”Uudet” teknologiat ja IP/R

5/2020 13.10.2020

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, EUIPO, on hiljattain julkaissut raportin koskien ”uusien” teknologioiden myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia IP/R:iin, ”Intellectual Property Infringement and Enforcement Tech Watch Discussion Paper 2020”.

Raportin on laatinut EUIPO:n puitteissa toimiva ”The European Observatory on Infringements of Intellectual Property Rights” yhteistyössä eri teknologioihin perehtyneen asiantuntijaryhmän kanssa. Ryhmän tehtävänä on tukea EUIPO:a koskien teknologisia kysymyksiä, paikallistaa uusia teknologioita, jotka voivat vaikuttaa aineettoman omaisuuden (IP) suojaamiseen, loukkaamiseen ja voimassaoloon, tehdä selvityksiä niiden vaikutusten ymmärtämiseksi, sekä myötävaikuttaa eri intressitahojen ymmärryksen lisäämiseksi.

Teknologiat

Analyysin kohteena ovat niin sanotut materiaaliset eli aineelliset teknologiat, kuten robotiikka (”robotics”), 3D-tulostus (”3D printing”) ja nanoteknologia (”nanotech”), sekä tietojen käsittelyyn perustuvat, kuten tekoäly (”AI”), lisätty todellisuus (”augmented reality”) ja lohkoketjutekniikka (”blockchain”).

Asiantuntijaryhmä

Vuonna 2019 perustettu asiantuntijaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran saman vuoden huhtikuussa. Silloin kehitettiin menetelmä, jonka avulla ”uusia” teknologioita tultaisiin analysoimaan ja tämän vuoden alussa menetelmää käytettiin arvioitessa edellä mainittuja teknologioita.

Tarkastelutapa

Menetelmä ottaa huomioon neljä vaihetta uuden teknologian soveltamisessa eli ensin selvitetään (”exploration”) onko ko. teknologia relevantti IP:n osalta. Sen jälkeen kysytään muuntuuko (”conversion”) teknologia tavoitteen saavuttamiseksi, jonka jälkeen sovellus viimeistellään (”weaponisation”) ja lopulta sitä käytetään (”monetisation”) IP:n suojaamiseksi, loukkaamiseksi tai ylläpitämiseksi ja valvomiseksi.

Menetelmää kehitettäessä on tiedostettu, että mainitut teknologiat voivat olla sekä hyödyksi että haitaksi IP/R:lle. Tämä huomioon ottaen teknologioita on lähestytty kuudesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin on avattu näiden teknologioiden avainpiirteet ja tuotu esille niitä koskevat olennaiset tietolähteet. Teknologioiden vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja kauppaan on nostettu esille. Tämän jälkeen on pohdittu aineettoman omaisuuden suojausmahdollisuuksia sekä sen uhkia ja haasteita. Lopuksi on kuvailtu miten niitä hyväksikäyttäen voidaan tehdä selvityksiä ja valvoa aineetonta omaisuutta.

Jonkinlaisena kehyksenä asiantuntijaryhmän ajattelulle on toiminut tekijänoikeustutkija Lawrence Lessigin niin sanottu ”code theory”, jonka hän tuo esille vuonna 1999 julkaistussa kirjassaan ”Code and Other Laws of Cyberspace”. Siinä hän korostaa, että ihmisten toimintaan netissä vaikuttavat yhtälailla laki, sosiaaliset normit kuin markkinamekanismit, mutta eritoten internetin teknologinen rakenne. Tämä tarkoittaa, että raportissa käsiteltyjä teknologioita on lähestytty neljästä näkökulmasta eli markkinoiden, lain, sosiaalisen kontekstin ja itse teknologian näkökulmasta.

On nimittäin varsin tavallista, että myös IPR:iä tarkastellaan vain tietystä, esimerkiksi lain, näkökulmasta ja unohdetaan taloudellinen, sosiaalinen ja teknologinen lähestymistapa tai joku niistä. Eivät IPR:t, kuten eivät teknologiatkaan, toimi tyhjiössä.

Huomioita

Asiantuntijaryhmän esille tuomista näkökohdista raportissa listataan kymmenen havaintoa.

Ensinnäkin nyt tarkastellut teknologiat kehittyvät nopeasti eivätkä ne ole vielä ryhmän mielestä saavuttaneet lakipistettään. Kaikki teknologiat tulevat eri muodoissa enemmän tai vähemmän vaikuttamaan työvoimaan, talouteen ja maailmankauppaan. Ennusteet teknologioiden soveltamisesta kattavat koko skaalan merkittävistä parannuksista ihmisten elinoloihin huomattaviin uhkiin työttömyyden ja joukkovalvonnan muodossa. Positiivisella puolella voidaan esim. ajatella tavaroiden ja palveluiden laatua. Jokaisessa teknologiassa on potentaalia automatisoida erilaisia prosesseja mukaan lukien tavaroiden tuotantoa. Myös valtionhallinnossa voidaan hyödyntää näitä prosesseja.

IPR:ien osalta ryhmä tuo esille, että kaikki teknologiat herättävät kysymyksiä keksintöjen ja luovuuden suojaamisesta niihin liittyen. Esimerkiksi mikä on AI-järjestelmien tekemien keksintöjen tai 3D-tulostuksen perustana käytettyjen datatiedostojen suojausmahdollisuus? Eräät teknologiat, kuten AI ja lohkoketjutekniikka voivat tehdä IP-suojaamisen tehokkaammaksi ja edistää rekisteröinti- ja dokumentaatiojärjestelmiä. Kaikkia teknologioita voidaan käyttää aineettoman omaisuuden laittomaan hyödyntämiseen esim. tuottamalla, markkinoimalla tai levittämällä kopioituja loukkaavia tuotteita tehokkaammin.

Mainittuja teknologioita, ehkä 3D-tulostusta lukuunottamatta, voidaan hyödyntää työkaluina tehokkaampaa IP-valvontaa varten. Esimerkiksi kopioituja tuotteita voidaan identifioida helpommin. Erilaiset nettialustat voivat käyttää niitä omissa prosesseissaan kopioitujen tuotteiden poistamisessa (”notice and take down”).

Tunnusomaista kaikille tarkasteltavana oleville teknologioille on, että ne muodostavat haasteen lainsäädännölle. Tämä johtuu mm. siitä, että teknologiat ovat monimutkaisia sekä niiden käsittelemän tai keräämän datan paljouden johdosta.

Yleisenä havaintona ryhmä toteaa raportissaan, että mainitut teknologiat ovat jo osoittaneet vaikuttavansa talouteen, valtioiden harjoittamaan hallintoon sekä ihmisten päivittäiseen elämään. Lisäksi ne muodostavat sekä haasteita että mahdollisuuksia aineettomalle omaisuudelle.

Miten työ jatkuu?

Raportissa vakuutetaan, että jokaisen asiantuntijaryhmän kokouksen jälkeen raporttia tullaan ajankohtaistamaan. Tulevissa tapaamisissa myös uusia teknologioita tullaan analysoimaan ja jo käsiteltyjä teknologioita tullaan tarvittaessa arvioimaan uudelleen, jotta raportti pysyisi relevanttina.

Entäs Suomi?

On selvää, että meillä päivittäin eri puolilla Suomea ja eri puitteissa yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa työskennellään ”uusien” teknologioiden parissa. Ei varmaankaan perusteluitta ole väitetty, että Suomi on monelta osin kehityksen kärjessä. Koulutustasolla, hyvällä infrastruktuurilla ja siten ennakoitavuudella on merkitystä. Ajatelkaamme vain erilaisten nettipelien kehittämistä.

Tärkeätä olisi kuitenkin myös, että meillä valtionhallinnon puolella olisi riittävästi resursseja seurata teknologista kehitystä ja tämän vaikutusta aineettomaan omaisuuteen, IP:hen, ja IPR:iin ja toisaalta millä tavalla voidaan IPR:ien avulla stimuloida teknologista kehitystä. Teknologiselle kehitykselle pitää luoda suotuisat puitteet, mutta pitää myös osata puuttua ylilyönteihin. Ihmiskeskeisyys ja kestävä kehitys ovat hyviä johtotähtiä. Kaikkeen tähän tarvitaan myös tietoa ja osaamista eli resursseja hallinnolliselle puolelle.

Kannen kuva: Bruno Martins, Unsplash.com

Aiheet: IP rights, Muut

Kirjoittajat