UPM:n Mika Timmerbacka: IPR-asioiden tärkein vaihe on paljon ennen patenttihakemusta

Metsäyhtiön tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä muiden tahojen kanssa. Riidoilta vältytään, kun immateriaalioikeuksista sovitaan tarkasti heti alussa, sanoo UPM:n IPR-johtaja Mika Timmerbacka.

Metsäyhtiö UPM:n IPR-asioista vastaava johtaja Mika Timmerbacka haluaa heti alkuun oikaista harhakäsityksen, johon hän kertoo usein törmäävänsä. Suomalainen metsäsektori on kautta historian ollut kaikkea muuta kuin laiska innovoimaan ja kehittämään uusia asioita.

– Alalla on tehty koko ajan paljon tutkimusta puunkorjuusta, valmistusteknologiaan ja puulajien jalostukseen. Meillä on kehitetty maailman nopeimmat paperikoneet ja niiden vaatimat sellulaadut, Timmerbacka havainnollistaa.

Metsäteollisuuden tutkimus ja tuotekehitys nousi kokonaan uudelle tasolle 2000-luvun alkuvuosina, kun paperituotteiden kysynnän hiipuessa alan oli pakko lähteä hakemaan liiketoiminnalle uutta suuntaa.

Myös UPM alkoi selvittää, miten puupohjaisista raaka-aineista voidaan jalostaa biopolttoaineita, biokemikaaleja ja muita fossiilisia raaka-aineita korvaavia materiaaleja.

– Yhtiön johto ymmärsi, että innovaatioihin liittyviä immateriaalioikeuksia on hallittava entistä tehokkaammin. Näin voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua niin uusissa kuin perinteisissäkin liiketoiminnoissa.

Tarkat sopimukset ehkäisevät riidoilta

Mika Timmerbacka siirtyi 17 vuotta sitten UPM:ään Kemiran IPR-päällikön tehtävistä. Tuolloin UPM:n IPR-asioita hoiti pari työntekijää. Nyt hän vetää 14 hengen tiimiä, joka toimii yhtiön liiketoimintojen tukena kaikissa immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

– Oleellisinta on toimia tiiviissä yhteistyössä liiketoimintojen kanssa ja pohtia IPR-asioita jo ennen kehityshankkeen käynnistymistä – eli paljon aiemmin kuin aletaan miettiä suojausta patenteilla tai tavaramerkeillä, Timmerbacka korostaa.

Hänen mukaansa tutkimushankkeita tehdään lähes poikkeuksetta yhdessä muiden kanssa. UPM tekee yhteistyötä muun muassa startup-yritysten ja laitevalmistajien kanssa. Myös yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat perinteisiä kumppaneita.

– Kaikista asioista on sovittava mahdollisimman tarkasti tutkimushankkeen osapuolten kesken. Hyvä sopiminen ehkäisee mahdollisia riitoja, joita emme halua. Immateriaalioikeuksien hyödyntäminen ja suojaamisesta ovat sopimisen ytimessä.

Timmerbacka huomauttaa, että tutkimushankkeiden tavoitteena on aina lopputulosten kaupallinen hyödyntäminen. Työn luonteeseen kuuluu, että vain pieni osa hankkeista menee maaliinsa.

– Kesken jääneistä hankkeistakin syntyy kuitenkin tulosaineistoa, joka voi olla arvokasta tulevissa hankkeissa. Siksi myös sellaisen aineiston käytöstä tulee sopia osapuolten kesken.

Innovaatioissa kolme etenemistapaa

Viime vuonna UPM käytti tutkimukseen ja kehitykseen 538 miljoonaa euroa, mikä on lähes 24 prosenttia liiketoiminnan rahavirrasta.

Yhtiön liiketoiminnot päättävät tutkimushankkeiden lopputulosten mahdollisesta hyödyntämisestä. Timmerbackan mukaan etenemistapoja on kolme. Ensinnäkin tulokset voidaan pitää yhtiön liikesalaisuutena. Toiseksi niistä voidaan tiedottaa julkisesti, jolloin kilpailijat eivät pääse niitä suojaamaan.

– Tällä tavalla kerromme muille, että meillä on innovaatio ja siihen liittyvää osaamista. Se auttaa löytämään kumppaneita ja markkinoimaan innovaatiota potentiaalisille asiakkaille.

Viime vuosina UPM on tehnyt julkistuksia muun muassa puupohjaisissa biokemikaaleissa ja biolääketieteen tuotteissa, jollainen on esimerkiksi kolmiulotteiseen solukasvatukseen soveltuva nanoselluloosahydrogeeli.

Kolmas etenemistapa on uusien asioiden suojaaminen patenteilla, tavaramerkeillä tai kasvinjalostusoikeuksilla.

– Patenteilla suojaamme yleensä uuden tuotteen ydinasiat esimerkiksi valmistusteknologiassa. Näin kilpailijoita pystytään hidastamaan muutamalla vuodella, mutta ennen pitkää he tulevat markkinoille omilla ratkaisuillaan. Näin teknologinen kehitys etenee.

Salkussa lähes 3600 patenttia ja hakemusta

UPM:llä on globaalisti lähes 3600 patenttia ja patenttihakemusta sekä yli 1700 tavaramerkkiä.

Vuonna 2023 myönnettyjä patentteja ja patenttien validointeja oli 356.

Suurin osa yhtiön patenttihakemuksista on eurooppapatentteja. Maakohtaisia patentteja haetaan eniten Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

UPM:llä on myös useita kasvinjalostajaoikeuksia. Niitä yhtiö on saanut muun muassa eukalyptus-lajikkeille, jotka on kehitetty Uruguayn puuviljelmiä varten. UPM:llä on maassa kaksi sellutehdasta.

”Uruguayssa ei kasvatettu aiemmin eukalyptusta, joten meidän oli kehitettävä paikallisiin oloihin soveltuvat puulajit”, Timmerbacka sanoo.

Omien IPR-asiantuntijoidensa ohella UPM:llä on kumppaneina patentti- ja tavaramerkkiasiamiesten laaja verkosto, jota yhtiö hyödyntää esimerkiksi patenttien hakemisessa ja immateriaalioikeuksien valvonnassa eri puolilla maailmaa.

IPR University Centerin tuore jäsen

Immateriaalioikeuksien aktiiviseen käyttöön ja hallintaan kuuluu Timmerbackan mukaan se, että kunkin patentin merkitystä yhtiölle arvioidaan säännöllisesti. Vain liiketoiminnalle tarpeelliset oikeudet on syytä pitää voimassa ja omassa patenttisalkussa.

– UPM voi myös hyödyntää patentteja taloudellisesti myymällä tai lisensoimalla niitä ulkopuolisten käyttöön.

Immateriaalioikeuksien aktiiviseen hallintaan kuuluvat myös patentteihin ja tuotemerkkeihin liittyvien oikeuksien valvonta ja puuttuminen mahdollisiin loukkauksiin. Monen globaalin yhtiön tavoin UPM on törmännyt tuotteistaan valmistettuihin laittomiin kopioihin ja tavaramerkkien luvattomaan käyttöön etenkin kehittyvissä talouksissa. Esimerkiksi Kiinassa yhtiö on joutunut puuttumaan tapauksiin, joissa markkinoilla on ollut myynnissä UPM:n kopiopapereiden laittomia kopioita.

UPM liittyi tänä vuonna IPR University Centerin kannatusjäseneksi. Timmerbacka kertoo, että liittyminen oli luontevaa jatkoa jo pitkään jatkuneelle yhteistyölle suomalaisen IPR-verkoston kanssa.

– Olemme esimerkiksi jo pitkään hyödyntäneet IPR University Centerin korkeatasoista koulutusta.