Suomi edelleen kymmenen innovaatiohuippumaan joukossa

3/2016 14.9.2016
(Photo:istockphoto.com/kynny)
Kymmenen parhaiten sijoittuneen valtion joukossa on jopa kahdeksan Euroopan maata ja tänä vuonna Kiina nousi listalle 25 kärkimaan joukkoon.

Cornellin yliopisto, INSEAD ja WIPO (World Intellectual Property Office) ovat julkaisivat elokuussa yhdeksättä kertaa maailmanlaajuisen innovaatioindeksin (Global Innovation Index, GII). Indeksi kuvaa 128:n valtion innovaatiokapasiteettiä sekä innovaatioissa saavutettuja tuloksia. GII tarjoaa työkalun, jonka avulla toimintatapoja voidaan muokata niin, että ne edistävät pitkällä tähtäimellä tuotannon kasvua, parempaa tuottavuutta sekä työpaikkojen määrän lisääntymistä. GII mittaa muun muassa markkinoiden kehittyneisyyttä, henkistä pääomaa, liiketoimintaympäristöä sekä lainsäädännöllisiä puitteita. Indeksin teemana oli tänä vuonna ”Voittoon globaalin innovoinnin avulla” (Winning with the Global Innovation). Tieteessä ja innovoinnissa korostuvat yhä enenevissä määrin valtioiden välinen yhteistyö sekä kansainvälisyys. Monilla alueilla innovointia tapahtuu edelleen vain paikallistasolla. Vuoden 2016 indeksin tarkoituksena on antaa kuva innovoinnin nykytilasta kansainvälisenä ilmiönä ja osoittaa kuinka globaali innovaatiotoiminta hyödyttää kaikkia osapuolia.

Innovaatioiden merkitys talouden kasvuun on kiistaton. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä pitkäaikainen taloudellinen alisuoriutumisen aika. Talouden elvyttämiseen pyritään etsimään jatkuvasti ratkaisuja, joista innovoinnin lisääminen on yksi avaintekijöistä. Innovaatiojärjestelmä on entistä monimuotoisempi ja globalisoitunut. Innovaatioihin panostetaan enemmän kuin koskaan aiemmin, ja jopa sellaisilla aloilla, joissa sitä ei aikaisemmin koettu edes mahdolliseksi. Innovaatiokustannusten kasvu on tällä hetkellä pienten valtioiden aikaansaamaa. Jotta talous saataisiin kasvuun, ratkaisevassa asemassa ovat erityisesti valtioiden päättäjät. Hallitusten tulisi ottaa ohjat käsiinsä erityisesti kannustamalla yrittäjyyteen ja luomalla innovointia kaikin keinoin edistävä ympäristö. Uusien tuottavuuden lähteiden löytäminen sekä tulevaisuuden kasvu ovat etusijalla.

Listan parhaimmisto näyttäisi saavuttaneen tietynasteisen vakauden, ja samat valtiot ovat jo monen vuoden ajan säilyttäneet paikkansa kärkikymmenikössä, pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Suomi nousi yhden sijan viime vuodesta, ja sijoittui tänä vuonna viidenneksi.  Huomionarvoista raportissa on se, että kymmenen parhaiten sijoittuneen valtion joukossa on jopa kahdeksan Euroopan maata.

Sveitsi säilytti paikkansa listan kärjessä jo kuudentena vuonna peräkkäin. Sveitsin sen jälkeen tulevat Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Yksi merkittävimmistä nousijoista tänä vuonna oli Kiina, joka nousi 25 parhaan joukkoon. Kiinan nousu merkitsi sitä, että ensimmäistä kertaa 25:n innovointitoimijan joukosta löytyy keskitulotason valtio. Kiinassa innovaatiot ovat olennainen osa taloudellista strategiaa ja maan vahvuuksia ovat erityisesti innovaatioiden laatu sekä koulutus.

Suomi sijoittui ensimmäiseksi vertailussa muun muassa oikeusturvan, uusien liiketoimintamallien kehittämisen, henkisen pääoman sekä yliopistojen ja teollisuuden välisen yhteistyön osa-alueilla. Heikoiten Suomi sijoittui infrastruktuurin alueella.

Netta Luhtalampi