Tilannekatsaus jatkovalmisteluun

Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin.

Yhtenäistä patenttisuojaa koskevan uudistuksen toivotaan astuvan voimaan alkuvuonna 2015.

Yhtenäistä patenttisuojaa koskevat EU-asetukset hyväksyttiin joulukuussa 2012. Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva kansainvälinen sopimus allekirjoitettiin 19.2.2013. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että uudistus tulisi voimaan alkuvuonna 2015.

Jatkovalmistelut sekä vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin käyttöönottamiseksi että patenttituomioistuimen toiminnan käynnistämiseksi ovat vireillä valmistelukomiteassa ja EPOn erityisvaliokunnassa. Tämän rinnalla kansalliset valmistelut ovat käynnissä jäsenvaltioissa myös Suomessa.

Valittavana yhtenäinen suoja tai perinteinen eurooppapatentti

Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti (European patent with unitary effect) on Euroopan patenttiviraston EPOn myöntämä. Erotukseksi nykyisin käytössä olevista niin kutsutuista perinteisistä eurooppapatenteista se tarjoaa yhtenäisen patenttisuojan kaikissa niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat mukana patenttiasetuksia koskevassa tiiviimmässä yhteistyössä (jäsenvaltiot paitsi Italia, Espanja ja Kroatia) ja jotka ovat ratifioineet patenttituomioistuinsopimuksen (muut paitsi Espanja, Puola ja Kroatia). Yhtenäinen suoja tarkoittaa, että patentin suoja-ala ja vaikutus on sama mukana olevissa maissa ja että patentin rajoittaminen, raukeaminen ja mitätöinti tapahtuvat yhtenäisesti.

Tulevaisuudessa patentinhaltija voi valita, rekisteröikö hän eurooppapatentilleen yhtenäisen suojan vai saattaako sen voimaan perinteisenä eurooppapatenttina valitsemissaan maissa.

Yhtenäisen eurooppapatentin käyttöasteeseen tulee vaikuttamaan merkittävästi sen vuosimaksutaso. Siitä päättäminen kuuluu patenttiasetuksissa tarkoitetulle erityisvaliokunnalle, joka on perustettu EPOn hallintoneuvoston alaisuuteen. Erityisvaliokunnan tehtävänä on muun ohella päättää vuosimaksujen jako-osuuksista EPOn ja kansallisten patenttivirastojen kesken. Lisäksi erityisvaliokunta päättää yhtenäisen eurooppapatentin rekisteröintimenettelyä koskevista säännöistä. Tavoitteena on, että erityisvaliokunta saisi työnsä päätökseen syksyyn 2014 mennessä.

Patenttituomioistuin yhtenäistää tulkintaa

Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) tulee käsittelemään yhtenäisiä eurooppapatentteja sekä nykyisin kansallisten tuomioistuimien toimivaltaan kuuluvia perinteisiä eurooppapatentteja koskevia riita-asioita.

Yhdistetyn patenttituomioistuimen rakenne on hajautettu. Ensimmäinen oikeusaste koostuu paikallis- ja aluejaostoista sekä keskusjaostosta. Tuomioistuinsopimuksen mukaan jäsenvaltio voi niin halutessaan perustaa yksin paikallisjaoston; vaihtoehtoisesti kaksi tai useampi jäsenvaltio voi perustaa yhdessä aluejaoston. Keskusjaoston sijaintipaikka tulee olemaan Pariisi, minkä lisäksi keskusjaostolla on tietyille teknologianaloille erikoistuneet toimipisteet Lontoossa ja Münchenissä. Muutoksenhakuaste on keskitetty ja se sijoitetaan Luxembourgiin.

Patenttituomioistuinsopimuksen voimaantulo edellyttää 13 sopimusjäsenvaltion, mukaan lukien Saksa, Ranska ja UK, ratifioinnit eli sopimuksen kansallisen voimaansaattamisen. Itävalta oli ensimmäinen jäsenmaa, joka ratifioi sopimuksen. Patenttituomioistuinsopimuksen ovat allekirjoittaneet muut jäsenvaltiot paitsi Kroatia, Puola ja Espanja. Italia on näin ollen päättänyt osallistua patenttituomioistuimen toimintaan, vaikka ei osallistu yhtenäiseen eurooppapatenttijärjestelmään.

Tuomioistuin valmis 2015?

Patenttituomioistuimen toiminnan käynnistämistä valmistelee sopimuksen allekirjoittajavaltioiden edustajista koostuva valmistelukomitea. Komitean tehtäviin kuuluvat muun muassa tuomioistuimen työjärjestyksen, tuomioistuinmaksujärjestelmän ja tuomioistuimen ensimmäisen budjetin valmistelu, it-järjestelmän hankkiminen sekä tuomareiden ja muun henkilöstön rekrytointi. Työjärjestystä koskeva avoin kuuleminen päättyi 1.10.2013 ja kommentteja analysoidaan parhaillaan.

Syksyllä 2013 haettiin henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita toimimaan UPC-tuomareina. Tuomioistuinmaksujärjestelmän valmistelu on myös alkanut. Eri teemoja varten on perustettu alajaostoja, jotka valmistelevat tehtäviä päätöksiä. Valmistelukomitea toimii jäsenvaltiovetoisena. Komissiolla ja EPOlla on ainoastaan tarkkailijan asema. Tavoitteena valmistelukomitean työssä on, että yhdistetty patenttituomioistuin pystyisi aloittamaan toimintansa vuoden 2015 alkupuolella.

Suomen näkökulma

Suomi pyrkii aktiivisella osallistumisellaan erityisvaliokunnan ja valmistelukomitean työhön vaikuttamaan vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Keskeisenä tavoitteenamme on se, että järjestelmän käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuva patenttijärjestelmän käyttäjien näkökulmasta ja että käyttäjien tarpeet huomioidaan uuden järjestelmän viimeistelyssä.
Patenttituomioistuinta koskevissa jatkovalmisteluissa on tärkeää luoda takeet tuomioistuimen laadukkaalle ja tehokkaalle toiminnalle. Keskeisessä asemassa on tuomioistuimen työjärjestystä koskeva valmistelu. Tämän lisäksi Suomen kannalta erittäin tärkeitä teemoja ovat tuomioistuimen rahoitukseen ja tuomioistuinmaksuihin liittyvät kysymykset.

Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on tärkeää, että kansallisen virastomme toimintaedellytykset ja sitä kautta palvelut eivät heikkene uuden järjestelmän myötä. Yhtenäisen eurooppapatentin vuosimaksutasoa ja vuosimaksujen jako-osuuksia koskevat ratkaisut tulevat olemaan tässäkin suhteessa merkityksellisiä. Tämän lisäksi PRH:n tuloihin tulee vaikuttamaan, syrjäyttääkö yhtenäinen eurooppapatentti perinteisen eurooppapatentin erityisesti niillä aloilla, joilla eurooppapatentteja on aikaisemmin saatettu voimaan Suomessa.

Kokonaiskustannukset eivät ole selvillä

Jatkovalmistelua hankaloittaa, että keskeisiä kysymyksiä on vielä auki tai niitä koskevien arvioiden esittäminen on hankalaa. Esimerkiksi yhtenäisen eurooppapatentin tulevaan suosioon vaikuttaa patentin vuosimaksutaso, mutta myös yritysten erilaiset tarpeet ja strategiat sekä luottamus patenttituomioistuimen toimintaan.

Yhdistetyn patenttituomioistuimen kokonaiskustannusten arviointia hankaloittaa, että tuomioistuimeen tulevien juttujen määrän arviointi on vaikeaa. Eurooppalaisella tasolla arvioita pyritään kuitenkin tekemään, jotta valmistelut etenisivät.
Tuomioistuinsopimuksen kansallisen ratifioinnin esivalmistelu on käynnissä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tilannut selvityksen patenttiuudistuksen vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin ja Suomen patentti-infrastuktuuriin. TEM on hankkeessa mukana osarahoittajana. Selvityksen on määrä olla valmis 14.3.2014.

Esivalmisteluun liittyen tuomioistuimen 1. asteen jaostoratkaisua koskevia keskusteluja on käyty Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. Keskustelujen lopputuloksena oli niin sanottu hajautettu aluejaostomalli, jossa käsittelykielenä on yksinomaan englanti. Suomi pitää yksikielijärjestelmää ja hajautettua mallia, jossa istuntoja järjestetään aluejaoston alueella eri maissa, ongelmallisena käyttäjien näkökulmasta. Tästä syystä Suomi on päättänyt jättäytyä aluejaoston ulkopuolelle ja varautuu oman paikallisjaoston perustamiseen markkinaoikeuden yhteyteen.

Liisa Huhtala
neuvotteleva virkamies
työ- ja elinkeinoministeriö

Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistaminen koostuu:
1. Vaikutukseltaan yhtenäistä patenttisuojaa koskevista EU-asetuksista ((EU) N:o 1257/2012 ja (EU) N:o 1260/2012) sekä
2. yhtenäistä patenttituomioistuinta koskevasta jäsenvaltioiden välisestä kansainvälisestä sopimuksesta (EUVL 2013/C 175/01).

Patenttituomioistuinsopimuksen voimaantulo edellyttää, että 13 jäsenvaltiota (mukaan lukien Saksa, UK ja Ranska) ratifioivat sen kansallisesti. Asetusten soveltamisen alkaminen on oikeudellisesti riippuvainen patenttituomioistuinsopimuksen voimaantulosta.

Lisätietoja valmistelusta:

Valmistelukomitea: http://www.unified-patent-court.org/

EPO:n erityisvaliokunta: http://www.epo.org/about-us/organisation/select-committee.html

EPO: http://www.epo.org/law-practice/unitary.html

Euroopan komissio: http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/patent/