Tuoteväärennösrikos ei ole uhriton rikos

Reilu vuosikymmen aiemmin sana tuoteväärennös toi mieleeni lähinnä etelänaapurissa myynnissä olleet piraatti-DVD:t, mustissa jätesäkeissä myyntiin kuljetetut feikkilaukut sekä erilaiset merkkivaatteet, joita myytiin lähes ilmaiseksi Euroopan toreilla. Näille kaikille yhteistä oli ainakin se, että ostaja ei voinut edes mielikuvissaan luulla ostavansa aitoa tuotetta ostopaikan, hinnan ja tuotteen laadun vuoksi. Uskaltaisin väittää, että näiden tuotteiden ostajat eivät myöskään olleet miettineet tuotteen alkuperää eli esimerkiksi sitä missä oloissa ja mistä materiaaleista tuote oli tehty. Puhumattakaan siitä, että olisi mietitty ostoksen muita vaikutuksia, esimerkiksi menetettyjä verotuloja.

Väärennösten karut luvut

Kun tänä päivänä ajattelen sanaa tuoteväärennös, ensisijaisesti mieleen tulevat kaikenlaiset arkielämässä mukana olevat tuotteet, kuten kodin pienelektroniikka, lääkkeet, lelut, ruoka ja auton varaosat. En pysty enää rajaamaan sanan tarkoitusta omassa mielessäni vain tiettyihin tuotteisiin tai tuoteryhmiin, vaan ajattelen, että kaikkeahan nyt väärennetään.

Tämä pitää paikkansa myös Euroopan poliisiviraston (Europol) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) yhteistyössä tänä vuonna julkaiseman tilanneraportin mukaan. Se onkin omalta osaltaan karua luettavaa. Tilanneraportin mukaan lähes kaikenlaisia tuotteita väärennetään. Esimerkeiksi on nostettu mm. kosmetiikka, shampoo, lääkkeet, ruoka sekä muut kotitaloustavarat. Lisäksi on mainittu varaosat, joita saatetaan käyttää yhdessä aitojen tuotteiden kanssa. Kasvavana trendinä ovat myös melko edulliset osat, kuten puhelimien näytöt ja akut.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) mukaan Euroopan unioniin saapuvista tuotteista jopa 5 % on tuoteväärennöksiä ja suurin osa niistä saapuu Kiinasta. Lisäksi saman lähteen mukaan tuoteväärennösten osuus maailman kaupasta on 461 miljardia dollaria (USD). Paljon tuoteväärennöksiä saapuu tavallisina postipaketteina, mutta erityisesti myös rahtina. Europolin ja EUIPO:n tilanneraportin mukaan vuonna 2015 tuoteväärennöstapauksista 70 % koostui postipakettilähetyksistä, mutta määrällisesti nämä tapaukset olivat vain 2 % tehdyistä takavarikoista. Näin ollen rahtina saapuvat tuoteväärennökset muodostavat suuremman osuuden unionin alueelle saapuvista tuoteväärennöksistä.

Tämän perusteella ei mielestäni tulisi tehdä johtopäätöstä siitä, että yksittäisen postipaketin eli tuoteväärennöksen tilaaminen ei olisi vakavaa, mutta olisi hyvä pohtia mitä rahtina saapuville tuoteväärennöksille tapahtuu. Kaikki niistä tuskin jäävät tullin haaviin ja sen vuoksi ne mitä luultavammin päätyvät unionin markkinoille.

Tuoteväärennös aiheuttaa vaaraa kuluttajalle ja ympäristölle

Tuoteväärennöksistä aiheutuu haittaa oikeudenhaltijoille, kun aitojen tuotteiden sijasta ostetaan väärennöksiä. Tämä voi osaltaan vähentää tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviä sijoituksia. Toisaalta yhteiskunta menettää tuloja harmaalle taloudelle, kun tuoteväärennöksistä ei makseta veroja ja työntekijät työskentelevät laittomasti. Kukaan ei myöskään valvo työoloja, kun tuotanto tapahtuu salassa. Tuoteväärennöksillä pyritään tekemään voittoa ja niillä myös rahoitetaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Muun muassa YLE kertoi vuonna 2016 miten terrorismia rahoitetaan tuoteväärennöksillä.

Kun tarkoituksena on tehdä voittoa laittomasti, tuoteturvallisuus ei juuri liene valmistajalla mielessä. Näin ollen on hyvä muistaa, että tuoteväärennös tuskin täyttää tuotteelle asetettuja turvallisuusvaatimuksia. Laturi voi räjähtää, lelusta voi irrota vaarallisia kemikaaleja tai pieniä osia, lääke voi sisältää esimerkiksi rotanmyrkkyä ja maalia. Vaikka tuote toimisikin, se voi olla valmistettu aineista, joiden käyttö on kielletty unionin alueella, koska ne aiheuttavat haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tuoteväärennöksen aiheuttama vaara ei välttämättä näy päällepäin ja yksittäinen kuluttaja ei välttämättä miellä, että tuoteväärennöksen ostamisessa olisi mitään arveluttavaa.

Nykyisin Euroopan markkinoilla ei taida olla myynnissä piraatti-DVD:tä ainakaan samoissa määrissä kuin aiemmin, koska elokuvat ja musiikki ovat siirtyneet verkkoon. Tämä ei toki poista ongelmaa ja laitonta lataamista tapahtuu edelleen. Samanaikaisesti suurelle yleisölle on kuitenkin tarjottu myös helppoja ja laillisia tapoja katsoa elokuvia ja kuunnella musiikkia erilaisten maksullisten palveluiden avulla, mikä osaltaan vähentänee verkkopiratismia. Kun saatavilla on laillisia palveluita, kiusaus syyllistyä laittomaan lataamiseen pienenee.

Verratessa nykypäivän tuoteväärennöksistä esimerkiksi vuosikymmenen takaiseen piraatti DVD:hen ja feikkilaukkuun kuluttaja ei edes huomaa, että kyse ei ole aidosta tuotteesta. Jälki voi olla viimeisteltyä, mutta tuote ei välttämättä toimi kunnolla. Hinta voi kertoa paljonkin, mutta toisaalta alennus ei aina ole suuri, koska tuoteväärennösten myyjä ei halua paljastaa myyvänsä väärennettyjä tuotteita.

Verkkokaupasta ostettaessa verkkosivu voi olla taitava kopio oikean valmistajan sivuista, joskus jopa alkuperäistä tyylikkäämpikin. Huijaussivulta tilattu tuote ei välttämättä saavu perille tai postipaketista paljastuu tuoteväärennös. Tähän ratkaisuna ei voi olla verkko-ostosten lopettaminen, vaan kuluttajien tietoisuutta olisi edelleen lisättävä ja erityisesti viranomaisten on pystyttävä tehokkaasti torjumaan tuoteväärennöksiä.

Euroopan komissio mukana tuoteväärennösten torjunnan tehostamisessa

Usein ajatellaan, että Suomessa ei ole väärennettyjä tuotteita markkinoilla. Toisaalta olemme osa unionin sisämarkkinoita, joten ei olisi järkevää sulkea silmiä ongelman edessä. Sisäministeriö tiedotti vuonna 2015 Kiinan lisääntyvän tuoteväärennösrikollisuuden olevan riski myös Suomelle. Tavarat liikkuvat vapaasti unionin sisämarkkinoilla, joten samoin tekevät myös markkinoille päätyneet tuoteväärennökset. Tuoteväärennöksistä ollaan viranomaistasolla tietoisia, esimerkiksi Tullin sivuilta löytyy asiasta hyvin tietoa.

Euroopan komissio esitti marraskuun lopussa toimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan tuoteväärennösten ja piratismin torjuntaa. Toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti yhtä korkean suojan tason ja oikeusvarmuuden takaaminen oikeudenhaltijoille kaikissa jäsenvaltioissa, toimialan kannustaminen teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnassa sekä unionin markkinoille pääsevien tuoteväärennösten määrän pienentäminen. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä tiedotuksella ja erilaisilla sopimuksilla, ei uutta lainsäädäntöä säätämällä. Tavoitteet ovat osa vuonna 2015 julkaistua sisämarkkinastrategiaa.

Omasta näkökulmastani tietoisuuden lisääminen on tärkeää, vaikkakin vain yksi keino muiden joukossa. Keskivertokuluttaja ei välttämättä näe tuoteväärennösrikollisuudessa muuta kuin halvan hinnan ja mahdollisesti helpommin hajoavan tuotteen. Ilmiöitä tuoteväärennösrikollisuuden taustalla ei tunneta ja tuoteväärennösrikollisuutta pidetään uhrittomana rikollisuutena. Näin asia ei ole ja kuten yllä on todettu, tästä rikoksesta kärsii koko yhteiskunta. Yritetään siis kasvattaa tietoisuutta ilmiöstä omissa ympyröissämme ja niiden ulkopuolella, kyseessä ei ole uhriton rikos.

Tuuli Valkama
ylitarkastaja, lakimies
LL.M., OTM
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES)