Otetaan opiksi – siinä yrityksen IPR-uudenvuodenlupaus

Yritysten ja kuluttajien tietoisuus aineettomista oikeuksista eli immateriaalioikeuksista (intellectual property rights, IPR) on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta aina löytyy parannettavaa. Nyt olisikin helppoa tehdä uudenvuodenlupaus, että IPR:t huomioidaan entistä paremmin osana liiketoimintaa vuonna 2018. Oppimisen lähtökohdaksi voidaan ottaa tilanteet, jotka ovat saaneet julkisuutta vuonna 2017.

Etukäteisselvitykset säästävät työtä ja rahaa

Immateriaalioikeuksien suojauksessa on olennaista tehdä selvitykset ja suojaustoimenpiteet etukäteen, jotta IPR:iä voidaan hyödyntää tehokkaasti ilman ikäviä yllätyksiä. Erilaisten selvitysten lisäksi tavallisten internet-hakujen tekeminen on enemmän kuin suotavaa, jotta esimerkiksi tavaramerkkien ja muiden tunnusten tuntemattomat merkityssisällöt löydetään eri maissa.

Esimerkiksi Bloomberg uutisoi syksyllä 2017, että Aasian kosmetiikkamarkkinoille pyrkivä Unilever lanseerasi KJU-nimisen suihkugeelin. Valitettavasti KJU-lyhenteellä on Google- ja Twitter-hauissa yleinen yhteys Pohjois-Korean hallitsijaan Kim Jong-uniin. Lyhenteen merkitys on mainittu myös vapaan sisällön Wikipedia-verkkotietosanakirjassa. Useat uutistoimistot kertoivat asiasta, jota Unileverin edustajat ovat joutuneet kommentoimaan. Nähtäväksi jää, muuttuvatko yrityksen suunnitelmat KJU-nimisen tuotteen lanseerauksessa vai koituiko asiasta vain ylimääräistä mediatyötä.

Merkin, logon ja nimen rekisteröitävyys ja käytettävyys kannattaakin selvittää ennakkotutkimuksilla hyvissä ajoin etukäteen. Vastaavasti teknisen ratkaisun patentoitavuus- ja freedom-to-operate -selvitykset ovat tehokkaita työkaluja, joilla vältetään ongelmia myöhemmin tai ainakin otetaan riski tietoisesti. Selvitykset tulee tehdä myös tarvittavalla maantieteellisellä kattavuudella.

Suojaukset hankittava paitsi ajoissa myös salassa

Useimpien IPR:ien, kuten mallioikeuksien, tavaramerkkien, domain-nimien ja aputoiminimien, rekisteröintisuojan hakeminen käy nopeasti. Niinpä on tärkeää olla ajoissa liikkeellä liiketoimintaa kehitettäessä ja pitää tiedot salassa, kunnes rekisteröimishakemus on hyväksytty tai vähintäänkin tehty. Muutoin on vaarana, että suunnitelmia on muutettava, jos IPR-suojauksia ei saada tavoitellulla tavalla tehdyksi. Tästä aiheutuu tarpeettomia kustannuksia.

IPR:ien rekisteröimisen ketteryydestä kertoo myös Yhdysvaltain presidentti Trumpin aamuöisestä ”covfefe”-sanan sisältäneestä tviitistä seurannut tavaramerkkihakemusten suosio. Samana päivänä useammallakin taholla oli kyseisen etuoikeuspäivän (31.5.2017) omaava kansallinen COVFEFE-tavaramerkkihakemus vireillä Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Sveitsissä. Näiden hakemusten perusteella tavaramerkinhaltijat pystyivät halutessaan laajentamaan samaan etuoikeuspäivään perustuvaa tavaramerkkisuojaansa Madridin järjestelmän avulla kuuden kuukauden aikana hakemuksensa jättämisestä, ja siten niillä oli potentiaalinen oikeus kyseiseen tunnukseen tavaramerkkinä.

Suomalainen esimerkki liian aikaisesta julkisuudesta on Restamaxin ja sen yhteistyökumppanien suunnitelma avata Pyynikin Panimoravintola -niminen anniskelupaikka Tampereella. Tiedottamisen seurauksena toinen taho rekisteröi Pyynikin Panimoravintola -aputoiminimen ensin, minkä vuoksi Restamaxin uutisoitiin tarkastelevan uusia nimivaihtoehtoja. Liian varhainen julkisuus voi näin aiheuttaa suunnitelmien muutoksia ja kustannuksia, mikäli esimerkiksi markkinointimateriaaleja on ehditty teettää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Tällaiset tapaukset osoittavat tiedon liikkuvan nopeasti globaalisti. Suojaamattomien nimien tai tunnusten ennenaikaisesta julkistamisesta voi siksi aiheutua jopa korvaamatonta vahinkoa yrityksen tulevaisuudensuunnitelmille.

Kaikki IPR-rekisteröinnit kerralla

Syksyllä 2017 Aamulehti uutisoi, kuinka virallisesti julkistettua nimiehdotusta Tampereen uudelle säätiöyliopistolle, Tampereen yliopisto, vastaava englanninkielinen verkkotunnus tampereuniversity.fi oli jo päätynyt kolmannen tahon rekisteröimäksi. Vaikka toiminimi Tampereen Yliopisto on rekisteröity jo vuonna 1978, ei toiminimeä vastaavaa suoraa englanninkielistä vastinetta ollut rekisteröity verkkotunnukseksi. Vertailuna Aalto-korkeakoulusäätiö sr:n nimissä on (Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tavaramerkkitietokannan mukaan) rekisteröity Aalto-yliopisto -tunnus suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Lisäksi Viestintäviraston ylläpitämän tietokannan mukaan rekisteröitynä on muun muassa aaltouniversity.fi.

Liiketoiminnassa on olennaista, että uutta tuotetta tai palvelua suojattaessa otetaan huomioon kaikki mahdolliset IPR:ien suojamuodot. Merkille, sen ulkomuodolle ja tekniselle ratkaisulle haetaan sitten asianmukaiset ja kattavat rekisteröinnit. Vaikka aikaisemmalla tavaramerkillä voidaan puuttua esimerkiksi verkkotunnuspiratismia vastaan, on etukäteen toteutettu rekisteröinti edullisempaa, varmempaa ja vähemmän työlästä kuin mahdollisten riitaprosessien aloittaminen, joissa lopputulosta ei voida varmuudella ennustaa.

Oikeuksia on myös käytettävä

Etukäteisselvitysten ja rekisteröintien jälkeen IPR:iä tulee myös käyttää ja hyödyntää. Tavaramerkkeihin liittyy niin sanottu käyttöpakko, sillä rekisteröinnin myöntämän yksinoikeuden voi menettää, mikäli tavaramerkkiä ei ole käytetty asianmukaisesti viimeisen viiden vuoden aikana tai mikäli tavaramerkki on menettänyt erottamiskykynsä osoittaa tavaroiden ja palvelujen kaupallisen alkuperän. Yritysten tulee ohjeistuksella varmistaa, että myös niiden lisenssinsaajat käyttävät käyttöluvan nojalla tavaramerkkejä oikeaoppisesti. Vastaavaa käyttöpakkoa ei ole esimerkiksi patenteilla ja mallioikeuksilla, mutta niitäkin kannattaisi hyödyntää esimerkiksi lisensioimalla muille.

Markkinaoikeus antoi kesäkuussa 2017 ratkaisuja, joiden mukaan Mjólkursamsalan ehfin rekisteröimä suomalainen sanatavaramerkki ”SKYR” (rek.nro 262519) julistettiin mitättömäksi. Markkinaoikeus katsoi perusteluissaan, että sanaa SKYR oli pitkään käytetty yleissananomaisesti perinteisen islantilaisen hapanmaitotuotteen nimityksenä. Myös tavaramerkinhaltija oli omassa markkinoinnissaan käyttänyt sanaa ”skyr” tuotteen lajinimenä ei-tavaramerkinomaisesti. Sanasta ”skyr” muodostuneen tavaramerkin katsottiin siten ymmärretyn lajia tai laatua tarkoittavaksi ilmaisuksi eikä tavaroiden tunnukseksi.

Eurooppalaisena esimerkkinä tavaramerkin käytön tarpeellisuudesta voidaan pitää Ferrari S.p.A.:ta, joka oli vaarassa menettää TESTAROSSA-tavaramerkkinsä. Saksalainen yrittäjä on hakenut rekisteröitäväksi merkkiä ”Testa Rossa”, jota vastaan Ferrari teki väitteen. Vastavetona yrittäjä on vaatinut Ferrarin TESTAROSSA-tavaramerkin osittaista kumoamista sillä perusteella, ettei Ferrari ole tosiasiallisesti käyttänyt merkkiään. Ferrarin toimittama näyttö merkin käytöstä ei vakuuttanut Euroopan teollisoikeuksien viraston (EUIPO) mitätöintiosastoa, joka on päätöksessään kumonnut tavaramerkkirekisteröinnin osittain.

Hoidetut IPR:t hyödyttävät yritystä taloudellisesti

IPR:iä saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä, kun perusasiat ovat kunnossa ja linjassa yrityksen oman IPR-strategian kanssa. Etukäteisselvitysten ja ennakkotutkimusten jälkeen ajoissa tehdyt kattavat rekisteröinnit ja IPR:ien käyttö mahdollistavat niistä hyötymisen. Tällöin IPR:t kykenevät saamaan mahdollisimman laaja-alaista suojaa, jonka avulla voidaan puuttua myös mahdollisiin IPR-loukkauksiin tehokkaammin. Vahva IPR-suoja mahdollistaa helpommin myös lisensoinnin.

Kuvattujen tapausten jälkikäteinen kommentointi on helppoa, sillä kaikkia liiketoiminnan riskejä ei välttämättä kyetä aina täysin minimoimaan ja välttämään. Kuitenkin edellä yksilöityjen yksinkertaisten toimenpiteiden avulla saavutetaan säästöjä sekä kustannuksissa että ajassa. Samalla myös vältetään ikävät yllätykset siltä osin kuin riskiä ei ole otettu tietoisesti.

Lassi Lepistö
Associate, Eversheds Asianajotoimisto Oy | Eversheds Attorneys Ltd.

Kuvat Shutterstock, Mike Speaks (Covfefe-kuva (CC BY 2.0)), Päivi Helander