Suomen teollisoikeudellisen yhdistyksen urailta

1/2021 22.2.2021

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry (STY) järjesti 4.2.2021 uraillan teollisoikeuksista kiinnostuneille opiskelijoille. Tilaisuudessa monia eri koulutustaustoja edustaneet panelistit kertoivat uravaihtoehdoista ja omista kokemuksistaan, minkä jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun panelistien kanssa.

Mukana paneelissa olivat Roschier Asianajotoimiston osakas ja Marketing & Consumer -praktiikan vetäjä Mikael Segercrantz, UPM-Kymmenen IPR Manager Noora Ristolainen, Patentti- ja rekisterihallituksen patentit- ja tavaramerkit -tulosalueen johtaja Jorma Hanski, patenttitoimisto Espatentin osakas ja eurooppapatenttiasiamies Kirsikka Etuaho, aiemmin Muusikkojen liitossa lakiasiainpäällikkönä ja nykyisin yrittäjänä toimiva Lottaliina Pokkinen sekä Lapin ja Helsingin yliopistojen tutkija ja IPR University Centerin toinen johtaja Juha Vesala. Paneelikeskustelua johti Fortumin lakimies Helena Wetterstrand.

Mikael Segercrantz, OTK

Noora Ristolainen, TkT, Polymer Technology

Jorma Hanski, OTK

Kirsikka Etuaho, DI, kemiantekniikka

Lottaliina Pokkinen, OTL

Juha Vesala, OTT

Helena Wetterstrand, OTK

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys on immateriaalioikeuden asiantuntijoiden yhdistys, johon kuuluu noin 500 jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on seurata lainsäädäntöä, jakaa tietoa ja kommentoida lainsäädäntöhankkeita. Lisäksi yhdistys järjestää runsaasti erilaisia teollisoikeuksiin liittyviä tapahtumia ja seminaareja. Tänä vuonna STY viettää 90-vuotisjuhlavuottaan, minkä kunniaksi luvassa on aiempaa enemmän erilaisia tilaisuuksia. Yhdistys myöntää myös tutkielmastipendejä ansiokkaista teollisoikeuksiin liittyvistä, yliopistossa tai ylemmän korkeakoulututkinnon osana laadituista tutkielmista sekä tarjoaa toiminta- ja matka-apurahoja immateriaalioikeudellista lainsäädäntöä edistäviin tarkoituksiin. Tutkielmastipendit ja toiminta-apurahat ovat tällä hakukierroksella haettavissa helmikuun loppuun asti.

Immateriaalioikeuksien parissa yhdistyvät luovuus ja faktat

Seminaarin aluksi panelistit kertoivat omasta koulutus- ja työhistoriastaan. Keskustelu havainnollisti osallistujille hyvin, miten monipuolisista taustoista alalle on mahdollista työllistyä. Panelisteilta tiedusteltiin myös, miten he alun perin päätyivät immateriaalioikeuksien pariin ja mikä heitä alassa edelleen kiehtoo. Hanskin mukaan alalle hakeutuminen oli osittain sattumaa, eikä immateriaalioikeuksista puhuttu paljoa hänen opiskeluaikanaan. Niin perinteisemmän teollisuuden kuin aineettomienkin oikeuksien parissa työskennellyt Hanski pitää alaa kiehtovana siksi, että se on keskeinen tulevaisuuden kannalta. Lisäksi alalla pääsee hänen mukaansa tekemään töitä fiksujen ja töistään innostuvien ihmisten kanssa.

Pokkinen kuvasi omassa puheenvuorossaan, miten onnistui lopulta yhdistämään viulistin ja juristin koulutuksensa, kun alkuperäinen haave työstä sarjamurhatutkijana vaihtui uraan musiikin tekijänoikeuksien parissa. Sekä työssään Muusikkojen liitossa että oman yrityksensä Lehtinen Legal Oy:n kautta hän on päässyt näkemään eturivin paikalta, mitä viihdeteollisuuden kulisseissa tapahtuu. Hänen mukaansa alalla työskentelemisessä hienointa on se, etteivät asiat tule koskaan täysin valmiiksi, ja tekijänoikeuksien ansiosta saa olla tekemisissä luovien asioiden kanssa.

Myös Ristolainen korosti puheenvuorossaan sattuman merkitystä. Helsingin yliopistosta valmistunut ja Teknillisestä korkeakoulusta väitellyt Ristolainen oli alun perin suuntaamassa tutkijan uralle, kunnes tajusi, ettei tämä ehkä ollutkaan sitä, mitä hän halusi. Ristolaisen mukaan sattuma puuttui peliin, kun erään seminaarin jälkeen häneltä kysyttiin, olisiko hän kiinnostunut patentti-insinöörin työstä. Näin myöhemmin urapolku tuntuu Ristolaisen mukaan loogiselta, sillä hän on aina pitänyt faktoista. Patentti-insinöörin tehtävässä ei tarvitse itse kehittää uutta, mutta alaa pääsee seuraamaan läheltä faktoihin perustuen.

Sulkapallon puoliammattilaisena opintojensa ohessa kunnostautunut Segercrantz osallistui yliopistossa pikalukukurssille, jonne hän nappasi vähän sattumalta mukaan Pirkko-Liisa Haarmannin immateriaalioikeuden oppikirjan. Vielä tällöin Segercrantz ei tiennyt, että aihe tulisi käytännössä olemaan hänen tulevaisuutensa. Opinto- ja pelivuosiensa loppuvaiheissa Segercrantzille tarjottiin töitä asianajotoimisto Roschierin vastikään perustetusta IPR-ryhmästä ja hän olikin ensimmäinen tiimiin varta vasten palkattu juristi.

Myös Vesala päätyi immateriaalioikeuksien pariin osittain harrastustensa ansiosta. Myöhemmin hän työskenteli tutkimusavustajana ja lakimiesharjoittelijana asianajotoimistossa sekä Euroopan patenttivirastossa. Lopullisesti uravalinta selkeytyi, kun hän valmistuttuaan aloitti työskentelyn immateriaalioikeutta koskevassa tutkimusprojektissa ja väitöskirjan kirjoittamisen. Vesalan mukaan immateriaalioikeudessa parasta on se, että työssä pääsee miettimään uusia ja isompia kysymyksiä, kuten esimerkiksi tekoälyyn ja kestävään kehitykseen liittyviä teemoja.

Etuaho kertoi diplomityötä tehdessään väitelleensä yliopistotaustaisten tutkijoiden kanssa tutkimustulosten parhaasta käytöstä, ja siitä tulisiko keksinnöt ennemmin julkaista vai patentoida. Patenttien tärkeydestä vakuuttunut Etuaho päätyi myöhemmin osaksi tutkimusryhmää, jossa tehty keksintö patentoitiin ja kaupallistettiin menestyksekkäästi. Sittemmin yhä syvemmälle patentoinnin maailmaan uppoutunut Etuaho on huomannut alan sopivan hyvin omiin luonteenpiirteisiinsä, minkä lisäksi häntä kiehtoo työskentely uusimman tekniikan parissa.

Monipuolinen työkokemus ja kielitaito ovat alalla eduksi

Panelistit antoivat myös vinkkejä uransa alussa oleville opiskelijoille. He kertoivat esimerkiksi siitä, millainen työkokemus on hyödyksi teollisoikeuksista kiinnostuneille opiskelijoille ja missä määrin kansainvälinen kokemus on tärkeää.

Kaikki panelistit kannustivat hankkimaan työkokemusta laaja-alaisesti opintojen aikana. Pokkinen ja Segercrantz painottivat kaiken lähtevän liikkeelle omasta kiinnostuksesta. Pokkisen mukaan uran suunnittelu etukäteen voi tuntua haastavalta, ja erilaisesta työkokemuksesta voi olla myöhemmin uralla hyötyä. Hän esimerkiksi työskenteli yhden kesän harjoittelijana Muumimaailmassa, ja kertoi siellä saaduista opeista ja luoduista kontakteista olleen myöhemmin runsaasti hyötyä. Segercrantzin mukaan isojen asianajotoimistojen harjoittelupaikoista, yritysten IPR- ja tutkimusosastoista sekä esimerkiksi IPR University Centerin harjoittelupaikoista saa hyvän pohjan, mikäli ura immateriaalioikeuksien parissa kiinnostaa. Vesala painotti monipuolisuutta ja suositteli tutustumaan työelämään laajasti, vaikka pelkästään akateeminen ura tuntuisi kiinnostavalta. Lisäksi hän piti valinnaisia immateriaalioikeuden opintoja hyödyllisinä.

Etuaho korosti puheenvuorossaan verkostoitumisen merkitystä. Työnteossa saattaa usein huomata tarvitsevansa asiantuntijaa joltakin toiselta alalta, ja patenttiasioissa aihealueet voivat vaihdella huomattavastikin. Yhteydenotto on huomattavasti helpompaa silloin, kun tiedossa on jokin henkilökohtainen kontakti. Koronatilanteen rauhoituttua ja tilanteen niin salliessa hän kehottikin opiskelijoita kiinnittämään huomiota verkostoitumiseen.

Hanski puhui omista kokemuksistaan ja sanoi, ettei opiskelijana kannata vielä huolestua, jollei oma kiinnostuksen kohde ole löytynyt. Hänen mukaansa asiat kannattaa kuitenkin tehdä kunnolla, ja paljon on omasta aktiivisuudesta kiinni. Kuten Etuaho, myös Hanski painotti verkostoitumisen merkitystä ja totesi tämän voivan avata mahdollisuuksia yllättävälläkin tavalla. Hän lisäsi, että ulkomailla työskentely on tärkeää, mikäli kielitaitoa haluaa kehittää niin, että työskentely vierailla kielillä on mahdollista.

Myös Ristolainen painotti kielitaidon merkitystä, sillä nykyteknologian mahdollistamista käännöstyökaluista huolimatta kaikista kielistä on hyötyä, kun asioita käydään läpi käytännön työelämässä. Itse metsäyhtiöön päätynyt Ristolainen totesi myös, että asiat loksahtelevat kyllä paikoilleen, kunhan vain tekee avoimesti itseään kiinnostavia asioita.

Muita hyödyllisiä taitoja?

Muina IPR-alalla hyödyllisinä taitoina panelistit mainitsivat verkostoitumis- ja vuorovaikutustaidot, muiden alalla tärkeiden oikeudenalojen tuntemuksen, peruskäsityksen teknologiasta ja liiketoiminnasta sekä koti- ja ulkomaisten kielten tuntemuksen. Kielitaitoa korostettaessa ei saisi unohtaa suomen kieltä ja sitä, että sen osaamista tulee myös pitää yllä. Patenttiasiamiehen työn näkökulmasta luonnontieteellisten alojen opiskelijoille on etua perusjuridiikan alkeiden hallitsemista. Lisäksi prosessioikeuden perusteet on hyvä osata, sillä patenttiasiamiehen työssä hoidetaan paljon erilaisia prosesseja patenttivirastojen kanssa.

Lopuksi panelistit vastasivat vielä siihen, miten he näkevät alan tulevaisuuden. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alan näkymät ovat valoisat. Segercrantz totesi tämän johtuvan siitä, että yritysten merkittävä omaisuus on tulevaisuudessa pääasiassa teknologiaa tai immateriaalioikeuksia. Myös Vesala uskoo immateriaalioikeuksien merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat esimerkiksi uudet teknologiat ja alustat sekä dataa koskeva uusi sääntely. Etuaho myös huomautti, että vaikka tekoälyn ansiosta paljon rutiininomaista työtä jää alalta pois, se myös avaa uusia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Panelistien mukaan asiantuntemuksen tarve lisääntyy jatkuvasti, sillä ala kasvaa käsi kädessä kiristyvän kilpailun kanssa. Erityisesti startup-yritykset ovat huomanneet immateriaalioikeuksien tärkeyden, mikä myös lisää IPR-asiantuntijoiden työskentelymahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Kansi: iStock/skynesher

Kirjoittajat