Yli 30 vuotta suomalaista hyödyllisyysmallijärjestelmää, osa 2
Tämä kirjoitus on jatko-osa viime vuonna IPRinfossa julkaistulle 1. osalle (Heikkilä 2023a). Tässä esitetyt analyysit perustuvat pääosin kirjanluvulle ”Key performance indicators for utility model systems: An application to Finland” (Heikkilä 2024), joka kuvailee hyödyllisyysmallijärjestelmien mahdollisia suorituskykymittareita ja joka julkaistaan osana laajempaa teosta hyödyllisyysmallijärjestelmistä.
Osana Suomen patenttilainsäädännön uudistamista suomalaisen hyödyllisyysmallijärjestelmän tulevaisuus on tarkastelun kohteena. Valtioneuvoston (2022, s. 30) Lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen mukaan ”hankkeen kannalta keskeisen, olemassa olevan tiedon kartoittaminen muodostaa vaikutusarvioinnin perustan” ja todetaan: ”- – arvioinnissa voi hyödyntää valmiita aineistoja kuten tutkimuksia, selvityksiä ja tilastoja. Tutkimustieto ja tilastot luovat tyypillisesti luotettavimman tausta-aineiston arvioille.” Lisäksi on tärkeää tunnistaa mahdolliset tiedon puutteet vaikutusarvioinneissa.
Tämä artikkeli pyrkii edellisen osan (Heikkilä 2023a) tavoin tukemaan tutkimus- ja tilastotietoihin perustuvaa suomalaisen hyödyllisyysmallijärjestelmän ja laajemmin IPR-järjestelmien kehittämistä.
IPR-instituutioiden pohjoismainen ja eurooppalainen integraatio
Lainsäädännön vaikutusarviointiohjeessa (2022, s. 30) mainitaan, että ”kansainvälinen vertailu ja muiden maiden arviot vastaavanlaisten uudistusten vaikutuksista voivat myös olla hyödyllisiä”.
Yleisesti ottaen aiemmissa tutkimuksissa ei ole juurikaan osoitettu tilastollista näyttöä hyödyllisyysmallijärjestelmän systemaattisista ja merkittävistä positiivisista vaikutuksista innovaatiotoimintaan kehittyneissä maissa, vaikka järjestelmä on ollut käytössä Saksassa jo yli 130 vuotta. Huomionarvoista on, että Saksassakin hyödyllisyysmallien hakemisaktiivisuus on laskenut jo pitkään. Toisaalta on syytä pitää mielessä, että hyödyllisyysmallidokumentit ovat käytännössä kodifioitua tietoa teknisistä ratkaisuista, jotka (toivottavasti) vähentävät ”pyörän uudelleenkeksimistä” ja siten tehostavat niukkojen TKI-resurssien ja -investointien kohdentumista.
Pohjoismaisesta näkökulmasta hyödyllisyysmallijärjestelmille ei näytä olevan erityistä kysyntää, koska hakemusmäärät ovat vähentyneet jatkuvasti sekä Suomessa että Tanskassa (Heikkilä 2023a). Muissa Pohjoismaissa ei vastaavaa järjestelmää ole käytössä. Myös eurooppalaisesta näkökulmasta kiinnostus hyödyllisyysmallijärjestelmää kohtaan ei ole kasvamaan päin vaan ennemminkin päinvastoin (Radauer ym. 2019, Heikkilä 2023a).
Suomessa pyritään nostamaan T&K-investoinnit 4 %:n tasolle bruttokansantuotteesta. Tähän on aiemmin pystynyt Israelin ohella vain Etelä-Korea. Israelilla ei ole hyödyllisyysmallijärjestelmää, mutta tutkimusten mukaan Etelä-Korea hyödynsi hyödyllisyysmallijärjestelmää tehokkaasti teknologisen eturintaman kiinnikuromisvaiheessa 1990-luvulla (Kim et al. 2012, Prud’homme 2017, Jee & Hötte 2024), mutta sittemmin hakemusmäärät ovat olleet laskussa.
WIPO:n tilastojen[i] mukaan, huippuvuonna 1996 Etelä-Koreassa jätettiin 68 822 hyödyllisyysmallihakemusta, kun vuonna 2022 luku oli enää 3 084 vastaten 95,5 prosentin pudotusta. Samanaikaisesti vähenevien hyödyllisyysmallihakemusten määrän kanssa Etelä-Korean T&K-investoinnit suhteessa BKT:hen nousivat reilusta kahdesta prosentista vuonna 1996 viime vuosien lähes viiteen prosenttiin. Vastaavasti Japanissa hyödyllisyysmallihakemuksia jätettiin vuonna 1987 vielä 201 609 kpl, kun taas vuonna 2022 enää 4 513 vastaten 97,8 prosentin pudotusta vuosittaisissa hakemusmäärissä. Niin Etelä-Koreassa kuin Japanissakin vallitsee siis Suomen tavoin (vrt. Heikkilä 2023b) negatiivinen korrelaatio hyödyllisyysmallien hakemusmäärien ja T&K-investointien BKT-intensiteetin välillä. Tästä huolimatta Japani ja Etelä-Korea eivät ole poistaneet hyödyllisyysmallijärjestelmiään.
Keskeinen trendi EU:n sisämarkkinalla on ollut IPR-järjestelmien integraatio ja kansallisten järjestelmien vähittäinen korvautuminen eurooppalaisilla järjestelmillä (vrt. Heikkilä & Peltoniemi 2022, 2023), mutta hyödyllisyysmallijärjestelmät ovat edelleen tietynlainen optio kansallisen patenttijärjestelmän joustavoittamiseen. Kansainvälisestä ja eurooppalaisesta näkökulmasta on empiirinen kysymys, minkälaisiin seurauksiin kansallisten hyödyllisyysmallijärjestelmien houkuttelevuuden lisääminen – jopa maiden välinen ”kilpavarustelu” – voisi johtaa.
WIPO:n (2023) tilastojen mukaan hyödyllisyysmallihakemusten määrä kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna 2022 Turkissa ja Indonesiassa. Lisäksi näyttää siltä, että mikäli hakemusmäärien lasku jatkuu Saksassa voimakkaampana kuin Venäjällä, nousee Venäjä lähivuosina Saksan ohi maaksi, jossa tehdään toiseksi eniten hyödyllisyysmallihakemuksia Kiinan jälkeen.
Arviointikehikko hyödyllisyysmallijärjestelmille
Kuinka systemaattisesti arvioida hyödyllisyysmallijärjestelmän toimintaa? Hyödyllisyysmallijärjestelmää ei voi arvioida irrallaan patenttijärjestelmästä, koska ne vaikuttavat vuorovaikutuksessa keskenään innovaatiotoimintaan. Hyödyllisyysmalleja voidaan käyttää osana kv-patentointistrategiaa (Heikkilä & Verba 2018) ja valinnat patenttien ja hyödyllisyysmallien välillä heijastelevat oletettavasti sekä yritysten strategisia valintoja että patenttiasiamiesyritysten yrityksille antamia neuvoja. Kuvio 1 tarjoaa yhden arviointikehikon (Heikkilä 2023b), joka pyrkii havainnollistamaan monipuolisesti erilaisia näkökulmia järjestelmän vaikutusarviointiin.
Kuvio 1. Kehikko hyödyllisyysmallijärjestelmän toiminnan arviointiin

Kuvio on luonnollisesti vain epätäydellinen yksinkertaistus, joka jättää huomiotta monia näkökulmia. Siinä ei ole huomioitu muun muassa patenttiviraston ja patenttiasiamiesyritysten tuloja ja kustannuksia, joita liittyy hyödyllisyysmalleihin. Lisäksi siinä ei ole mainittu ”oikeudellista epävarmuutta”, johon viitattiin TEM:n (2024) arviointimuistiossa. Tämän oikeudellisen epävarmuuden määrän mittaaminen ja laadun arviointi edellyttäisivät haastattelu- tai kyselytutkimusta (vrt. Björkwall 2009), jota tehdessä tulisi myös huomioida vastaajien mahdolliset kannustimet ja vinoumat vastata tietyllä tavoin (ts. pyrkimys tietoisesti esittää hyödyllisyysmallijärjestelmä todellista positiivisemmassa tai negatiivisemmassa valossa).
Hyödyllisyysmallijärjestelmien arviointikehikko ja sen soveltaminen Suomeen
Tiivistän Taulukossa 1 havainnot artikkelista Heikkilä (2024), joka soveltaa aiemmassa tutkimusjulkaisussani (Heikkilä 2023b) esittämää kehikkoa Suomen hyödyllisyysmallijärjestelmän arviointiin.
Tilastollisten havaintojen perusteella voi todeta, että suomalainen hyödyllisyysmallijärjestelmä on edistänyt suomalaisen patenttijärjestelmän inklusiivisuutta ja joustavuutta. Suomalaiset patentit ja hyödyllisyysmallit ovat ominaisuuksiltaan systemaattisesti erilaisia seuraavin tavoin: 1) hyödyllisyysmallit kuuluvat keskimäärin pienempiin patenttiperheisiin, 2) hyödyllisyysmallien taustalla on keskimäärin pienempiä keksijätiimejä, 3) hyödyllisyysmallien keskimääräinen myöntöviive on merkittävästi alempi verrattuna patentteihin ja 4) suomalaisiin patentteihin että hyödyllisyysmalleihin kohdistuu vain vähän viittauksia muista patenttidokumenteista, mutta hyödyllisyysmalleihin vielä systemaattisesti vähemmän. Edellä mainitut erot suomalaisten hyödyllisyysmallien ja patenttien välillä olivat suurempia ennen kuin Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996.
Lisäksi ei tule unohtaa, että hyödyllisyysmallijärjestelmä on voinut osaltaan edistää tiedon leviämistä jo olemassa olevista teknisistä ratkaisuista siten vähentäen pyörän uudelleen keksimistä ja edistäen TKI-resurssien ja -investointien tehokkaampaa allokaatiota kuten jo aiemmin todettiin.
(Katso lopusta taulukko 1. Hyödyllisyysmallijärjestelmän suorituskyvyn mittareita ja havaintoja Suomesta)
Hyödyllisyysmallivaihtoehdon markkinointi patenttiasiamiesyritysten verkkosivuilla
Minkälainen mielikuva toimijoilla on hyödyllisyysmallivaihtoehdosta? Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella monesti ihmiset – tai akateemiset tutkijatkaan IPR-aiheisissa tieteellisissä konferensseissa (esim. European Policy for Intellectual Property (EPIP) -konferenssissa) – eivät useinkaan tiedä, mikä on hyödyllisyysmalli.
PRH toteaa verkkosivuillaan, että ”hyödyllisyysmalli on patenttia nopeampi ja halvempi tapa hankkia keksintöön yksinoikeus, jolla voit kieltää muilta keksintösi ammattimaisen käytön”.[ii] Patenttiasiamiesyrityksillä on yritysten omien patentti-insinöörien ohella keskeinen rooli patentti- ja myös hyödyllisyysmallihakemusten laadinnassa sekä vuorovaikutuksessa patenttiviraston kanssa. Myös PRH (2022, s. 13) suosittelee Hyödyllisyysmallioppaassa, että ”Mahdollisuuksien mukaan hakemuksen laatimisessa kannattaa käyttää patentti- ja hyödyllisyysmalliasioihin perehtyneen asiamiehen apua.”
Näin ollen yksi tapa tarkastella hyödyllisyysmallin kysyntään todennäköisesti vaikuttavia tekijöitä on tarkistaa patenttiasiamiesyritysten verkkosivuilta, millä tavoin hyödyllisyysmallia siellä markkinoidaan ja suositellaan mahdollisille asiakkaille. Suurimmilla patenttiasiamiesyrityksillä on omat hyödyllisyysmalleille omistetut alasivut verkkosivuillaan, joilla karkeasti ottaen korostetaan hyödyllisyysmallin sopivuutta nopeana ja kustannustehokkaana suojamuotona yksinkertaisille keksinnöille tai tuoteparannuksille, joille 10 vuoden suoja-aika on riittävä.
Yksi asia, mitä ei korosteta patenttiasiamiesten verkkosivuilla, on mahdollisuus hakea ja saada samalle keksinnölle ”tuplasuojaus” eli sekä hyödyllisyysmalli että patentti (Aalto-Setälä ym. 2016, PRH 2022, s. 23). Myös suomalaisen keksintötoiminnan ja keksintöjen hyödyntämiseen erikoistunut Keksintösäätiö korostaa tätä optiota verkkosivullaan.[iii]
Eräät patenttiasiamiesyritykset ovat tarjonneet verkkosivuillaan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispalvelua suurin piirtein samaan hintaan kuin patenttihakemuksen tekemispalvelua eli noin 3000 – 5000 € (+alv). Olettaen, että hinta hyödyllisyysmallia kohden olisi noin 5000 €, voisi laskea, että mikäli Suomessa viime vuosina vuositasolla haetuissa noin 250[iv] hyödyllisyysmallihakemuksessa olisi käytetty tätä palvelua, se olisi voinut tuottaa yhteensä noin 1 250 000 € myyntituloja. TEM:n (2024) arviomuistion mukaan hakijoista 60 % käytti ”ammattimaista patenttiasiamiestä”, jolloin kokonaissumma olisi todennäköisesti vähemmän ja lähempänä miljoonaa euroa.
Johtopäätökset
Hyödyllisyysmallijärjestelmä voi täydentää patenttijärjestelmää luomalla teknisten keksintöjen kansalliseen suojaamiseen joustoa sekä lisätä järjestelmän inklusiivisuutta. Tilastojen perusteella voi sanoa, että suomalainen hyödyllisyysmallijärjestelmä on toiminut juuri näin, mutta sen houkuttelevuus näyttää olevan laskussa.
Nyt 2020-luvulla elämme neljättä teollista vallankumousta ja todistamme tekoälyn nopeaa kehitystä. Hyödyllisyysmallijärjestelmän muutoksissa ja lainsäädännön kehittämisessä tulisi huomioida riskit ja mahdollisuudet, joita liittyy (generatiivisen) tekoälyn kehitykseen jatkossa.
Pohjoismaisen ja eurooppalaisen IPR-instituutioiden integraatio- ja harmonisointikehityksen näkökulmasta voisi luoda erikoisen signaalin, mikäli kansallisen hyödyllisyysmallijärjestelmän kehittämiseen (so. kansallisten IPR-järjestelmien eriyttämiseen) ja houkuttelevuuden lisäämiseen alettaisiin panostaa vahvasti.
PRH:n Patenttitietokannan[v] mukaan vuonna 2023 tehtiin yhteensä 257 hyödyllisyysmallihakemusta ja näiden hakemusten hakijoista merkittävä osa oli yksityisiä keksijöitä ja pieniä yrityksiä. TEM:n (2024) arviomuistion mukaan elokuussa 2024 Suomessa oli voimassa yhteensä 2 056 rekisteröityä hyödyllisyysmallia. Hyödyllisyysmallijärjestelmä on nimenomaan järjestelmä, joka on suunnattu pienille toimijoille ja tilastojen valossa näyttää siltä, että sitä käyttävät nimenomaan pienet toimijat. Olisikin keskeistä saada heidän äänensä kuuluviin ja analysoida heidän kokemuksiaan siitä, kuinka hyödyllisyysmallijärjestelmä on tukenut heidän innovaatiotoimintaansa. Hyödyllisyysmallien haltijoiden kokonaismäärä (alle 2 000 kpl) on sen verran pieni, että PRH tai jokin muu taho voisi harkita toteuttavansa koko populaatiolle kohdennetun kyselytutkimuksen.
Taulukko 1. Hyödyllisyysmallijärjestelmän suorituskyvyn mittareita ja havaintoja Suomesta
| Suorityskykymittari (KPI) | Aineistolähde | Valikoidut havainnot suomalaisesta hyödyllisyysmallijärjestelmästä (1992-2023) |
| Innovaatiotoiminnan kannustimet | ||
| Hyödyllisyysmallihakemusten määrä | PRH, WIPO, PATSTAT | Yhteensä n. 15000 hakemusta 1992-2023. Laskutrendi vuodesta 1992. |
| Hyödyllisyysmallien hakijoiden määrä | PRH, WIPO, PATSTAT | N. 9000 hakijaa (Heikkilä 2023a) |
| Hyödyllisyysmallikeksijöiden määrä | PRH, PATSTAT | N. 12000 keksijää (Heikkilä 2023a). Hyödyllisyysmalleissa keksijätiimit ovat systemaattisesti pienempiä verrattuna patentteihin, mikä heijastelee suurta määrää keksijä-hakijoita hyödyllisyysmalleissa. |
| Hyödyllisyysmalleja käyttävien yritysten menestys | Ei avoimesti saatavilla | Haastavaa löytää esimerkkitapauksia, joissa hyödyllisyysmalleilla on ollut keskeinen merkitys yritysten menestykselle, T&K-investoinneille ja keksintöjen kaupallistamiselle. |
| Hyödyllisyysmalleja käyttävien yritysten T&K-investoinnit | Ei avoimesti saatavilla | |
| Hyödyllisyysmallein suojattujen keksintöjen kaupallistaminen | Ei tilastotietoja | |
| Innovaatioiden leviäminen | ||
| Julkaistujen hyödyllisyysmallien määrä, joissa on kuvattuna keksinnöt | PRH, WIPO, PATSTAT | Suuri osuus hyödyllisyysmallihakemuksista johtaa myöntöön ja keksintöjen julkaisemiseen eli lukumäärä on lähellä hakemusten kokonaismäärää. Hyödyllisyysmallien suomen- ja ruotsinkieliset kuvaukset saattavat tehdä keksintöjen kuvauksista vaikeammin saavutettavia verrattuna suomalaisiin patentteihin. |
| Hyödyllisyysmalleihin kohdistuvat viittaukset | PATSTAT | Suomalaisiin patenttiperheisiin, joiden jäsenenä on hyödyllisyysmalleja on melko rajallinen määrä viittauksia. |
| Hyödyllisyysmalleilla suojattujen keksintöjen lisensointi | Ei tilastotietoja | Haastavaa löytää esimerkkejä. |
| Teknologisen kehityksen määrä ja suunta | ||
| Patenttihakemusten jakautuminen IPC-luokittain | PRH, WIPO, PATSTAT | Hyödyllisyysmallit luokitellaan tyypillisesti pienempään määrään IPC-luokkia verrattuna patentteihin. |
| Hyödyllisyysmallihakemusten jakautuminen IPC-luokittain | PRH, PATSTAT | |
| Teknologisen eturintaman kiinnikurominen | ||
| Paikallisten hakemien hyödyllisyysmallihakemusten määrä | PRH, WIPO, PATSTAT | Paikalliset suomalaiset hakijat vastaavat suurimmasta osasta hyödyllisyysmallihakemuksia (n. 95% ajanjaksolla 1992-2022). |
| Paikallisten hakemien patenttien määrä | PRH, WIPO, PATSTAT | Ulkomaiset hakijat siirtyivät käyttämään EPO:n hakukavanaa, kun Suomi liittyi EPO:on 1996. |
| Kansalliset T&K-investoinnit | Tilastokeskus | Negatiivinen korrelaatio hyödyllisyysmallihakemusten määrän ja yksityisen sektorin T&K-investointien välillä. |
| Nopeampi suoja | ||
| Myöntöviiveet patenteille ja hyödyllisyysmalleille | PRH, PATSTAT | Hyödyllisyysmallien myöntöviive on n. 3kk ja patenteissa puhutaan useista vuosista. |
| Hakemusvaiheessa olevien (pending) patenttien määrä (backlog) | Ei tilastotietoja | Lukumäärä olisi laskettavissa PRH:n tai PATSTAT -tietokantojen aineistosta. |
| Inklusiivisuus / osallisuuden lisääminen | ||
| Patenttien ja hyödyllisyysmallein päällekkäisyys | PATSTAT | N. 2% suomalaisista hyödyllisyysmalleista kuuluu patenttiperheisiin (DOCDB), joissa on myös suomalaisia patentteja. |
| Patentti- ja hyödyllisyysmallihakijoiden päällekkäisyys | PATSTAT | Maksimissaan 40% (n. 6000) enemmän yksittäisiä hakijoita patenttirekistereissä hyödyllisyysmallijärjestelmästä johtuen (hakijat, joilla ei hyödyllisyysmallihakemuksen lisäksi patenttihakemuksia Suomessa, Heikkilä 2023a). |
| Patenttien ja hyödyllisyysmallien keksijöiden päällekkäisyys | PATSTAT | Maksimissaan 20% (n. 6500) enemmän suomalaisia keksijöit patenttirekistereissä hyödyllisyysmallijärjestelmästä johtuen (keksijät, joilla ei lisäksi suomalaista patenttihakemusta, Heikkilä 2023a). |
| Pk-yritysten jättämien hyödyllisyysmallihakemusten määrä | Tilastokeskus, EU:n innovaatiotutkimus (Community Innovation Survey, CIS) | Todennäköisyys hakea hyödyllisyysmallia kasvaa yrityksen koon kanssa |
| Kansainvälinen suojaus | ||
| Hyödyllisyysmallihakemusten käyttö prioriteettihakemuksena ja jatkohakemuksena (ei-prioriteetti) | PRH, PATSTAT | Suurin osa hyödyllisyysmallihakemuksista on prioriteettihakemuksia (>80%) ja suurin osa prioriteettihakemuksista on yhden jäsenen patenttiperheitä (>80% suomalaisista patenttiperheistä). |
| Patenttien määrä ja laatu | ||
| Suomalaisten patenttihakemusten määrä | PRH, WIPO, PATSTAT | Vähenee, siirtymä EPOon. Vähenemistä ei selitä hyödyllisyysmallien käyttö. |
| Myönnettyjen ja hylättyjen patenttien määrä ja osuus kaikista. | PRH, PATSTAT | Lähes kaikki hyödyllisyysmallit rekisteröidään, koska niitä ei tutkita kuin muodollisuuksien osalta. |
| Patenttien laadun indikaattorit | PRH, PATSTAT | Hyödyllisyysmalleilla on systemaattisesti pienemmät keksijätiimit, ne ovat osa pienempiä patenttiperheitä ja ja niihin viitataan vähemmän verrattuna patentteihin. |
[i] WIPO IP Statistics Data Center, https://www.wipo.int/web/ip-statistics/about Katsottu 17.9.2024
[ii] https://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit.html Katsottu 17.9.2024
[iii] https://www.keksintosaatio.fi/hyodyllisyysmalli/ Katsottu 23.9.2024
[iv] https://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit/tilastoja.html Katsottu 23.9.2024
[v] https://patenttitietopalvelu.prh.fi/fi/search/ Katsottu 17.9.2024
_________________
Kirjallisuus
Aalto-Setälä, M., Sundman, C., Tuominen, M. & Uhlbäck, A. (2016). IPR käytännönläheisesti. Helsingin Seudun Kauppakamari.
Björkwall, P. (2009). Nyttighetsmodeller: Ett ändamålsenligt innovationsskydd? Väitöskirja, Svenska Handelshögskolan.
Heikkilä, J. (2023a). Yli 30 vuotta suomalaista hyödyllisyysmallijärjestelmää, osa 1. IPRinfo, 2023(5). https://iprinfo.fi/artikkeli/yli-30-vuotta-suomalaista-hyodyllisyysmallijarjestelmaa-osa-1/
Heikkilä, J. (2023b). Key performance indicators for utility model systems. World Patent Information 74, 102222. https://doi.org/10.1016/j.wpi.2023.102222
Heikkilä, J. (2024). Key performance indicators for utility model systems: An application to Finland. Tulossa teoksessa Contreras, J. L. (Ed.). (2024). Sub-Patent Innovation Rights: Utility Models, Petty Patents and Innovation Patents Around the World. Cambridge University Press. Työpaperi saatavilla verkossa: https://ssrn.com/abstract=4951257
Heikkilä, J. & Peltoniemi, M. (2022). Kehittyvä IPR-palvelusektori: Institutionaaliset muutokset ja toimialan dynamiikka Suomen patenttiasiamiesyrityksissä 1990–2020. IPRinfo, 2022(4).
Heikkilä, J. & Peltoniemi, M. (2023). The changing work of IPR attorneys: 30 years of institutional transitions. Technological Forecasting and Social Change, 197, Article 122853. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2023.122853
Heikkilä, J. & Verba, M. (2018). The role of utility models in patent filing strategies: Evidence from European countries. Scientometrics 116(2), 689–719.
Jee, S. & Hötte, K. (2024). From catch-up to frontier: The utility model as a learning device to escape the middle-income trap. Työpaperi, saatavilla verkossa: https://doi.org/10.48550/arXiv.2408.14205
PRH. (2022). Hyödyllisyysmalliopas. Saatavilla verkossa: https://www.prh.fi/material/sites/prh/attachments/patentinliitteet/6Djvkp1R2/hmopas.pdf
Prud’homme, D. (2017). Utility model patent regime “strength” and technological development: experiences of China and other East Asian latecomers. China Economic Review 42, 50–73. https://doi.org/10.1016/j.chieco.2016.11.007
Radauer, A., Rosemberg, C., Cassagneau-Francis, O., Goddar, H. & Haarmann, C. (2019). The myth of the ‘small patent for the small inventor’—strategic motives to use second-tier patent systems (utility models) in selected European countries. Journal of Intellectual Property Law & Practice 14(10), 771–783. https://doi.org/10.1093/jiplp/jpz109
TEM. (2024). Arviomuistio: Hyödyllisyysmallilaki – nykytilan arviointi ja muutostarpeet. VN/11401/2022. 28.8.2024. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=04ef0d7b-4d1c-4ded-ad9a-62a338406415
Valtioneuvosto. (2022). Lainvalmistelun vaikutusarviointiohje. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:66. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164423
WIPO. (2023). World Intellectual Property Indicators 2023. World Intellectual Property Organization, Geneva. https://doi.org/10.34667/tind.48541
Kannen kuva:
Kirjoittajat


