Tekijänoikeuslaki suojaa signaaliakin

(IPRinfo 2/2002)

Pohjanmaalla Maalahdessa Övermalaxin antenniosuuskunta on lähettänyt verkossaan Yleisradion digitaalisen FST:n kanavan analogisena. Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua siitä, onko heillä oikeus muuttaa digitaalinen signaali analogiseksi.

Yleisradion lakiasiain päällikön Kirsi-Marja Okkosen mukaan asia on varsin yksiselitteinen.

– Signaalia ei saa omatoimisesti muuttaa, se on ihan selvä juttu. Signaalin suoja pohjautuu tekijänoikeuslakiin.
Signaalin suojaa koskeva säännös ei ole mikään viime vuosien tuotos; siihen ei ole vain aikaisemmin kiinnitetty julkisuudessa juurikaan huomiota, koska väärinkäytöksiä ei ole ollut. Peruslähtökohta on, että tekijänoikeuslain 48 § antaa televisio- ja radiolähetykselle suojan, ja oikeuden haltija on lähettävä yritys. Lähetykselle ei saa tehdä mitään ilman lähettävän yrityksen lupaa. Ainoa poikkeus on tekijänoikeuslain 25i §:ssä annettu erityislupa, joka koskee jakeluvelvoitteen alaisia ohjelmia. Siihen on asetettu kaksi edellytystä: lähettämisen täytyy olla samanaikaista alkuperäisen lähetyksen kanssa eikä lähetystä saa muuttaa.

– Maalahden tapauksessa rikotaan nimenomaan tätä toista edellytystä, eli että lähetystä ei saa muuttaa, Okkonen toteaa.
Televisio- ja radiotoimintalain 42 §:ssä oleva jakeluvelvoite velvoittaa teleoperaattorit edelleen lähettämään laissa mainittujen yritysten televisio- ja radiolähetykset, eli normaalein vastaanottolaittein vastaanotettavissa olevat valtakunnalliset televisiolähetykset ja Yleisradio Oy:n toimitukset.

– Koska teleoperaattorit ovat velvollisia lain nojalla edelleen lähettämään jakeluvelvoitteen alaisen lähetyksen, niin olisi epäloogista, jos siihen pitäisi erikseen pyytää lupaa. Tekijänoikeuslain 25i § on olemassa juuri helpottaakseen tätä jakeluvelvoitteen täyttämistä – muutenhan tarvittaisiin ylimääräistä luvanhakubyrokratiaa sellaista edelleen lähettämistä varten, johon laki jo velvoittaa.

Lähetys muuttuu olennaisesti

Kun digitaalinen signaali muutetaan analogiseksi, lähetys muuttuu olennaisesti.

– Lähetykseenhän liittyy ohjelmien lisäksi superteksti-tv, sähköinen ohjelmaopas ja muita palveluita kuten rinnakkaistekstitys sekä myöhemmin interaktiiviset palvelut. Nämä kaikki jäävät pois, kun lähetys muutetaan analogiseksi.
Lisäksi kuvan laatu saattaa heikentyä, koska viivatiheys on analogisessa signaalissa pienempi kuin digitaalisessa.
Signaalin suojaa koskeviin kysymyksiin on toki törmätty aikaisemminkin.

– Meille tulee esimerkiksi olympialaisten alla kyselyitä, saavatko ravintolat tallentaa näitä otteluita ja lähettää asiakkailleen nauhoitettuina.

Sitä ei voi tehdä, sillä 48 § kattaa lähetyksen edelleen lähettämisen lisäksi sen muuttamisen ja nauhoittamisen.

– Signaalin suoja on tullut lähioikeuksien joukkoon suojaa kaipaavana oikeushyvänä, joka ei ihan käyttäydy niin kuin tekijänoikeudet mutta monelta osin muistuttaa niitä.

Samankaltaisia suojan muotoja on muitakin: äänitetuotteilla on suoja, elokuvatuotteilla samoin – eli itse asiassa suojataan tuotokseen satsattua panostusta.

Digiaika suuri satsaus

Signaalin omistaa lähettävä yritys, joka digi-FST:n tapauksessa on Yleisradio. Digita Oy, joka vastaa radio- ja televisio-ohjelmien lähettämisestä Suomessa, on palvelun tarjoaja ja hoitaa lähettävän yrityksen tilauksesta jakelun.

Digita on vielä toistaiseksi Ylen tytäryhtiö, joka toimii kaupallisilla markkinoilla. Digitaalinen verkosto kattaa nykyisellään noin 70 prosenttia koko maasta, Okkosen mukaan näkyvyyden pitäisi yltää Maalahteenkin.

Yleisradiolle digiaika on suuri satsaus. Okkonen ei usko, että digitaalisen signaalin muuttaminen analogiseksi yleistyy muualla maassa.

– Tärkeää on, mitä lisäarvopalveluita digi-tv:llä on tarjota traditionaalisen television lisäksi. Eihän meille tulisi mieleenkään, että kaikki uudet palvelut saa jättää pois ja tarjota vain lähetyksen tynkä.

Esimerkkejä signaalin jakelusta on muitakin. Vaasan Läänin Puhelin Oy salasi avoimen signaalin ja pisti sen kortin taakse. Yhtiö peri asiakkailtaan jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvien digi-tv-lähetysten vastaanotosta avausmaksun ja ohjelmakortin hinnan.

Viestintäviraston mukaan asiakkaiden on kuitenkin voitava vastaanottaa kyseiset lähetykset korvauksetta. Televisio- ja radiotoimintalain 42 §:n must carry -säännöksen mukaan korvauksettoman jakeluvelvoitteen alaiset digi-tv-lähetykset on jaettava verkossa salaamattomina niin, että ne voidaan vastaanottaa ilman lisämaksuja ja ylimääräisiä, esimerkiksi salauksenpurkujärjestelmistä aiheutuvia kustannuksia.

Roolit muutoksessa

Digitaalisen televisiotoiminnan arvellaan kääntyvän kannattavaksi vasta vuonna 2007. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt selvityksen, jossa arvioidaan uuden viestintämarkkinalain vaikutusta toimialan rakenteeseen ja markkinointiin.
Viestintävirasto valvoo jakeluvelvoitteen toteuttamista ja televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain määräysten noudattamista. Viraston tehtäväkenttä on laajentunut; uuden viestintämarkkinalain mukana virastolle tulee erityisiä tehtäviä kuten kentän markkinavoiman määrittelyä ja siihen liittyviä kilpailulainsäädännöllisiä tehtäviä.

Annukka Viitanen