Tekoäly luovalla alalla – mitä siitä ajatellaan?
Tekoälyn kyky tuottaa kuvia, tekstiä ja musiikkia ihmisen kädenjälkeä jäljitellen herättää paljon keskustelua. Usein se liittyy tekijyyteen: kuka on tekoälyllä luodun teoksen tekijä ja suojataanko teosta tekijänoikeudella. Oikeudellisen pohdinnan ohella herää kuitenkin myös inhimillisiä kysymyksiä, joita pohtivat erityisesti ne, joiden itseilmaisu, identiteetti ja toimeentulo rakentuvat luovan työn ympärille. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä mediakeskustelu kertoo tekoälyn vastaanotosta luovalla alalla sekä kuullaan kahden nuoren taiteilijan näkemyksiä aiheesta.
Muuttuuko taidekäsitys?
Tekoäly haastaa perinteisen käsityksen taiteesta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan taide on merkityksellisinä pidettäviin aistipohjaisiin elämyksiin tähtäävää luovaa toimintaa ja sen tuloksia.[1] Ainakin tämän määritelmän perusteella taiteeseen liitetään siis ominaisuuksia, joita yleensä vain ihmisillä ajatellaan olevan: ihminen kykenee aistimaan maailmaa, tuntemaan ja ajattelemaan elämyksiä merkityksellisinä sekä kehittämään taitojaan siihen pisteeseen, että pystyy aikaansaamaan taidetta. Tähän samaan ei pysty tekoäly, joka perustaa tuotoksensa dataan, laskennalliseen yhdistelyyn ja algoritmeihin.
Luovalla alalla toimiminen pohjautuu taiteeseen ja sen eri muotoihin, joten tekoäly haastaa koko alan käytännöt ja käsitykset. Tekoäly herättää kysymyksiä siitä, missä määrin ihmisen panosta tarvitaan ja mikä on taiteen arvo, kun teknologia pystyy jäljittelemään ja tuottamaan taidetta. Tekoälyn vaikutukset luovaan alaan ovatkin herättäneet huolta, mistä kertovat näyttelijöiden, radioesiintyjien ja käsikirjoittajien lakot tekoälyn käyttöä vastaan Hollywoodissa[2] sekä erilaisten järjestöjen kannanotot ja kampanjat taiteilijoiden oikeuksien puolesta.[3] Esimerkiksi eurooppalaiset taiteilijat ovat yhdistäneet voimansa #StayTrueToTheAct -videokampanjalla, jonka tavoitteena on varmistaa, että EU:n tekoälyasetus toimeenpannaan luovan työn asemaa ja tekijöiden oikeuksia kunnioittaen.[4]
Niin ikään huolta ja suoranaista pelkoa tekoälyn vaikutuksista luovalla alalla osoittavat yksittäisten taiteilijoiden näkemykset. Emppu Jurvanen on musiikkia ja teatteria tekevä ja opettava taiteilija. Hän näkee tekoälyn melkeinpä uhkana:
– Tekoäly tasapaksuttaa kaiken taiteen, riistää taiteilijoita ja on antitaiteellinen. Tekoälyllä luotu taide herättää minussa surua ja epätoivoa.
Jurvasen mielipiteen jakaa myös Henrietta Korvenoja, joka toimii musiikin ja teatterin lisäksi kuvataiteen parissa:
– En halua, että työtämme hyväksikäytetään ja varastetaan, enkä että ihmiskunta unohtaa sielunsa ja tehostaa kaiken. Tekoäly on loukkaus ihmisyyttä kohtaan.
Sekä Jurvanen että Korvenoja näkevät taiteen olevan sidoksissa taiteen tekijöiden ainutlaatuisiin taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin. Tekoäly uhkaa Korvenojan mukaan tehdä taiteesta ”massatuotantoa”, jolloin taiteen yllätyksellisyys ja inhimilliset yksityiskohdat jäävät puuttumaan. Samansuuntaisia ajatuksia on esiintynyt myös yleisemmin mediakeskustelussa. Jason M. Allenin tekoälyalusta Midjourneylla tekemä teos voitti Coloradossa syksyllä 2022 järjestetyn taidekilpailun. Teos kilpaili digitaalisen taiteen kategoriassa, mutta sai osakseen paljon kritiikkiä. Twitterin (nykyisen X:n) käyttäjät julistivat todistavansa teoksessa ”taiteen kuolemaa”.[5]
Allenia tosin myös puolustettiin todeten, ettei tämän toiminta poikennut paljoakaan muusta digitaalisesta taiteesta tai esimerkiksi kuvanmuokkaustyökalujen käyttämisestä. Allen kertoi käyttäneensä yli 80 tuntia saadakseen kolme kilpailuun lähettämäänsä teosta valmiiksi.[6] Työtuntimäärän voi todeta olevan osoitus siitä, että teosten luominen tekoälyllä saattaa vaatia huomattavaakin ihmispanosta. Raja ihmisen tekemän ja ihmisen tekoälyavusteisesti tekemän taiteen välillä ei siis välttämättä ole yksiselitteinen, eikä tekoälyllä tehtyä taidetta ole syytä automaattisesti tuomita. Voihan tekoälyä ajatella vain yhdenlaisena työvälineenä taiteessa. Toisaalta voidaan kuitenkin pohtia sitä, miten paljon taiteen halutaan perustuvan juuri ihmisen vaivannäköön sekä ainutlaatuiseen kykyyn ilmaista itseään ja välittää kokemuksiaan. Jos työvälineenä käytettävä tekoäly alkaa itsenäisesti hallita taiteen tekemistä, taiteeseen liitettävä inhimillinen osa katoaa. Tällöin perinteinen käsitys taiteen luonteesta muuttuu.
Tekoäly kilpailuetuna vai kilpailijana?
Tekoälyn käyttöä perustellaan monesti sen nopeudella. Coloradossa järjestetyn taidekilpailun voittanut Allen käytti omien sanojensa mukaan useita kymmeniä tunteja lopullisen tekoälyllä tehdyn maalauksen aikaansaamiseksi, mutta voittajateoksen tekemiseen ilman tekoälyä olisi luultavasti kulunut huomattavasti kauemmin. Siinä missä ihmiseltä voi mennä sävellyksen tekemiseen tai kirjan kirjoittamiseen jopa vuosia, tekoäly pystyy yksinkertaisenkin käskyn pohjalta ideoimaan ja tuottamaan melkein mitä tahansa muutamissa minuuteissa.
Tähän pystyy esimerkiksi tekoälypohjainen musiikinluontialusta Suno AI.[7] Alusta mainostaa itseään iskulauseella ”Make any song you can imagine” – luo mikä tahansa kappale, jonka voit kuvitella. Sunolle pystyy kirjoittamaan tunnelmaa tai musiikkityyliä kuvailevan käskyn, minkä jälkeen se luo käskyä vastaavan kappaleen. Sunon kaltainen tekoälyalusta voi madaltaa kynnystä luovan työn tekemiseen ja mahdollistaa sen, että myös ne, joilla ei ole esimerkiksi musiikillisia taitoja, voivat luoda musiikkia. Tekoäly voi olla jopa kilpailuetu: sen mahdollistama nopea tuotanto voi tarkoittaa taiteilijalle lisätuloja.
Korvenojaa ajatus luovan työn tehostamisesta ei innosta. Hänen mielestään taiteen ei kuulu olla tehokasta. Lopputulosta tärkeämpää on Korvenojan mukaan taiteen takana oleva prosessi, jonka aikana tekijä voi toteuttaa ja kehittää itseään ja taitojaan sekä käsitellä yksilöllisiä tuntemuksiaan. Tehokkuuden tavoittelu voi johtaa mekaaniseen luomiseen, jossa taiteen merkitys ja persoonallisuus unohtuvat. Tekoälyllä tehdyistä tuotoksista tulee Korvenojan mielestä helposti ”sieluttomia”, jolloin niillä ei ole tekijälleen merkitystä.
– Yleisökin, taidetta kuluttavat ihmiset, ansaitsevat parempaa, Korvenoja toteaa.
Yleisesti huolta herättää myös se, miten tekoäly vaikuttaa luovan alan työpaikkoihin, jos ihmispanos korvataan tekoälyllä osittainkin. Ihmistaitelijoiden asema voi horjua, mikäli yleisö tottuu tekoälyllä nopeasti ja edullisesti syntyvään taiteeseen, eikä enää erota sitä ihmisten tekemästä tai kuluta ihmisten tekemää taidetta kuten ennen. Samalla tekoäly voi tehokkuudellaan vääristää käsitystä siitä, kuinka nopeasti ihmisen tulisi luoda taidetta. Vastustusta on ilmennyt esimerkiksi siinä, miten ihmismallien sijaan markkinoinnissa on ryhdytty käyttämään tekoälyllä tuotettuja mallikuvia.[8] Markkinoijan näkökulmasta tekoälymallikuvat ovat käytännöllisiä, koska ne ovat ilmaisia, aina käytettävissä ja helposti muokattavissa. Espanjalainen vaatteiden vähittäiskauppaketju Mango käynnisti kesällä 2024 täysin tekoälyllä luodun mainoskampanjan.[9] Tällöin monet huolestuivat kampanjan vaikutuksesta paitsi mallien myös meikkaajien, kampaajien ja valokuvaajien työpaikkoihin sekä luovaan alaan laajemminkin.
Tekoäly tuskin kuitenkaan syrjäyttää ihmistekijöitä täysin. Hollywoodissa vuonna 2023 tekoälyn vastaisiin lakkoihin osallistuneen käsikirjoittaja Melissa Rundlen mukaan elokuva-alalla tarvitaan ihmisiä jakamaan tarinoita, jotka koskettavat ihmisiä ja kaivautuvat ihmisten sieluihin.[10] Teknologisia äänipalveluita tarjoavan Audio Innovation Labin toimitusjohtaja Stefan Sporn puolestaan on todennut, että tekoäly muokkaa äänityöskentelyä, kuten dubbausta, mutta ei korvaa ihmisääntä, koska ihmistä tarvitaan aina joissain määrin tunteiden, käsikirjoituksen ja kielen vivahteiden tulkitsemiseen.[11] Näkemykset kertovat siitä, ettei tekoäly pysty täysin kilpailemaan ihmisen kanssa. Ihmistä tarvitaan taiteessa edelleen ihmisyyden säilyttämiseen ja välittämiseen.
Kiistaa koulutusdatasta
Luovan alan tekoälykeskustelussa jännitteitä aiheuttaa myös tekoälyn kouluttamiseen käytettävä data. Tekoälyä koulutetaan yleensä syöttämällä sille suuria määriä olemassa olevia aineistoja, kuten tekstejä, kuvia ja musiikkia. Koulutusmateriaalissa voi olla myös tekijänoikeudella suojattuja sisältöjä. Vaikka tekoäly ei kopioisi yksittäisiä teoksia suoraan, sen tuottama materiaali saattaa muistuttaa alkuperäisteoksia jopa sanatarkasti. Ongelmana on, että tekoälyn kouluttamiseen käytettävään materiaaliin ei yleensä pyydetä lupaa, eikä sen käytöstä makseta korvauksia. Harvemmin tekoäly myöskään mainitsee lähteitä, joista sen tuotokset on muodostettu.
Tekijänoikeudellisesti tilanne on vielä monin osin epäselvä. Oikeuskäytäntö aiheen ympärillä kuitenkin kehittyy etenkin Yhdysvalloissa. The New York Times puuttui syksyllä 2023 siihen, miten tekoälyjärjestelmät käyttävät lehden sisältöjä koulutuksessa.[12] Mediakirjasto Getty Imagesin ja tekoäly-yritys Stability AI:n välillä alkoi Ison-Britannian korkeimmassa oikeudessa kesäkuussa 2025 oikeudenkäynti, jossa selvitetään, onko Stability AI käyttänyt luvattomasti Getty Imagesin kuvia tekoälymallinsa kouluttamiseen.[13] Vastaavasti kesällä Disney ja Universal Studios haastoivat tekoälypohjaisen kuvagenerointialusta Midjourneyn oikeuteen tekijänoikeudella suojattujen hahmojen, kuten Frozenin Elsan ja Star Warsin Darth Vaderin, luvattomasta käytöstä.[14] Joulukuussa 2025 Yhdysvalloissa on alkamassa oikeudenkäynti, jossa puolestaan selvitetään tekijänoikeudella suojattujen kirjojen käyttöä tekoälyn koulutuksessa.[15]
Sekä Jurvanen että Korvenoja kyseenalaistavat ajatuksen siitä, että antaisivat vapaaehtoisesti tekoälylle käytettäväksi jonkin teoksensa. Korvenojan mukaan hänen taiteessaan ovat hänen sielunsa, taitonsa ja ajatuksensa, eikä hän halua niiden päätyvän osaksi tekoälyn ”massatuotantoa”. Mikäli tekoälyn kouluttamista kuitenkin jatketaan muiden tuottamilla aineistoilla, kouluttamiseen pitäisi Korvenojan mielestä ehdottomasti pyytää aineistojen tekijöiltä suostumus. Korvenoja muistelee japanilaisen animaatiostudion Studio Ghiblin tapausta, jossa studion tyyliä jäljitteleviä tekoälyn luomia kuvia alkoi levitä internetissä.[16]
– Esimerkiksi animaatioteosten luominen vaatii tietyn piirustustaidon hallintaa, jonka opetteluun voi upota vuosia. Onkin kammottavaa, että energiasyöppö kone voi suorastaan varastaa toisten teoksia tuosta vain, Korvenoja huomauttaa.
Tekoälyn kouluttaminen olemassa olevalla datalla voisi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia. Tekijät voisivat myydä aineistojansa lupia vastaan ja siten ansaita lisätuloja. Tällaisessakin toiminnassa lähtökohtana kuitenkin olisi se, että teosten käyttämiseen tekoälyn koulutuksessa tarvittaisiin lupa. Lisäksi olisi hyvä, että saatu lupa voitaisiin varmentaa tekoälyalustan tiedoista. Näin oikeudenhaltijat pystyisivät kontrolloimaan teostensa käyttöä ja käyttäjät saisivat tietää, mistä tekoäly on tuloksensa muodostanut. Samalla käyttäjät voisivat tarkistaa alkuperäislähteen, mikä auttaisi tekoälyn antaman tiedon luotettavuuden arvioinnissa.
Ohjeistus ratkaisee, onko tekoäly uhka vai mahdollisuus
Tekoäly kehittyy ja sen käyttö yleistyy nopeasti, mutta ohjeistus ei pysy kehityksen perässä. Monille on epäselvää, mihin tekoälyä kannattaa käyttää ja miten sen käytöstä tulisi kertoa. Tämä näkyy esimerkiksi juuri siinä, miten tekoälyalustoja koulutetaan ilman lupaa tekijänoikeuksien suojaamilla materiaaleilla. Jurvasen mukaan tekoälyn käyttöä luovalla alalla pitäisi rajoittaa vähintäänkin niin, että tekoäly tarvitsisi oikeudet käyttämäänsä materiaaliin. Muutoinkin tekoälyä olisi tarpeen säännellä, jotta voitaisiin paitsi hallita sen riskejä myös hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia.
– Tekoälyllä voisi olla utopiassa hyötyjä mutta nykyisellään ei, Jurvanen kiteyttää.
Korvenojan toiveena on, että sen lisäksi, että tekoälyn kouluttamiseen kysyttäisiin koulutusaineiston tekijöiltä suostumus, kaikkia ohjeistettaisiin kertomaan tekoälyn käytöstä avoimesti.
– Ostin taannoin taulun, johon taiteilija oli käyttänyt tekoälyä, eikä kertonut siitä. Siitä jäi ällöttävä olo, Korvenoja kertoo.
Tekoälyn jatkaessa kehittymistään sen käytöstä kertomisen tärkeys korostuukin entisestään. Tekoälyllä tuotetun sisällön erottaminen ihmisen luomasta käynee nykyistä haastavammaksi, kun tekoäly kykenee päivä päivältä todenmukaisempiin tuotoksiin. Siinä missä aiemmin tekoälyllä tehdyn tuotoksen on voinut erottaa esimerkiksi epätarkoista yksityiskohdista ja yksityiskohdissa olevista virheistä, jatkossa tarkka ja tekoälyyn perehtynyt katsojakaan ei välttämättä tunnista tekoälyn jälkeä.[17]
Yksi tapa auttaa yleisöä tunnistamaan tekoälyn käyttö helposti olisi selkeä ja yhdenmukainen merkintä, jota tulisi käyttää julkaistessaan jollain tavalla jotakin sisältöä, jonka aikaansaamisessa tekoälyä on hyödynnetty. Teknologiayhtiö Meta on jo ottanut esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa käyttöön merkinnän, jonka lisäämällä käyttäjät voivat ilmoittaa sisältönsä olevan tekoälyllä luotu.[18] On tosin todennäköistä, että vaikka tekoälyn käytöstä velvoitettaisiin yleisesti kertomaan, kaikki eivät sitä siltikään tekisi. Houkutus jättää tekoälyn käyttö mainitsematta ja saada täysi kunnia lopullisesta teoksesta voi olla liian suuri, jos tekoälyn panosta ei välttämättä edes huomaa.
Tärkeä askel ohjeistuksen kehittämiseen on toki EU:n tekoälyasetus. Asetuksessa säädetään esimerkiksi läpinäkyvyysvelvoitteesta, joka määrää yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia ilmoittamaan, miten järjestelmiä koulutetaan ja kehitetään. Asetus myös velvoittaa tarjoajat laatimaan tiivistelmän tekoälyn kouluttamiseen käytetystä materiaalista, jotta tekijät ja muut oikeudenhaltijat pystyvät valvomaan teostensa käyttöä ja myöntämään tarvittavia käyttölupia tai kieltämään teostensa käytön tekoälyn kouluttamisessa. Lisäksi asetuksessa säädetään siitä, miten paitsi tekoälyjärjestelmien tarjoajien myös käyttöönottajien olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla ne varmistavat esimerkiksi henkilöstönsä riittävän tekoälylukutaidon.
EU-tasoisen sääntelyn lisäksi olisi tarpeen lisätä ohjeistusta tekoälyn käyttöön ja tekoälylukutaitoon ruohonjuuritasolla. Tärkeää olisi, ettei tekoälyohjeistus jäisi tekoälyn päivittäisistä käyttäjistä etäiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Olisikin hyvä, että tekoälyosaamista kehitettäisiin esimerkiksi luovan alan osaajissa alan ja sen osaajien erityispiirteet huomioon ottaen. Tekoäly voi tuoda luovalle alallekin uusia mahdollisuuksia, mutta ilman selkeää tietoa se ymmärrettävästi saattaa herättää vain epävarmuutta ja jopa pelkoa taiteen ja sen tekijöiden tulevaisuudesta.
_____________
[1] Kielitoimiston sanakirja, hakusana ”taide”. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy 2024.
[2] Hornik, Susan, Hollywood writers fear losing work to AI. BBC 27.7.2023.
[3] Esim. eurooppalainen taiteilijoita yhdistävä ryhmä the European Guild for Artificial Intelligence Regulation puolustaa taiteilijoita Euroopassa ja the Concept Art Association of America Yhdysvalloissa tekoälyn epäeettisiä käytäntöjä vastaan.
[4] Ks. #StayTrueToTheAct -kampanjan verkkosivut ja myös esim. Teosto, #StayTrueToTheAct -kampanja puolustaa luovaa työtä tekoälyn aikakaudella. Teosto.fi 16.6.2025.
[5] Roose, Kevin, An A.I.-Generated Picture Won an Art Prize. Artists Aren’t Happy. The New York Times 2.9.2022.
[6] Metz, Rachel, AI won an art contest, and artists are furious. CNN Business 3.9.2022.
[7] Suno AI, https://suno.com/home (käyty 27.8.2025).
[8] Carcano, Luana, AI Models: How Brands Can Navigate Ethical and Legal Risks. The Fashion Law 27.5.2025.
[9] Prensa, Nota, Mango creates the first campaign generated by artificial intelligence for its Teen line. Mango Pressroom, 10.7.2024.
[10] Hornik 2023.
[11] (Toimittajaa ei mainittu), Voice actors push back as AI threatens dubbing industry. The Straits Times 31.7.2025.
[12] Case 1:23-cv-11195. Ks. myös esim. Grynbaum, Michael M. – Mac, Ryan, The Times Sues OpenAI and Microsoft Over A.I. Use of Copyrighted Work. The New York Times 27.12.2023.
[13] Tobin, Sam, Getty argues its landmark UK copyright case does not threaten AI. Reuters 9.6.2025.
[14] Case No. 25-5275. Ks. myös esim. Espiner, Tom – Jamali, Lily, Disney and Universal sue AI firm Midjourney over images. BBC 12.7.2025.
[15] C 24-05417 WHA. Ks. myös esim. Ahlroth, Jussi, Tekoäly oppi miljoonista piratoiduista kirjoista, yhtiöllä on edessään mahdollisesti Yhdysvaltain suurin ryhmäkanne. Helsingin Sanomat 12.8.2025.
[16] European Innovation Council and SMEs Executive Agency, Studio Ghibli vs AI: tribute or copyright infringement? IP Helpdesk News Blog 15.4.2025.
[17] Kykyä tunnistaa tekoälyllä luotuja kuvia voi testata Ylen testillä, ks. Sivac, Sanel – Siljamäki, Emmi, Kumpi kuva on aito? Testaa erotatko tekoälyn luoman kuvan kännykkäkuvasta. Yle 28.3.2023. Testi tosin on jo yli kaksi vuotta vanha, joten siinä olevat tekoälykuvat eivät enää vastaa sitä, miten todenmukaisia kuvia nykyiset tekoälytyökalut voivat tuottaa.
[18] Metan ohje- ja tukikeskus, Tekoälysisällön tunnistaminen Meta-tuotteissa. Meta.com (käyty 27.8.2025).
____________
Kirjoittajat
