapauden periaatteen vuoksi vapaana myös muita elinkeinonharjoittajia ja heidän tuotteitaan varten.[xxix] Valokuvien ja muiden kuvien kuvaileva luonne voikin olla ongelmallinen monien henkilöiden omien kuvien erottamiskyvyn ja siten rekisteröinnin kannalta. On kuitenkin huomattava, että vaikka henkilön kuva olisi rekisteriviranomaisen päätöksen perusteella kuvaileva, eikä kuvaa aluksi rekisteröitäisi, niin kuva voi kuitenkin tulla TML 12.3 §:n ja EUTMR 7(3) artiklan perusteella erottamiskykyiseksi käytön kautta.[xxx] Tämän jälkeen kuvan rekisteröinti voi olla mahdollista.

Kuvailevuus ja erottamiskyvyttömyys haasteina oman kuvan rekisteröinnille

EU-tavaramerkkien rekisteriviranomaisena toimiva Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)[xxxi] on jo pitkään katsonut monien maailmankuulujen julkisuuden henkilöiden valokuvien kohdalla, että ne täyttävät erottamiskyvyn edellytyksen ja ovat rekisteröintikelpoisia. Esimerkiksi saksalaisen entisen Formula 1 -kuljettajan Michael Schumacherin kasvoista otettu valokuva on rekisteröity EU-tavaramerkiksi jo vuonna 1999 (ks. kuva 4).[xxxii] Myös esimerkiksi Kuuban vallankumouksen ”sissijohtajan” Che Guevaran kuuluisa valokuva on rekisteröity vuonna 2003 ja brittiläisen muusikon Liam Gallagherin valokuva vuonna 2000 (ks. kuvat 5 ja 6).[xxxiii] Näissä tapauksissa EUIPO on olettanut, että kyseisten henkilöiden kuvat voivat osoittaa tietyn tuotteen alkuperän ja siten täyttää erottamiskyvyn edellytyksen. Näin on ollut mitä ilmeisimmin juuri siitä syystä, että kyseessä ovat maailmanlaajuisesti tunnettujen henkilöiden kasvokuvat. Tästä syystä näiden kuvien tapauksissa kysymys henkilön oman kuvan erottamiskyvystä ei ole edennyt EUIPO:n valituslautakuntien saatikka Euroopan unionin tuomioistuimien käsiteltäväksi.

Sen sijaan tämä kysymys on noussut esille muiden kuin maailmankuulujen julkisuuden henkilöiden tai niin sanotusti vähemmän tunnettujen henkilöiden kasvokuvien osalta vasta aivan viime vuosina. Näin on ollut sen jälkeen, kun alankomaalainen näytös- ja valokuvamalli Maartje Verhoef onnistui vuonna 2018 rekisteröimään oman kasvokuvansa EU-tavaramerkiksi (ks. kuva 7).[xxxiv] Verhoef haki kasvokuvansa rekisteröintiä jo vuonna 2015, joten tavaramerkkisuojan saamiseen meni aikaa useampi vuosi. EUIPO:n neljäs valituslautakunta käsitteli tätä kuvaa 16.11.2017 antamassaan päätöksessä R 2063/2016-4.[xxxv] Kyseinen päätös on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun jokin EU:n toimielimistä ja muista elimistä on käsitellyt kattavammin henkilön kasvoista otetun valokuvan erottamiskykyä tiettyjen tavaroiden ja palveluiden tunnuksena.[xxxvi]

Kyseinen päätös kuvastaa hyvin sitä, että millaisia haasteita liittyy oman kuvan erottamiskyvyn täyttymiseen ja siten siihen, että henkilö voi rekisteröidä kuvansa tavaramerkiksi. Ensinnäkin haasteena on se, että rekisteriviranomaiset voivat pitää tällaisia Verhoefin kasvokuvan kaltaisia kuvia kuvailevina EUTMR 7(1) artiklan c alakohdan mukaisesti. Myös tapauksessa R 2063/2016-4 EUIPO:n ensiaste katsoi, että Verhoefin kuva on osittain kuvaileva, koska se on vain yksi muunnelma sellaisista lukuisista tavoista, joilla on mahdollista esittää todenmukaiset naisten kasvot. Tällaisia vastaavia kasvokuvia on esimerkiksi monien eri tuotteiden, kuten kosmetiikkatuotteiden, pakkauksissa. Kuvien avulla elinkeinonharjoittajat voivat osoittaa esimerkiksi sen, että kyseessä oleva tuote on suunnattu naisille. Jotta henkilö voisi rekisteröidä tällaisen kasvokuvan tavaramerkiksi, niin ensiasteen mukaan kuvan henkilön tulisi olla ainakin jossain määrin tunnettu yleisön keskuudessa. Tässä tapauksessa ensiaste kuitenkin oletti, että Verhoef ei ole tarpeeksi tunnettu. Kun kyseessä olevien tuotteiden keskivertokuluttajat näkevät Verhoefin kuvan, niin ensiasteen mukaan he näkevät vain kuvan naisen kasvoista.[xxxvii]

EUIPO:n neljäs valituslautakunta kuitenkin kumosi tämän ensiasteen näkemyksen. Valituslautakunnan mukaan kyseinen kasvokuva on Verhoefin oma kuva, joka sisältää hänen ainutlaatuiset kasvonpiirteensä. Tästä syystä valituslautakunnan mukaan se ei voi olettaa, että Verhoefin kuva on kuvaileva. Päätöksen perusteluiden mukaan valituslautakunta ei voi myöskään olettaa, että kuluttajat mieltävät Verhoefin kuvan ja kyseessä olevien tuotteiden välille sellaisen suoran ja erityisen yhteyden, jonka perusteella kuva kuvailee esimerkiksi kyseisten tuotteiden ominaisuuksia, kuten sitä, että kenelle tuotteet on suunnattu. Tästä syystä kuluttajat eivät välttämättä oleta, että kyseiset tuotteet on suunnattu vain naisille, vaikka tuotteessa olisi Verhoefin kuva. Valituslautakunta huomautti myös, että suurin osa kaikista kyseessä olleista tavaroista ja palveluista on tarkoitettu kaikille ihmisille sukupuoleen katsomatta.[xxxviii] Näiden syiden perusteella EUIPO:n neljäs valituslautakunta katsoi, että Verhoefin kasvokuva ei ole EUTMR 7(1) artiklan c alakohdan mukaisesti kuvaileva.

Toiseksi päätös R 2063/2016-4 kuvastaa hyvin sitä, että rekisteriviranomaiset voivat pitää tällaisia Verhoefin kasvokuvan kaltaisia kuvia erottamiskyvyttöminä EUTMR 4 artiklan a kohdan ja 7(1) artiklan b alakohdan mukaisesti. Tapauksessa ensiaste katsoi, että kyseinen kasvokuva ei täytä erottamiskyvyn edellytystä, koska kuvassa ei ole mitään sellaista ominaisuutta, jonka perusteella kuva jäisi kuluttajien mieleen. Samoin kuvassa ei ole ensiasteen mukaan mitään sellaista ominaisuutta, jonka avulla kuluttajat voisivat erottaa kyseisellä kuvalla varustetut tuotteet muista vastaavista tuotteista.[xxxix]

EUIPO:n neljäs valituslautakunta kumosi myös tämän ensiasteen näkemyksen. Valituslautakunnan mukaan tällaiset ”passikuvamaiset” valokuvat ovat sellaisia todenmukaisia toisintoja henkilön yksilöllisistä piirteistä, joiden avulla muut ihmiset ja kyseisten tavaroiden ja palveluiden kuluttajat voivat välittömästi tunnistaa kyseessä olevan henkilön ja erottaa hänet muista ihmisistä. Siksi keskivertokuluttajat voivat välittömästi mieltää, että kyseinen Verhoefin kuva osoittaa kyseessä olevien tuotteiden alkuperän. Vastaavasti keskivertokuluttajat voivat erottaa, että kyseessä ovat tietyn tavaramerkin haltijan tuotteet, tai että tuotteilla on tietty alkuperä.[xl] Näiden syiden perusteella EUIPO:n neljäs valituslautakunta katsoi, että Verhoefin kasvokuva on sellainen todenmukainen toisinto hänen omista kasvoistaan, joka täyttää erottamiskyvyn edellytyksen EUTMR 4 artiklan a kohdan ja 7(1) artiklan b alakohdan mukaisesti.

EUIPO:n myöhempiä kannanottoja oman kuvan erottamiskyvystä

EUIPO:n neljännen valituslautakunnan vuonna 2017 antaman päätöksen R 2063/2016-4 jälkeen yhä useampi henkilö on yrittänyt rekisteröidä oman kasvokuvansa EU-tavaramerkiksi. Rekisteröintiyritykset ovat olleet yleisiä erityisesti alankomaalaisten keskuudessa.[xli] Vuosina 2021–2024 EUIPO:n neljäs valituslautakunta on antanut ainakin kuusi lähes samanlaista rekisteröintipäätöstä, joissa se on katsonut, että alankomaalaisten näytös- ja valokuvamallien kasvokuvat täyttävät erottamiskyvyn edellytyksen. Tämän jälkeen EUIPO on hyväksynyt kuvat EU-tavaramerkeiksi (ks. kuvat 8–13).[xlii] Kyseiset kuvat on rekisteröity Nizzan luokituksen mukaisiin palveluluokkiin 35 ja 41. Nämä luokat sisältävät mallien tarjoamia palveluita esimerkiksi mainontaa ja viihdetarkoituksia varten.[xliii] Vertailun vuoksi mainittakoon, että edellä käsittelemäni Maartje Verhoefin kasvokuvan rekisteröinti käsittää tavara- ja palveluluokat 3, 9, 14, 16, 18, 25, 35, 41, 42 ja 44. Siten Verhoefin kuvan saama tavaramerkkisuoja on huomattavasti kattavampi kuin näiden kuvien 8–13 saama suoja.

Näitä kuvia koskevien päätösten perusteluissa EUIPO:n neljäs valituslautakunta on mukaillut lähes identtisesti aiemman päätöksensä R 2063/2016-4 perusteluja. Näissä päätöksissä valituslautakunta kuitenkin vahvisti sen, että tällaiset ”passikuvamaisen” tarkat valokuvat henkilöiden kasvoista ovat erottamiskykyisiä, jos ne sisältävät henkilöiden ainutlaatuiset kasvonpiirteet ja kuvauksen henkilön ulkonäöstä. Tällaisten piirteiden avulla kuluttajat voivat tunnistaa kyseiset henkilöt samalla tavoin kuin heidän etu- ja sukunimiensä avulla. Sillä ei kuitenkaan ole valituslautakunnan mukaan merkitystä, tietävätkö kuvalla varustettujen tuotteiden keskivertokuluttajat, että mikä on kuvan henkilön nimi.[xliv]

Mielenkiintoinen huomio on kuitenkin valituslautakunnan tekemä tarkennus, jonka mukaan henkilön oman kuvan erottamiskykyyn vaikuttaa se, että onko henkilöllä kaksoisolentoa taikka identtistä kaksosta tai kolmosta jne. Tällaisten henkilöiden kuvat voivat olla samoja tai hyvin samankaltaisia keskenään. Valitettavasti valituslautakunta ei kuitenkaan arvioinut tällaisia kuvia tämän enempää. Lisäksi päätöksissään valituslautakunta totesi, että vaikka kyseisten kuvien rekisteröintiä on haettu sellaisille palveluille, joita mallit monesti suorittavat, niin kyseiset kuvat eivät kuitenkaan kuvaile näitä palveluita, vaikka kuvat esittävätkin kyseisiä alankomaalaisia malleja.[xlv]

Sen sijaan seuraavien alankomaalaisten mallien kasvokuvien kohdalla EUIPO:n ensiaste on päätynyt päinvastaiseen ratkaisuun (ks. kuvat 14–17). Myös nämä mallit ovat hakeneet kasvokuvansa rekisteröintiä luokkien 35 ja 41 mukaisille palveluille.[xlvi] Näitä kuvia koskevien ensiasteen päätösten perusteella kyseisten henkilöiden kasvokuvat eivät täytä erottamiskyvyn edellytystä eivätkä siten kykene osoittamaan tiettyjen palveluiden alkuperää, joten niitä ei ole rekisteröity EU-tavaramerkeiksi.[xlvii] Kuvien henkilöt eivät ole valittaneet näistä ensiasteen hylkäämispäätöksistä EUIPO:n valituslautakunnille ainakaan tämän artikkelin julkaisuun mennessä.[xlviii] Vaikka tässä artikkelissa onkin mahdollista verrata kuvien 14–17 mukaisia kasvokuvia vierekkäin ja todeta, että kuvat esittävät selkeästi eri henkilöitä, niin EUT:n ratkaisukäytännön mukaan eri tuotteiden kuluttajat saattavat kuitenkin harvoin verrata eri merkkejä toisiinsa, kun he näkevät niitä tuotteiden pakkauksissa.[xlix] Näin voi olla myös henkilön kasvoista otettujen valokuvien kohdalla. Siten kuluttajien käsitys kyseisten mallien kasvokuvista voi olla erilainen ja sellainen, että he eivät miellä kuvia tavaramerkeiksi.

Näitä kuvia koskevissa päätöksissään EUIPO:n ensiaste antoi kuitenkin kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten oma kuva voi täyttää erottamiskyvyn edellytyksen. Omalla kuvalla tulisi olla sellaisia piirteitä, jotka ovat erottamiskykyisiä ja jäävät keskivertokuluttajien mieleen tavaroiden ja palveluiden tunnuksina. Tällaisia piirteitä ovat ensiasteen mukaan esimerkiksi yhdysvaltalaisen laulajan ja näyttelijän Barbra Streisandin nenä sekä Yhdysvaltojen entisen, ja uudestaan valitun, presidentin Donald Trumpin hiukset. Tällaiset silmiinpistävät piirteet voivat parantaa oman kuvan erottuvuutta ja tehdä siitä erottamiskykyisen. Ensiasteen mukaan ihmiset kiinnittävätkin yleensä huomiota henkilön silmiin, nenään, suuhun, korviin ja hiuksiin, ja juuri nämä piirteet voivat jäädä erityisen hyvin ihmisten mieleen.[l] Lisäksi henkilön oma kuva voi täyttää erottamiskyvyn edellytyksen juuri siitä syystä, että hän on tunnettu kuluttajien keskuudessa.

Yhteenveto: miten oma kuva voi täyttää erottamiskyvyn edellytyksen?

Näyttää siltä, että henkilöiden on monesti vaikea osoittaa, että heidän omista kasvoistaan muodostuva merkki voisi olla erottamiskykyinen tavaroiden ja palveluiden tunnuksena. Siten kenen tahansa henkilön kuvaa ei voi rekisteröidä tavaramerkiksi. Vaikka ihmiset voivat tunnistaa, että kyseessä olevassa kuvassa on tietty henkilö, niin voi kuitenkin olla, että kovin monet eivät tunnista sitä, että kyseinen kuva on myös tavaramerkki, joka osoittaa tietyn tuotteen alkuperän. Tämä näyttäisi olevan esteenä monien kasvokuvien rekisteröinnille.[li]

Tässä artikkelissa käsittelemieni EUIPO:n ensiasteen ja valituslautakuntien päätösten perusteella voin kuitenkin tehdä sen johtopäätöksen, että henkilön kasvoista otettu valokuva voi täyttää erottamiskyvyn edellytyksen kahdessa eri tilanteessa. Ensinnäkin tällainen kasvokuva voi olla erottamiskykyinen, jos kyseinen henkilö on jossain määrin tunnettu. Tätä tukee se, että monen maailmankuulun julkisuuden henkilön kasvokuva on onnistuttu rekisteröimään tavaramerkiksi ilman, että rekisteröintihakemuksia on aluksi hylätty. Käsittelemieni EUIPO:n päätösten perusteella on kuitenkin hankala määritellä sitä, missä menee se raja, että henkilö on tarpeeksi tunnettu, ja kuinka ison osan kohderyhmäläisistä on tunnettava henkilö. Kuten professori Eleonora Rosati on jo aiemmin todennut, niin näyttää kuitenkin siltä, että EUIPO on asettanut vaaditun tunnettuuden tason melko korkealle.[lii]

Vaihtoehtoisesti (tai tunnettuuden lisäksi), henkilön kasvoista otettu valokuva voi olla erottamiskykyinen, jos henkilön ulkonäössä on jokin sellainen erityispiirre, kuten esimerkiksi tietty hiusmalli tai nenän muoto, joka jää yleisön mieleen.[liii] Tällöin myös sellaisten henkilöiden kuvat voivat olla erottamiskykyisiä, jotka eivät ole esimerkiksi monien urheilijoiden tapaan maailmankuuluja.[liv] Tunnettuuden ja/tai ulkonäössä olevan erityispiirteen lisäksi sen kasvoista otetun valokuvan, jonka henkilö haluaa rekisteröidä, on myös mahdollisesti oltava ”passikuvamaisen” tarkka toisinto henkilön ulkoisista ja visuaalisista piirteistä, jotta yleisö voi tunnistaa, että keneltä kuvalla varustetut tuotteet ovat peräisin. Tunnettuudesta ja ulkonäöllisestä erityispiirteestä huolimatta on kuitenkin muistettava, että oma kuva voi kuitenkin olla erottamiskyvytön, jos henkilöllä on esimerkiksi elinkeinotoimintaa harjoittava kaksoisolento. Kuva voi olla erottamiskyvytön esimerkiksi silloin, jos tällainen kaksoisolento on jo rekisteröinyt oman samankaltaisen kasvokuvansa tavaramerkiksi.

Tulevaisuudessa on kuitenkin mielenkiintoista nähdä, että millaisia tarkentavia perusteita EUIPO antaa henkilöiden kasvoista otettujen valokuvien erottamiskyvyn arvioimiselle. Nimittäin EUIPO:n toinen valituslautakunta on juuri antamassaan välipäätöksessä R 50/2024-2[lv] siirtänyt alankomaalaisen laulajan ja televisiojuontajan Jan Smitin kasvokuvan (ks. kuva 18) EUIPO:n suurelle lautakunnalle, joka tulee arvioimaan kyseisen kuvan erottamiskykyä.[lvi] Toivon mukaan suuren lautakunnan ratkaisu selkeyttää henkilöiden kasvoista otettujen valokuvien erottamiskyvyn arviointiperusteita. Aika näyttää myös sen, että päätyykö tämä tai vastaavanlainen tapaus koskaan Euroopan unionin tuomioistuimien arvioitavaksi.

Oman kuvan rekisteröinti tavaramerkiksi voi olla varsin käyttökelpoinen tapa suojata omaa kuvaa elinkeinotoiminnassa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, että Suomessa tavaramerkkinäkökulman merkitys oman kuvan suojalle on ollut vielä pieni, sillä kovin monen suomalaisen kuvaa ei ole rekisteröity eikä välttämättä yritettykään rekisteröidä tavaramerkiksi. Siksi voikin myös olla, että yksityiselämän suojan sekä elinkeinotoiminnassa hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kiellon ja suostumusperiaatteen mukaiset suojat ovat olleet riittäviä keinoja suojata omaa kuvaa. Tavaramerkkien antama suoja voi kuitenkin täydentää näitä muita oman kuvan suojamuotoja.[lvii]

______________

[i] Ks. esim. Kemppinen 1979; Hoikka 2004; Oesch 2011; Autio 2017. Ks. myös ulkomaisesta oikeuskirjallisuudesta esim. Lögdberg, Åke, The Right in a Person’s Own Likeness. Scandinavian Studies in Law 11(1) 1967, s. 211–239; Levin, Marianne, Rätt till egen bild – om oauktoriserad personbildsanvändning i massmedier. Stiftelsen Juristförlaget vid Stockholms universitet 1986; Lauber-Rönsberg 2017; Mostert – Cruz 2023.

[ii] Ks. esim. Kemppinen 1979, s. 746–759; Hoikka 2004, s. 1–2; Oesch 2011, s. 745–748.

[iii] Hoikka 2004, s. 5–6.

[iv] Hoikka 2004, s. 5–6. Ks. myös esim. Kemppinen 1979, s. 766–767. Ks. tunnistettavuudesta tarkemmin esim. Hoikka 2004, s. 5–7 ja Autio 2017, s. 69–72.

[v] Ks. esim. Oesch 2011, s. 754–756. Vrt. esim. Kemppinen 1979, s. 747–748 ja 768–775.

[vi] Ks. esim. Mostert – Cruz 2023, s. 162–163.

[vii] Ks. tarkemmin esim. Tiili, Virpi, Yksityiselämän suojasta joukkoviestinnässä (Über den Schutz des Privatlebens in der Massenkommunikation). Lakimies 73(7) 1975, s. 899–915; Kemppinen, Jukka, Oikeus omaan kuvaan (Das Recht am eigenen Bild). Lakimies 77(8) 1979, s. 746–775 (ks. erityisesti s. 750–754 ja 769–771); Sorvari, Hannu – Sorvari, Katariina, Henkilöhahmon hyväksikäyttö juridiselta kannalta, s. 153–174 teoksessa Nurminen, Hanna (toim.), Elämää ja elämyksiä saaristossa: Näkökulmia kestävään matkailuun. Nuotta-hanke. Kirja-Aurora 2002 (ks. s. 163 ja 167–169); Hoikka, Mikko, Oikeus omaan kuvaan. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Yksityisoikeuden sarja B:78. Turun yliopisto 2004 (ks. erityisesti s. 10–16 ja 29–45); Oesch, Rainer, Urheilijan oikeudesta omaan kuvaan muuttuvassa sopimus- ja markkinointiympäristössä (Über das Rechts eines Sportlers am eigenen Bild im wechselnden Vertrags- und Marketingumfeld). Defensor Legis 6/2011, s. 743–756 (ks. erityisesti s. 745–748); Tiilikka, Päivi, Kuvajournalismin oikeudellisista reunaehdoista, s. 59–112 teoksessa Alén, Anette – Huttunen, Anniina – Pihlajarinne, Taina – Tiilikka, Päivi, Tekijän oikeudet? Viestintäoikeuden vuosikirja 2010. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Kansainvälisen talousoikeuden instituutti 2011 (ks. s. 89–105).

[viii] Ks. tarkemmin esim. Kemppinen, Jukka, Oikeus omaan kuvaan (Das Recht am eigenen Bild). Lakimies 77(8) 1979, s. 746–775 (ks. erityisesti s. 758 ja 772–775); Hoikka, Mikko, Oikeus omaan kuvaan. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Yksityisoikeuden sarja B:78. Turun yliopisto 2004 (ks. erityisesti s. 48–49); Oesch, Rainer, Urheilijan oikeudesta omaan kuvaan muuttuvassa sopimus- ja markkinointiympäristössä (Über das Rechts eines Sportlers am eigenen Bild im wechselnden Vertrags- und Marketingumfeld). Defensor Legis 6/2011, s. 743–756 (ks. erityisesti s. 745 ja 751–752); Vaahtera, Katja, Oikeus omaan kuvaan ja look alike -kuvaan markkinoinnissa. Acta Legis Turkuensia 1/2014, s. 41–67 (ks. erityisesti s. 46–47); Autio, Salla, Urheilijan nimen ja kuvan luvaton käyttö markkinoinnissa. Urheilu ja oikeus 2017, s. 54–88 (ks. erityisesti s. 61–65); Autio, Salla, Urheilijan persoonallisuuselementtien suoja markkinointiyhteydessä. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Urheiluoikeuden sarja 44. Turun yliopisto 2017 (ks. erityisesti s. 17–21).

[ix] Ks. tarkemmin esim. Kemppinen, Jukka, Oikeus omaan kuvaan (Das Recht am eigenen Bild). Lakimies 77(8) 1979, s. 746–775 (ks. erityisesti s. 758–759); Kemppinen, Jukka, Henkilön ja henkilön kuvan käyttö mainonnassa ja tiedotusvälineissä, s. 75–86 teoksessa Tommila, Marja (toim.), Tekijänoikeuskysymykset markkinoinnissa. Mark Kustannus Oy 1986; Tiili, Virpi, Marknadsföring och rätt till egen bild. Nordiskt Immateriellt Rättsskydd 57(1) 1988, s. 25–35; Muhonen, Jukka, Henkilön persoonan kaupallinen hyödyntäminen Yhdysvalloissa ja Suomessa (Die kommerzielle Benutzung der Person in den Vereinigten Staaten und Finnland). Defensor Legis 1/1996, s. 770–783 (ks. erityisesti s. 772–775); Hoikka, Mikko, Oikeus omaan kuvaan. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Yksityisoikeuden sarja B:78. Turun yliopisto 2004 (ks. erityisesti s. 46–70); Oesch, Rainer, Urheilijan oikeudesta omaan kuvaan muuttuvassa sopimus- ja markkinointiympäristössä (Über das Rechts eines Sportlers am eigenen Bild im wechselnden Vertrags- und Marketingumfeld). Defensor Legis 6/2011, s. 743–756 (ks. erityisesti s. 748–753); Vaahtera, Katja, Oikeus omaan kuvaan ja look alike -kuvaan markkinoinnissa. Acta Legis Turkuensia 1/2014, s. 41–67 (ks. erityisesti s. 45–46 ja 49–50); Autio, Salla, Urheilijan nimen ja kuvan luvaton käyttö markkinoinnissa. Urheilu ja oikeus 2017, s. 54–88 (ks. erityisesti s. 65–78); Autio, Salla, Urheilijan persoonallisuuselementtien suoja markkinointiyhteydessä. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Urheiluoikeuden sarja 44. Turun yliopisto 2017 (ks. erityisesti s. 26–28 ja 32–45).

[x] Väisänen, Emilia, Henkilön oma kuva tavaramerkkinä: Oman kuvan erottamiskyky, sekaannusvaaraan perustuva suoja ja yksinoikeuden rajoitukset. Turun yliopisto 2024. Saatavissa Turun yliopiston avoimesta julkaisuarkistosta UTUPubista: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048980.

[xi] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14. päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä, EUVL L 154, 16.6.2017, s. 1–99.

[xii] Ks. HE 201/2018 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle tavaramerkkilaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi sekä tavaramerkkioikeudesta tehdyn Singaporen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi, s. 106.

[xiii] Ks. myös esim. Kemppinen 1979, s. 755; Hoikka 2004, s. 20; Salmi ym. 2008, s. 82, 193–194 ja 415–420; Autio 2017, s. 61.

[xiv] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16. päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä, EUVL L 336, 23.12.2015, s. 1–26.

[xv] Syynä tähän on se, että tavaramerkki ei anna suojaa tietylle aiheelle tai asialle, vaan pelkästään tietyn asian konkreettiselle ilmaisulle. Ks. esim. tuomio 5.10.2022, Puma v. EUIPO, T-711/20, EU:T:2022:604, kohta 53. Ks. myös Salmi ym. 2008, s. 61–62; Lefranc 2020, s. 379. Tästä syystä tavaramerkkioikeuden näkökulmasta henkilö ei välttämättä saa suojaa kaikille niille omille visuaalisille piirteilleen, jotka muut ihmiset voivat hänestä havaita, kun he katsovat henkilöä tai hänen kuviaan eri tilanteissa. Sen sijaan henkilö saa suojaa vain hänen visuaalisista piirteistään tietyllä hetkellä valmistetulle tietylle toisinnolle, jossa hänen piirteensä on kuvattu vain yhdellä tavalla. Kuitenkin kansallisten tavaramerkkien tapauksessa henkilön on TML 25 §:n perusteella mahdollista tehdä muutoksia rekisterissä esitettyyn kuvaansa. Muutosten on kuitenkin oltava vähäisiä ja sellaisia, että ne eivät muuta kuvan kokonaisvaikutelmaa. Ks. HE 201/2018 vp, s. 121. Sen sijaan EU-tavaramerkkiä ei voi EUTMR 54(1) artiklan perusteella muuttaa tällä tavoin rekisteröinnin aikana. Jokaisen ihmisen ulkonäkö kuitenkin muuttuu, kun ikäännymme, ja henkilön ulkonäkö voi muuttua myös, jos hänelle käy esimerkiksi tapaturma tai jos hän käy esimerkiksi plastiikkakirurgisessa leikkauksessa tai esteettisissä hoidoissa. Tästä syystä oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että vain yksi tavaramerkiksi rekisteröity toisinto henkilön tietyn hetken visuaalisista piirteistä ei todennäköisesti riitä suojaamaan henkilön oikeutta omaan kuvaansa koko hänen elämänsä ajan. Ks. Lefranc 2020, s. 379; Van Den Bulck 2023. Ks. myös Lauber-Rönsberg 2017, s. 839. Muun muassa Lefranc ja Van Den Bulck ovat todenneet, että tällaisissa tilanteissa toistuvat tavaramerkkien rekisteröintihakemukset voisivat olla tarpeellisia, jotta henkilö saisi omalle kuvalleen kattavan tavaramerkkisuojan. Se ei kuitenkaan ole selvää, että kuinka usein henkilön tulisi rekisteröidä oma kuvansa uudelleen. Tämä olisi varmasti tapauskohtaista, koska eri ihmisten ulkonäkö muuttuu eri tavalla. Jos henkilö rekisteröi oman kuvansa uudelleen, niin tällöin rekisteriviranomaisten on kuitenkin aina arvioitava erikseen kunkin kuvan erottamiskykyä. Ks. Lefranc 2020, s. 379; Van Den Bulck 2023. Ks. myös Lauber-Rönsberg 2017, s. 839.

[xvi] Ks. myös EUTMR:n johdanto-osan kohdat 4 ja 5 sekä HE 201/2018 vp, s. 5 ja 80.

[xvii] Nizzan luokitus perustuu tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan Nizzan sopimukseen (SopS 53/1973).

[xviii] Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani tavaramerkin haltijan oikeussuojan sisältöä sekaannusvaaran perusteella annettavan suojan näkökulmasta. Olen tutkinut, miten tavaramerkiksi rekisteröidyn henkilön oman kuvan suoja voisi määrittyä suhteessa sellaisiin merkkeihin, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin henkilön rekisteröity oma kuva. Ks. Väisänen 2024, s. 40–56.

[xix] Olen käsitellyt pro gradu -tutkielmassani myös näitä tavaramerkkisääntelyn mukaisia oman kuvan yksinoikeuden rajoituksia. Ks. Väisänen 2024, s. 57–64.

[xx] Tosiasialliseen käyttöön liittyy kaksi mielenkiintoista näkökulmaa henkilön oman kuvan erottamiskyvyn kannalta. Ensinnäkin tosiasiallisen käytön ei välttämättä tarvitse rajoittua siihen tiettyyn kuvaan, jonka henkilö on onnistunut rekisteröimään. Henkilö voi siis käyttää myös sellaista kuvaa, joka poikkeaa rekisterissä esitetystä kuvasta. Toiseksi henkilö voi myös antaa suostumuksensa sille, että toinen elinkeinonharjoittaja käyttää hänen kuvaansa omissa tuotteissaan. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin huomattava, oma kuva voi mahdollisesti menettää erottamiskykyään, sillä merkin erottamiskyky ei välttämättä ole sellainen ominaisuus, joka pysyy aina samana. Ks. tarkemmin Väisänen 2024, s. 36–39.

[xxi] TMD:n johdanto-osan kohdat 31–32; EUTMR:n johdanto-osan kohdat 24–25; HE 201/2018 vp, s. 145–149; Pila – Torremans 2019, s. 409–411. Ks. myös Keserű 2024, s. 97. Jos henkilö kuitenkin osoittaa sellaisen pätevän syyn, jonka perusteella hän ei ole voinut käyttää omaa kuvaansa tuotteidensa tunnuksena, niin hän ei menetä oman kuvansa rekisteröintiä. Pätevä syy on EUT:n mukaan sellainen, joka ei riipu tavaramerkin haltijan omasta tahdosta. Tällainen on esimerkiksi se, jos viranomainen asettaa tavaroille tuontirajoituksen, jolloin henkilö ei esimerkiksi voi laittaa omaa kuvaansa niihin. Ks. esim. tuomio 14.6.2007, Häupl, C-246/05, EU:C:2007:340, kohdat 48–49 ja 53–54.

[xxii] Tällöin kuvan henkilö voisi hakea lisäsuojaa omalle kuvalleen esimerkiksi yksityiselämän suojan ja hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kiellon tarjoaman suojan kautta.

[xxiii] Ks. Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietopalvelusta rekisterinumero 211911 PAAVO NURMI (https://tavaramerkkitietopalvelu.prh.fi/fi/trademark/T199703812/211911/, viitattu 8.2.2024).

[xxiv] Ks. myös HE 201/2018 vp, s. 92; Lefranc 2020, s. 374; Senftleben 2020, s. 209–210.

[xxv] Ks. tuomio 12.12.2002, Sieckmann, C-273/00, EU:C:2002:748, kohdat 34–35. Ks. myös esim. tuomio 29.9.1998, Canon Kabushiki Kaisha, C-39/97, EU:C:1998:442, kohta 28; tuomio 18.6.2002, Philips, C-299/99, EU:C:2002:377, kohta 30; TMD:n johdanto-osan kohta 16; EUTMR:n johdanto-osan kohta 11; Salmi ym. 2008, s. 50–53; Lauber-Rönsberg 2017, s. 829–830.

[xxvi] TMD:n johdanto-osan kohta 13; EUTMR:n johdanto-osan kohta 10. TMD:n johdanto-osan perusteluiden mukaan näiden edellytysten tarkoituksena on turvata tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmien päämäärät, joita ovat oikeusvarmuus ja hyvä hallinto. Myös TML:n esitöissä on todettu, että viranomaisten lisäksi myös elinkeinonharjoittajat hyötyvät siitä, kun he voivat tarkistaa tavaramerkkirekisteristä sen, että millaisiin merkkeihin muut elinkeinonharjoittajat ovat saaneet yksinoikeuden. Ks. HE 201/2018 vp, s. 92–93. Ks. myös tuomio 12.12.2002, Sieckmann, C-273/00, EU:C:2002:748, kohdat 37 ja 49–55 sekä esim. Lefranc 2020, s. 375–379; Senftleben 2020, s. 211–212.

[xxvii] Ks. esim. tuomio 18.6.2002, Philips, C-299/99, EU:C:2002:377, kohta 59 ja 63. Ks. myös kyseisen tuomion kohta 60, jossa luetellaan, mitä muita seikkoja viranomaiset ja tuomioistuimet voivat ottaa erottamiskyvyn arvioinnissa huomioon. Tällaisia ovat muun muassa se, että mikä on merkillä varustettujen tuotteiden markkinaosuus ja kuinka kauan merkkiä on käytetty. Ks. myös TMD:n johdanto-osan kohta 16; EUTMR:n johdanto-osan kohta 11; HE 201/2018 vp, s. 91–92. Ks. myös esim. Salmi ym. 2008, s. 143–154; Lauber-Rönsberg 2017, s. 828–830; Senftleben 2020, s. 215–219.

[xxviii] HE 201/2018 vp, s. 93–94; Salmi ym. 2008, s. 143–147; Pila – Torremans 2019, s. 348–350 ja 356–360. Merkki voi kuitenkin olla erottamiskyvytön TML 11.2 §:n 3 kohdan ja EUTMR 7(1)(b) alakohdan perusteella myös muusta syystä kuin kuvailevuuden takia. Kuitenkin TML:n esitöiden mukaan merkki on usein erottamiskyvytön juuri siitä syystä, että se kuvailee jotain tavaran tai palvelun ominaisuutta. Ks. HE 201/2018 vp, s. 94.

[xxix] Ks. esim. tuomio 4.5.1999, Windsurfing Chiemsee, yhdistetyt asiat C-108/97 ja C-109/97, EU:C:1999:230, kohdat 25–26. Ks. myös esim. Senftleben 2020, s. 213–214.

[xxx] Kuva voi tulla käytön kautta erottamiskykyiseksi esimerkiksi silloin, kun henkilö käyttää omaa kuvaansa niissä tavaroissa ja/tai palveluissa, joita varten hän haluaa rekisteröidä kuvansa. Ajan kanssa näiden tuotteiden kohderyhmä voi tunnistaa, että kyseiset tuotteet ovat peräisin juuri kyseisen kuvan henkilöltä. Tällöin kohderyhmään kuuluvat voivat myös erottaa henkilön kuvan avulla kyseiset tuotteet muista vastaavista tuotteista. Henkilön on kuitenkin aina esitettävä todisteita siitä, että kyseisten tuotteiden kohderyhmä tai ainakin iso osa siitä tunnistaa nämä tuotteet hänen kuvansa avulla. Ks. erottamiskyvystä käytön kautta lisää esim. Basire, Yann, Acquiring distinctiveness through use of the EU trade mark. Journal of Intellectual Property Law & Practice 15(11) 2020, s. 904–912. Ks. myös HE 201/2018 vp, s. 100–101; Pila – Torremans 2019, s. 363–365.

[xxxi] Kyseisen rekisteriviranomaisen nimi oli aiemmin sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (OHIM, Office for Harmonization in the Internal Market).

[xxxii] Ks. EUIPO’s database eSearch plus -sivuilta EUIPO 000554428 Michael Schumacher (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/000554428, viitattu 11.12.2023).

[xxxiii] Ks. EUIPO’s database eSearch plus -sivuilta EUIPO 002550036 Che Guevara (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/002550036, viitattu 11.12.2023) ja EUIPO 001034032 Liam Gallagher (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/001034032, viitattu 11.12.2023). Che Guevaran kuuluisan valokuvan osalta on huomautettava, että kyseisen valokuvan rekisteröintiä EU-tavaramerkiksi eivät hakeneet Che Guevaran perilliset, vaan kyseisen valokuvan ottaneen Alberto Kordan (oik. Alberto Díaz Gutiérrez) perilliset.

[xxxiv] Ks. EUIPO’s database eSearch plus -sivuilta EUIPO 014679351 Maartje Verhoef (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/014679351, viitattu 13.3.2024). Ks. myös eurooppalaisesta oikeuskirjallisuudesta esim. Lefranc 2020; Rosati 2022; Malovic 2023; Pemsel 2023; Van Den Bulck 2023; Keserű 2024.

[xxxv] Päätös 16.11.2017, R 2063/2016-4, DEVICE (PHOTO) OF THE HEAD OF A WOMAN (fig.) (Maartje Verhoef).

[xxxvi] Ks. myös Lefranc 2020, s. 377; Keserű 2024, s. 89.

[xxxvii] Ks. päätöksen R 2063/2016-4 kohdat 4, 10 ja 18.

[xxxviii] Ks. päätöksen R 2063/2016-4 kohdat 11, 13 ja 19–22.

[xxxix] Ks. päätöksen R 2063/2016-4 kohta 4.

[xl] Ks. päätöksen R 2063/2016-4 kohdat 28–29, 33 ja 37.

[xli] Ks. kuitenkin myös EUIPO’s database eSearch plus -sivuilta EUIPO 017916623 Francisco Gómez Hernández (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017916623, viitattu 13.3.2024) ja päätös 23.10.2019, R 2574/2018-1, FOTOGRAFÍA EN COLOR DEL ROSTRO DE UNA PERSONA (fig.), jossa EUIPO:n ensimmäinen valituslautakunta katsoi, että espanjalaisen Francisco Gómez Hernándezin kuva on erottamiskykyinen. Ensimmäinen valituslautakunta mukaili päätöksensä perusteluissa aiempaa neljännen valituslautakunnan antamaa päätöstä R 2063/2016-4. Tapauksessa on kuitenkin mielenkiintoista se, että Hernández haki sellaisen kuvansa rekisteröintiä, jossa hänellä on hattu päässään. Lisäksi kuvan tausta eroaa esimerkiksi Verhoefin kuvan taustasta. Valitettavasti ensimmäinen valituslautakunta ei kuitenkaan arvioinut hattua tai kuvan taustaa antamassaan päätöksessä. Todennäköisesti ne kuitenkin vaikuttivat kuvan erottamiskyvyn arviointiin. Kyseinen Hernándezin kuva on rekisteröity EU-tavaramerkiksi Nizzan luokituksen mukaisiin luokkiin 29, 33, 35, eli esimerkiksi erilaisia elintarvikkeita ja alkoholijuomia varten.

[xlii] Ks. päätös 19.5.2021, R 378/2021-4, WEERGAVE VAN HET GEZICHT VAN EEN PERSOON (fig.) (Rozanne Verduin); päätös 19.5.2021, R 468/2021-4, WEERGAVE VAN HET GEZICHT VAN EEN PERSOON (fig.) (Yasmin Wijnaldum); päätös 30.10.2023, R 1255/2023-4, WEERGAVE VAN HET GEZICHT VAN EEN PERSOON (fig.) (Marlijn Hoek); päätös 30.10.2023, R 1266/2023-4, WEERGAVE VAN HET GEZICHT VAN EEN PERSOON (fig.) (Roos Abels); päätös 4.12.2023, R 1460/2023-4, WEERGAVE VAN HET GEZICHT VAN EEN PERSOON (fig.) (Marjan Jonkman); päätös 4.12.2023, R 1586/2023-4, WEERGAVE VAN HET GEZICHT VAN EEN PERSOON (fig.) (Luna Bijl).

[xliii] Ks. EUIPO’s database eSearch plus -sivuilta EUIPO 017358458 Rozanne Verduin (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017358458, viitattu 13.3.2024); EUIPO 017953534 Yasmin Wijnaldum (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017953534, viitattu 13.3.2024); EUIPO 017355066 Marlijn Hoek (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017355066, viitattu 13.3.2024); EUIPO 017393125 Roos Abels (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017393125, viitattu 13.3.2024); EUIPO 017958820 Marjan Jonkman (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017958820, viitattu 13.3.2024); EUIPO 017899480 Luna Bijl (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017899480, viitattu 13.3.2024).

[xliv] Päätösten R 378/2021-4 ja R 468/2021-4 kohdat 16; päätösten R 1255/2023-4, R 1266/2023-4, R 1460/2023-4 ja R 1586/2023-4 kohdat 21.

[xlv] Päätösten R 378/2021-4 ja R 468/2021-4 kohdat 16 ja 18; päätösten R 1255/2023-4, R 1266/2023-4, R 1460/2023-4 ja R 1586/2023-4 kohdat 21 ja 23. Ks. myös Pemsel 2023.

[xlvi] Ks. EUIPO’s database eSearch plus -sivuilta EUIPO 018364871 Rianne Van Rompaey (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/018364871, viitattu 13.3.2024); EUIPO 018098887 Romee Strijd (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/018098887, viitattu 13.3.2024); EUIPO 018101943 Gigi Ringel (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/018101943, viitattu 13.3.2024); EUIPO 017987149 Doutzen Kroes (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017987149, viitattu 13.3.2024). Asiassa 017987149 (Doutzen Kroes) kyseistä kuvaa on haettu myös luokan 25 mukaisille tavaroille, kuten esimerkiksi vaatteille ja asusteille.

[xlvii] EUIPO:n tutkijan 5.6.2023 tekemä päätös asiassa 018364871 (Rianne Van Rompaey), s. 7–9; EUIPO:n tutkijan 7.6.2023 tekemä päätös asiassa 018098887 (Romee Strijd), s. 7–9; EUIPO:n tutkijan 8.6.2023 tekemä päätös asiassa 018101943 (Gigi Ringel), s. 7–9; EUIPO:n tutkijan 15.12.2023 tekemä päätös asiassa 017987149 (Doutzen Kroes), s. 5–7.

[xlviii] On kuitenkin huomautettava, että nämä ensiasteen päätökset on tehnyt sama EUIPO:n tutkija, joka on antanut myös kaikissa kuvien 8–13 mallien tapauksissa ensiasteen hylkäyspäätökset, jotka valituslautakunta on myöhemmin kumonnut. Koska kuvien 14–17 mallit eivät ole valittaneet näistä ensiasteen hylkäämispäätöksistä EUIPO:n valituslautakunnille ainakaan tämän artikkelin julkaisuun mennessä, niin kyseiset kuvat eivät saa ainakaan EU-tavaramerkkiasetuksen mukaista suojaa. Kuvat voivat kuitenkin mahdollisesti täyttää erottamiskyvyn edellytyksen yhden tai useamman jäsenvaltion alueella, jolloin kansalliset tavaramerkkirekisteröinnit voivat olla mahdollisia. Ainakin Doutzen Kroesin kuvaa 17 vastaava valokuva on rekisteröity Benelux-maiden eli Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin valtioiden alueella tavaramerkiksi. Ks. Benelux-maiden tavaramerkkirekisteristä rekisterinumero 1385315 (https://www.boip.int/en/trademarks-register?app=%2F&query=1385315, viitattu 13.3.2024). Tällöin kyseinen kuva saa ainakin jonkinlaista tavaramerkkisuojaa.

[xlix] Ks. esim. tuomio 20.3.2003, LTJ Diffusion, C-291/00, EU:C:2003:169, kohdat 52–53. EUT:n mukaan kuluttajien mielikuva eri merkeistä on usein epätäydellinen.

[l] Asia 018364871, s. 7–9; asia 018098887, s. 7–9; asia 018101943, s. 7–9; asia 017987149, s. 5–7. Tämä ensiasteen näkemys vaikuttaa perustellulta esimerkiksi kognitiivisen psykologian tutkimustulosten perusteella. Kognitiivisen psykologian tutkimuksissa on tutkittu muun muassa sitä, että miten ihmiset tunnistavat muiden ihmisten kasvot erilaisista kuvista sekä identifioivat, että kyseessä on tietty henkilö. Näissä tutkimuksissa on myös todettu se, että erityisesti henkilön silmät, kulmakarvat ja suu ovat sellaisia kriittisiä kasvonpiirteitä, jotka määrittelevät henkilön identiteetin. Näiden piirteiden avulla muut ihmiset tunnistavat toisen henkilön kasvot sekä erottavat sen, että kuuluvatko esimerkiksi kaksi kasvoista otettua valokuvaa samalle vai eri henkilölle. Erityisesti silmien muoto ja sijainti, kulmakarvojen asento ja suun muoto voivat vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset tunnistavat ja erottavat henkilön kasvot muiden kasvojen joukosta. Ks. esim. Abudarham, Naphtali – Yovel, Galit, Reverse engineering the face space: Discovering the critical features for face identification. Journal of Vision 16(3) 2016, s. 1–18 (ks. erityisesti s. 7 ja 15–16). (https://jov.arvojournals.org/article.aspx?articleid=2498973, Luettu 7.3.2024).

[li] Ks. myös Lauber-Rönsberg 2017, s. 838; Lefranc 2020, s. 375; Rosati 2022; Malovic 2023.

[lii] Ks. Rosati 2022.

[liii] Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tavaramerkin on oltava sen verran omalaatuinen, että sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet joitakin kertoja tekemisissä tavaramerkin kanssa, voivat muistaa sen. Esimerkiksi Salmi ym. ovat todenneet, että tavaramerkillä on oltava kyky ”tarttua” ihmisten muistiin. Ks. Salmi ym. 2008, s. 147.

[liv] Ks. myös Malovic 2023. Kuitenkin esimerkiksi Pemsel on pohtinut EUT:n asiassa C-191/01 P (SMHV v. Wrigley) antaman tuomion perusteella, että jos kyseessä on sellainen henkilön kuva, jolla on useita merkityksiä, eli esimerkiksi se, että se voi osoittaa tuotteiden alkuperän, mutta myös kuvailla näitä tuotteita, niin olisiko kuva tällöin kuitenkin erottamiskyvytön, koska yksi kuvan merkityksistä on joka tapauksessa kuvaileva. Kuten Pemsel on todennut, niin unionin tuomioistuimien antama tuomio voisi selventää henkilön oman kuvan erottamiskyvyn arviointikriteereitä ja samalla myös oman kuvan tavaramerkkisuojaa. Ks. Pemsel 2023.

[lv] Välipäätös 26.9.2024, R 50/2024-2, REPRESENTATION OF A PERSON’S FACE (fig.) (Jan Smit). Ks. myös EUIPO’s database eSearch plus -sivuilta EUIPO 014711907 Jan Smit (https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/014711907, viitattu 11.11.2024).

[lvi] Välipäätöksen R 50/2024-2 kohdat 24–26.

[lvii] Suomen rajojen ulkopuolella on huomattava, että henkilön oman kuvan tavaramerkkisuoja on hyvin samansisältöinen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. EU on nimittäin harmonisoinut omalla sääntelyllään jäsenvaltioiden kansalliset tavaramerkkilait, ja nykyisin jäsenvaltioiden antama kansallinen tavaramerkkisuoja perustuu tavaramerkkidirektiivin säännöksiin. Direktiivin ja EU-tavaramerkkiasetuksen säännösten perusteella oman kuvan rekisteröinti joko tavaramerkiksi yhdessä tai useammassa toisessa jäsenvaltiossa tai EU-tavaramerkiksi koko unionin alueella on tehokas keino suojata omaa kuvaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Ks. Autio 2017, s. 55; Lauber-Rönsberg 2017, s. s. 825; Lefranc 2020, s. 365–366; Rosati 2022; Mostert – Cruz 2023, s. 166–169. Ks. myös esim. Cantero, Inés – Feinsohn, Dana – Kim, Hee-Eun – Mayr, Stefan – Rainsford, Edward, Exploiting Publicity Rights in the EU. EIPIN Report. Eidgenössische Technische Hochschule Zürich 2010. (https://www.research-collection.ethz.ch/handle/20.500.11850/152471, Viitattu 21.2.2023). Kaiken kaikkiaan oman kuvan rekisteröinti tavaramerkiksi voi olla myös selkeämpi tapa suojata omaa kuvaa Suomen rajojen ulkopuolella, sillä henkilön oikeus omaan kuvaansa voi määrittyä eri valtioiden lainsäädäntöön sisältyvien säännösten ja oikeuskäytännön perusteella eri tavoilla kuin Suomessa. Myös EU:n jäsenvaltioissa oikeus omaan kuvaan voi määrittyä eri tavoin, sillä EU ei ole harmonisoinut kattavasti omalla sääntelyllään esimerkiksi niin sanottuja persoonallisuusoikeuksia, joihin myös henkilön kuva kuuluu. Esimerkiksi Saksassa jokaisella henkilöllä on lainsäädännössä suojattujen persoonallisuusoikeuksien perusteella yleinen oikeus omaan kuvaansa, ja tämä oikeus on voimassa vielä 10 vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Tällaista vastaavaa säännöstä ei sisälly kansalliseen lainsäädäntöömme eikä EU:n säädöksiin. Lisäksi tavaramerkkioikeuden periaatteet ovat hyvin samanlaiset ympäri maailmaa, joten tavaramerkki voi olla tehokas tapa suojata omaa kuvaa myös EU:n ulkopuolella. Ks. esim. Lauber-Rönsberg 2017, s. 809–810, 832–833 ja 840; Mostert – Cruz 2023, s. 167.

________________

Kannen kuva:

iStock/Vadym Pastukh

Kuvat:

Kuva 1: Kuvakaappaus Hikipanta-sivustolta. https://hikipanta.fi/product/kaarija-t-paita-musta/ (Viitattu 27.4.2024).

Kuva 2: Kuvakaappaus AliExpress-sivustolta. https://www.aliexpress.com/item/1005005659444079.html (Viitattu 16.1.2024).

Kuva 3: PRH:n tavaramerkkitietopalvelu rek.nro 211911. https://tavaramerkkitietopalvelu.prh.fi/fi/trademark/T199703812/211911/ (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 4: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 000554428. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/000554428 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 5: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 002550036. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/002550036 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 6: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 001034032. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/001034032 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 7: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 014679351. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/014679351 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 8: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 017358458. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017358458 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 9: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 017953534. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017953534 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 10: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 017355066. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017355066 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 11: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 017393125. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017393125 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 12: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 017958820. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017958820 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 13: EUIPO’s database eSearch plus rek.nro 017899480. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017899480 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 14: EUIPO’s database eSearch plus hak.nro 018364871. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/018364871 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 15: EUIPO’s database eSearch plus hak.nro 018098887. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/018098887 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 16: EUIPO’s database eSearch plus hak.nro 018101943. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/018101943 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 17: EUIPO’s database eSearch plus hak.nro 017987149. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/017987149 (Viitattu 15.4.2024).

Kuva 18: EUIPO’s database eSearch plus hak.nro 014711907. https://euipo.europa.eu/eSearch/#details/trademarks/014711907 (Viitattu 11.11.2024).