EUT:lta kaksi uutta ratkaisua

C‑135/23 GEMA

Tapauksessa vuokra-asuntokiinteistön toiminnanharjoittaja tarjosi asunnoissaan käytettäviksi sisäantennilla varustettuja televisiovastaanottimia, jotka ilman muita toimia voivat vastaanottaa signaaleja ja levittää lähetyksiä. Musiikkialan yhteishallinnointiorganisaatio GEMA nosti Amtsgericht Potsdamissa (Potsdamin alioikeus, Saksa) tekijänoikeuksiin perustuvan vahingonkorvauskanteen toiminnanharjoittajaa vastaan. Tuomioistuin tiedusteli EUT:lta, onko tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettu käsite ”yleisölle välittäminen” kattaa myös tämän tapauksen kaltaisen televisiovastaanottimien tarjoamisen.

Julkisasiamies Szpunar totesi ratkaisuehdotuksessaan yleisölle välittämisen käsitteen kattavan myös tällaisen toiminnan, ellei asunto ole vuokralaisensa vakinainen tai toinen asunto (IPRinfon uutinen ratkaisuehdotuksesta täällä). Samaan lopputulokseen päätyi myös EUT. Toiminnanharjoittaja antoi tarkoituksellisesti asiakkailleen pääsyn televisiolähetyksiin osana voittoa tavoittelevaa liiketoimintaansa. Teknologianeutraaliuden periaatteen vuoksi merkitystä ei ole sillä, käytetäänkö välittämiseen sisä- vai keskusantennia. Mikäli asuntoja vuokrataan lyhytaikaisesti muun muassa matkailumajoituksena, niiden vuokralaisia on pidettävä yleisönä, koska he yhdessä muodostavat hotellin asiakkaiden tavoin rajoittamattoman määrän potentiaalisia vastaanottajia. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi jää arvioida EUT:n ratkaisua ja päätellä, onko käsillä olevassa tapauksessa kyse yleisölle välittämisestä.

EUT:n ratkaisu on luettavissa täällä.

C‑801/21 P Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO v. Indo European Foods

Kyseinen tapaus koski erityisesti Brexit-erosopimuksen vaikutusta rekisteröimättömän tavaramerkin haltijan oikeussuojan tarpeeseen väitemenettelyssä, joka jatkui erosopimuksessa määritellyn siirtymäkauden yli.

Kiistellyn merkin hakija teki 14.6.2017 EUIPO:lle EU-tavaramerkin rekisteröintihakemuksen, joka julkaistiin 6.9.2017 EU:n tavaramerkkilehdessä nro 169/2017. Rekisteröintiä haettiin luokkiin 30 ja 31 kuuluvia riisistä tehtyjä tuotteita varten. Indo European Foods Ltd teki 13.10.2017 väitteen haetun tavaramerkin rekisteröintiä vastaan. Väite perustui riisiä varten Yhdistyneessä kuningaskunnassa (UK) käytettyyn aikaisempaan rekisteröimättömään sanamerkkiin BASMATI. Väitteen tueksi vedottiin asetuksen 2017/1001 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun perusteeseen. Indo European Foods väitti erityisesti, että sillä oli UK:ssa sovellettavan lain nojalla oikeus estää haetun tavaramerkin käyttö merkkioikeuden loukkauskanteen niin sanotun ”laajennetun” muodon (action for passing off) avulla. EUIPO:n väiteosasto ja neljäs valituslautakunta hylkäsivät väitteen ja Indo European Foods nosti unionin yleisessä tuomioistuimessa (EUYT) kanteen, jolla se vaati riidanalaisen päätöksen kumoamista ja muuttamista.

EUYT totesi, että riidanalainen päätös tehtiin siirtymäkauden aikana eli ajankohtana, jona erosopimuksen päinvastaisten määräysten puuttuessa asetusta 2017/1001 sovellettiin edelleen aikaisempiin UK:ssa rekisteröimättömiin tavaramerkkeihin. UK:n unionista eroaminen ei ollut aiheuttanut riidan kohteen menettämistä. EUYT hylkäsi myös EUIPO:n väitteet siitä, ettei kantajalla ollut asiassa oikeussuojan tarvetta. Näin ollen EUYT katsoi, että valituksenalainen päätös oli kumottava.

EUIPO:lle myönnettiin valituslupa unionin tuomioistuimeen. Ainoana valitusperusteenaan EUIPO vetosi siihen, ettei EUYT ollut ottanut huomioon kantajan oikeussuojan tarpeen säilymistä koskevaa vaatimusta. EUT oli kuitenkin samalla linjalla yleisen tuomioistuimen kanssa ja hylkäsi EUIPO:n valituksen kokonaisuudessaan perusteettomana.

EUT:n ratkaisu on luettavissa täällä.

Kuva: Unsplash / engin akyurt