Suomen Teollisoikeudellinen Yhdistys palkitsi vuoden 2024 tutkielmastipendiaatit

Suomen Teollisoikeudellinen Yhdistys, STY, myöntää vuosittain yhden tai useamman stipendin ansiokkaasta teollisoikeuksiin liittyvästä, yliopistossa tai ylemmän korkeakoulututkinnon osana laaditusta opinnäytetyöstä. 

STY järjesti 10.10.2024 tilaisuuden, jossa vuoden 2024 tutkielmastipendiaatit pääsivät esittelemään tutkielmiaan. Stipendin saivat: 

Iiris Tuohimaa (Helsingin yliopisto): “Public Policy and Morality as a Bar to Obtaining Trademark Protection: Status of Cultural Signs in the Assessment of Article 7(1)(f) EUTMR” 

Miguel Diaz (Helsingin yliopisto): “Greening Patent Law – A quest for sustainability” 

Hazal Ustabas (Aalto yliopisto): “Fostering corporate-startup collaboration in an open innovation environment”. 

Hazal Ustabas kertoo tutkimuksen idean syntyneen IDBM industry projektikurssilla maisteriopinnoissaan. Tässä projektissa oppilaat osallistuvat todellisiin liiketoimintaprojekteihin ja pääsevät harjoittelemaan työntekoa moniammatillisissa tiimeissä. Ustabasin projekti keskittyi tietoisuuden lisäämiseen ja mahdollisen liiketoiminnan kehittämiseen teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyen. Tämän projektin kautta hän myös tutustui aineettomiin oikeuksiin syvemmin ja pääsi antamaan suosituksia yrityksille aineettomien oikeuksien käytöstä. Projektissa Ustabas myös huomasi, että aineettomat oikeudet aiheuttavat yhä ongelmia korporaatioille ja muuttamalla heidän ajattelutapaansa tutkimuksen avulla, näitä ongelmia voitaisiin ratkaista. Ustabas halusi ottaa huomioon myös startup:ien näkökulman, josta idea kehittyi nykyiseksi tutkimukseksi.  

Ustabas kertoo tutkimuksessa nousseen keskeisesti esille aineettomien oikeuksien hallinta. Jos aineettomia oikeuksia koskevat keskustelut viivästyvät, voi asioiden tehokas ratkaiseminen olla liian myöhäistä. Hallinnoinnista, rooleista ja vastuista on sovittava viipymättä. Avoin keskustelu erilaisista suojamuodoista ja niihin liittyvistä kysymyksistä on aloitettava ensimmäisestä päivästä lähtien. Lisäksi on olennaista neuvoa startupeille, mistä he voivat saada ilmaista oikeudellista neuvontaa aineettomiin oikeuksiin liittyen.  

Miquel Diazille tutkimusaihe ilmestyi sattumalta ohjaajan artikkeliehdotuksen kautta. Diaz huomasi lukiessaan, että tutkimus patenttioikeuden ja kestävän kehityksen, sekä immateriaalioikeuksien yhtymäkohdasta on vasta alkamassa. Kestävyysoikeus kiinnostaa Diazia muutenkin ja hän osallistuukin Helsingin yliopiston kestävyysseminaareihin. Nykyään Diaz keskittyy väitöskirjatutkimuksensa kautta enemmän sosiaaliseen kestävyyteen. Diazin väitöskirja koskee myyntiluvasta poikkeavan lääkevalmisteiden käytön sääntelyä Euroopan Unionissa. Kun Diazilta kysyy, aikooko hän palata takaisin samojen aiheiden pariin, hän vastaa ”never say never”, sillä patenttioikeuden, kestävän kehityksen, kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen parissa on yhä runsaasti mielenkiintoisia kysymyksiä. 

Iiris Tuohimaa kertoo tutkielman aiheen heränneen alun perin luennolla Lundin yliopistossa, jossa hän suoritti maisteriopintoja. Luennolla mainittiin EFTAn tuomioistuimen Vigeland-tapaus (E-5/16), jonka ympärille Tuohimaa myöhemmin Helsingin yliopistossa rakensi tutkimuksensa. Tuohimaa kertoo tutkimusaiheensa olevan: ”erittäin kiinnostava ja merkittävä, koska EU:ssa kulttuurisesti merkittävien teosten asema tavaramerkkilainsäädännössä on vielä pitkälti vakiintumaton.” Hän kertoo tämän näkyvän myös siinä, että aihetta käsittelevä kirjallisuus on rajallista.  Tuohimaa kertookin, että yleisessä keskustelussa ja tutkimuksessa ilmenneiden puutteiden vuoksi hän kokee tärkeäksi tuoda esiin uusia näkökulmia ja herättää laajempaa keskustelua. Tuohimaa kommentoi vielä: ”Elämme globalisoituvassa maailmassa, jossa kulttuuriset arvot ja kaupalliset intressit usein kohtaavat toisensa, ja tämä herättää kysymyksiä kulttuurisen monimuotoisuuden ja identiteetin suojelemisesta. On olennaista tarkastella, miten lainsäädäntö voi tukea näiden arvojen säilyttämistä.” 

Kaikki stipendinsaajat osoittivat syvät kiitoksensa STY:lle stipendeistään ja mahdollisuudesta esitellä tutkielmiaan. STY:n tarkoituksena on edistää immateriaaioikeudellisen ja erityisesti teollisoikeudellisen lainsäädännön kehittämistä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti sekä välittää jäsenilleen tietoa immateriaalioikeuksista.  Stipenditoimikunnan puheenjohtajana toimi osakas Åsa Krook (Asianajotoimisto Waselius), ja muina jäseninä yliopistonlehtori Juha Vesala (Lapin yliopisto), eurooppapatenttiasiamies Jouni Smolander (Laine IP), Director IP Management Virpi Tognetty (Kemira) ja Vice President, Head of IP&Tech Legal Pirke Fustinoni, (Metso). 

Stipendiaatit esittelivät tutkielmiaan STY:n lounasseminaarissa Asianajotoimisto Waseliuksen tiloissa. Tilaisuudessa kuultiin stipendiaattien loistavia esityksiä mielenkiintoisista ja ajankohtaisista tutkimusaiheista. Kysymyksiä esitettiin tavaramerkeistä, patenteista ja IPR strategiasta. Jutun lopusta löydät stipendiaattien tutkielmien tiivistelmät. 

Stipendin saajat halusivat kiittää ohjaajiaan, joihin kuuluu Juha Lipponen, Virpi Tognetty, Mari Ojanen, Taina Pihlajarinne, Anette Alén ja Juli Mansnérus. Tuohimaa kiitti myös tukijoukkojaan, erityisesti siskoaan ja puolisoaan, jotka jaksoivat tsempata tutkielman palautukseen saakka. Lisäksi Diaz kiittää Taina Pihlajarinnettä ja Rosa Maria Ballardinia loistavasta artikkelista, joka antoi inspiraatiota tutkimusaiheeseen. Diaz kertoi odottavansa innolla Pihlajarinteen ja Ballardinin tutkimustuloksia.

IPRinfo-lehti onnittelee lämpimästi stipendin saajia! 

Hae STY:n tutkielmastipendiä 

STY:n stipendiä voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella, joka tulee toimittaa opinnäytetyön hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Teollisoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat usein poikkitieteellisiä, ja STY:n tutkielmastipendi voidaankin myöntää esimerkiksi oikeustieteen maisteri- tai diplomi-insinöörin tai vastaavan tutkinnon tutkielmalle. Stipendi myönnetään voimassa olevien STY:n stipendisääntöjen mukaisesti. 

Palkittujen tutkielmien tiivistelmät: 

Iiris Tuohimaa (Helsingin yliopisto): “Public Policy and Morality as a Bar to Obtaining Trademark Protection: Status of Cultural Signs in the Assessment of Article 7(1)(f) EUTMR” 

Opinnäytetyö käsittelee tavaramerkkiasetuksen (TMerkkiA:n) 7(1)(f) artiklan mukaista ehdotonta hylkäysperustetta, jonka mukaan yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisia tavaramerkkejä ei rekisteröidä. Tavoitteenani oli tutkia EU-tavaramerkkien yleisen järjestyksen ja hyvän tavan vastaisuuden arviointia sekä selvittää, miten kulttuurisesti tärkeät merkit otetaan huomioon tässä arvioinnissa. Asetin tutkimukselleni kaksi keskeistä tutkimuskysymystä: 

1. Mitä tekijöitä TMerkkiA:n 7(1)(f) artiklan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon?
2. Miten kulttuuriset näkökohdat otetaan arvioinnissa huomioon? 

Ensimmäisen tutkimuskysymykseni osalta havaitsin, että ”yleisen järjestyksen vastaisuus” ja ”hyvän tavan vastaisuus” ovat erillisiä perusteita, jotka voivat kuitenkin soveltua samanaikaisesti arvioitavana olevaan tavaramerkkiin. Näiden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon monia tekijöitä, kuten tavaramerkin kohdeyleisö, tavaroiden ja palveluiden luonne, mahdollinen aiempi käyttö markkinoilla, rekisteröinnin hakemisen ajankohta ja yhteiskunnallinen konteksti. On myös useita tekijöitä, jotka on jätettävä arvioinnin ulkopuolelle, sillä ne eivät vaikuta TMerkkiA:n 7(1)(f) artiklan soveltamiseen. 

Toisen tutkimuskysymykseni osalta, pyrin löytämään vastauksia ensisijaisesti oikeuskäytännön kautta. Tutkimuksesta käy ilmi, että kulttuuriset näkökohdat eivät ole vakiintuneita TMerkkiA:n 7(1)(f) artiklan arvioinnissa. Tavanomainen lähestymistapa tavaramerkin suojan epäämiseksi kulttuurisesti tärkeiltä merkeiltä on ollut vedota TMerkkiA:n 7(1)(b) artiklaan, jonka mukaan tavaramerkin rekisteröinti evätään merkiltä, jolla ei ole erottamiskykyä. Tähän perusteeseen vetoaminen on ongelmallista, koska vaikka tavaramerkkihakemus aluksi hylätään erottamiskyvyn puuttumisen vuoksi, se voi myöhemmin saada tavaramerkkisuojan, jos se saavuttaa vaaditun erottamiskyvyn tason. Elinkeinonharjoittajat voivat pitää mahdollisuutta saada tavaramerkkisuojaa kannustimena investoida kulttuurimerkkien tuotemainontaan ja siten tukea kaupallista toimintaa, joka uhkaa kulttuurisesti tärkeiden merkkien ”tekijänoikeuksista vapaata” (public domain) statusta. 

EFTA tuomioistuin ehdotti uutta lähestymistapaa tavaramerkin suojan epäämiseksi kulttuurisesti tärkeiltä merkeiltä sen Vigeland -tapauksessa (E-5/16 Vigeland), jossa kyseinen tuomioistuin sovelsi ensimmäistä kertaa TMerkkiA:n 7(1)(f) artiklaa evätäkseen tavaramerkkisuojan taiteelta, joka kuului Norjan kulttuuriperintöön. Tutkielmassani käyn läpi tuomioistuimen käyttöön ottaman uuden lähestymistavan haittoja ja hyötyjä. Hyötyihin kuuluvat muun muassa public domain -materiaalin suojaaminen, kulttuurisen kestävyyden edistäminen ja mahdollisuuden luominen tutkijoille tarkastella ja perehtyä tavaramerkkihakemuksen mahdollisiin kulttuurisiin kytköksiin. Haittoihin kuuluvat muun muassa tuomioistuimen TMerkkiA:n 7(1)(f) artiklan kohtuuton soveltaminen ja tuomioistuimen lähestymistavan rajallinen soveltamisala. Ensiksi mainitun haitan osalta artiklaa on yleensä sovellettu merkkeihin, joita on pidetty järkyttävinä tai loukkaavina esimerkiksi rasististen ilmauksien tai syrjivien sanojen vuoksi. EFTA tuomioistuin on laajentanut säännöksen perinteistä soveltamisalaa kattamaan kulttuurisesti tärkeän taiteen, joka ei sinänsä ole loukkaavaa. Tämä toi mukanaan uuden näkökulman, jossa mahdollinen loukkaavuus ei ole itse taiteessa vaan siinä, että taide rekisteröidään tavaramerkkinä. Jälkimmäisen haitan osalta tuomioistuin sovelsi artiklaa myös rajoitetusti niin, että päätös rajoittui kattamaan vain tietyt taideteokset, joilla on tärkeä kulttuurinen arvo kansakunnalle. Tämän korkean merkityskynnyksen alle jäävät merkit eivät välttämättä kuulu ehdottoman hylkäysperusteen piiriin. Näin ollen herää kysymys, missä määrin TMerkkiA:n 7(1)(f) artiklaan perustuvaa poikkeusta voidaan käyttää suojaamaan tavaramerkkien rekisteröinniltä sellaisia kulttuurisia merkkejä vastaan, joilla on positiivinen mielleyhtymä ja joiden rekisteröinti loukkaa ensisijaisesti vähemmistöryhmiä ja alkuperäiskansoja? 

Tutkielma on luettavissa Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa.

Miguel Diaz (Helsingin yliopisto): ”Greening Patent Law – A quest for sustainability” ja 

Within the general fight to tackle Climate Change, the field of Patent Law has not received the consideration that its potential to control research and entry to the market might have, especially when contrasting it with other fields of Law.  

The aim of this Thesis is to analyze the current Patent Law framework and create amendments that can help pursue the objective of environmental sustainability. It departs from the constitutional presence and relations between the right to an environment, which we can consider a third generation right, and the most classical right to property, especially intellectual property.  

We then discuss the developments and adaptations that Patent Law has undergone, its process of internationalization, stopping to revise its primary features: the balance between public interest and incentive to invent. We also enter the topic of business patent strategies, trying to see how it should be shaped to advance on this objective.  

After defining the concept of ‘green patent’ through the related concept of sustainability, and with the aid of environmental science, we analyze some proposals to modify the law, derived from either Patent Law itself, other fields of Law or other fields of science. We do this following the classical scheme to analyze alternatives in the formulation of public policies, although we focus heavily on the legal implications of the change.  

The main conclusion we achieve is suggesting three different policies: in a first stage, we consider the creation of incentives both for green patents themselves and for the development of inclusive patents. In a later stage, we aim to use the ‘serious prejudice to the environment’ clause in art. 27.2 TRIPS to outright exclude from patentability any technologies that may have clearly negative environmental impact.  

The main objective is to spur discussion on the topic and include better proposals to tackle climate change in our current situation through Patent Law. 

Tutkielma on luettavissa Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa.

Hazal Ustabas (Aalto Yliopisto): “Fostering corporate-startup collaboration in an open innovation environment”. 

Corporations have been engaged in open innovation for a long time, yet challenges remain in fostering successful collaborations with startups. Both corporations and startups has their own set of strengths and weaknesses, and these differences make bringing them together a challenging task. The main purpose of this thesis is to identify the key challenges in corporate-startup collaboration and design comprehensive solutions for corporations without ignoring the needs of startups.  

The thesis aims to fill a major research gap, a lack of attention to the distinct needs of corporations and startups. Most approaches tend to focus on only one side, and far from a holistic view. To develop a deeper understanding of collaboration, the thesis explores several key questions: How can particular challenges seen in startup and corporate collaborations be overcome? What measures should be taken into account to accelerate open innovation? And what factors should be considered when designing a framework for intellectual property rights (IPR) and assisting a fair agreement?  

The findings, based on constructive research methodology and analysis of the interviews, indicate that the collaboration process is significantly influenced by various factors including innovation, intellectual property rights, legal agreements and sharing benefits. These elements play a crucial role in shaping the overall success of collaboration.  

As a result, this study presents a collaboration roadmap for corporations, designed to tackle the challenges seen in collaborations. The roadmap consists of three phases: startup evaluation and funding, intellectual property rights management and common business model design. This roadmap aims to contribute to finding ideal partners by focusing on metrics that align with corporate strategy, community engagement and customers needs together with sustainability values, and the maturity level of startup candidates. Once the partner selection process is complete, the next step involves reviewing different funding options for startups. Additionally, the study also points out three significant barriers in IPR management: first, the timing of IPR-related agreements; second, the low level of awareness of software startups’ patenting activities; and third, affordable and accessible legal advice for startups. Lastly, the roadmap integrates common business model design to foster long-term opportunities, which is crucial for sustainable collaborations. 

Tutkielma on löydettävissä Aallon arkistoista

Kansikuva: Jonna Bäckström-Suikki, Waselius