Uuden patenttilain valmistelu

Valtioneuvosto hyväksyi 24 maaliskuuta tänä vuonna periaatepäätöksen aineettomien oikeuksien strategiasta. Siinä tavoitteeksi on asetettu tutkimus- ja kehittämismenojen nostaminen nykyisestä 2,7 prosentista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetila vuonna 2030 on, että silloin Suomessa on tehokkaasti innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö, joka kasvattaa taloudellista hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Tämän vision toteuttamiseksi on hyväksytty viisi osatavoitetta eli 1. Suomalaisilla toimijoilla on vahva IPR-osaaminen, 2. Suomessa luodaan ja kaupallistetaan maailmanluokan innovaatioita, 3. Aineeton omaisuus on kiinteä osa poliittista päätöksentekoa, 4. Suomessa on toimiva ja kilpailukykyinen IPR-järjestelmä, ja 5. Suomi edistää IPR-järjestelmän ja sääntelyn kehittämistä EU:ssa ja kansainvälisesti.

Strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on hyväksytty 15 konkreettista toimenpidettä. Yhdeksännessä lyödään lukkoon patenttilainsäädännön kokonaisuudistuksen toteuttaminen.

Tätä toimenpidettä perustellaan muun muassa sillä, että voimassa oleva patenttilaki on vanhentunut eikä ole enää linjassa yleislakien kuten hallintolain ja tietosuojasääntelyn kanssa. Lisäksi todetaan, että perustuslain kannalta patenttilaissa käytetään paikoitellen väärää säädöstasoa, joka on aiheuttanut tulkintaepävarmuutta. Uudella lailla tulee myös mahdollistaa sähköisten palvelujen kehittäminen.

Vastuuministeriöiksi on määrätty Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM, ja Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM.

Valmistelun aloittaminen

Tavoitteena oli asettaa patenttilain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä keväällä. Asettamispäätös tehtiinkin 25.5. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus hallituksen esityksen muotoon. Määräajaksi on asetettu ensi vuoden loppu.

Työryhmän puheenjohtajaksi on määrätty teollisuusneuvos Maija Lönnqvist TEM:stä.

Kaksitoistahenkisen työryhmän jäseninä ovat johtava lakimies Marjo Aalto-Setälä PRH:sta, lakimies Minna Aalto-Setälä Keskuskauppakamarista, varapuheenjohtaja Heidi Adler Suomen teollisoikeudellisesta yhdistyksestä, edustaja Pinja Jaspers Patentti-insinöörit ry:stä, johtaja Pauli Laitinen VTT:stä, edustaja Karri Leskinen Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksestä, sotilasyli-insinööri Timo Minkkinen Pääesikunnasta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjät ry:stä, erityisasiantuntija Tommi Nordberg puolustusministeriöstä, hallitusneuvos Anna Vuopala OKM:stä, johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta ja asiantuntija Hannu Ylänen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Työryhmää avustaa viisihenkinen sihteeristö.

Mihin pyritään?

Asettamispäätöksessä on todettu sen lisäksi mitä edellä on voimassa olevasta patenttilaista sanottu, että uudistus aiheuttaa uudistustarpeen myös hyödyllisyysmallilakiin (800/1991), koska asiantuntijoiden mukaan on avoinna, miten tämän lain myönnettävän hyödyllisyysmallin ja patenttilain perusteella myönnettävän patentin keksinnöllisyyden taso eroaa toisistaan.

Koska maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annettu laki (551/1967) liittyy läheisesti patenttilakiin, niin on tarkoituksenmukaista myös uudistaa tämä laki patenttilain uudistamisen yhteydessä.

Sen lisäksi, että työryhmän tulee arvioida mainittujen lakien ja myös patenttiasetuksen muutostarpeet, lait on valmisteltava, kuten sanottu, hallituksen esityksen muotoon. Tämä koskee myös PRH:ta koskevaa lakia.

Asettamispäätöksen mukaan tarkoitus on antaa esitykset eduskunnalle viimeistään syysistuntokaudella 2024.

Kommentteja

Ajatellen vuoden 2030 tavoitetilan eli innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukevan IPR-toimintaympäristön saavuttamista patenttilain uudistaminen on tärkeä. Tiedämme että sen olisi pitänyt tapahtua aikoja sitten, mutta pääasia on, että nyt on ryhdytty toimiin. Tehtävä on haastava. Näyttää kuitenkin siltä, että työryhmän vetovastuu on osaavissa käsissä ja että työtä on resursoitu riittävästi. PRH:n edustus sekä työryhmässä että sihteeristössä on ilolla pantava merkille. Tällä tavalla patentteja koskeva käytännön tieto kulkee valmistelun käyttöön.

Valmistelussa tulee myös huolehtia siitä, että eri intressitahojen näkemykset tulevat huomioon otetuiksi ja eritoten selvitetyiksi riittävän aikaisessa vaiheessa, ettei käy kuten tekijänoikeusdirektiiviä implementoitaessa.

Lisäksi työryhmän on, kuten toimeksiannossa myös todetaan, seurattava EU:n tekemiä esityksiä sekä tarvittaessa valmistella mahdolliset EU-lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämät muutokset, tietysti unohtamatta tekoälyä koskevaa sääntelyä.

Eräs näkökulma, joka ei juurikaan ole ollut keskusteltavana on, miten tulisi myös tässä yhteydessä suhtautua kestävään kehitykseen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklaa ei ole syytä unohtaa.

Työ ei ole helppoa eikä aikaa ole kovin paljon.

IPRinfo tulee suurella mielenkiinnolla seuramaan työn etenemistä.