STY:n tutkielmastipendit lahjakkaille opiskelijoille – hakuaika helmikuun 2020 loppuun

1/2020 24.1.2020

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys myöntää vuosittain yhden tai useamman tutkielmastipendin ansiokkaasta teollisoikeuksiin liittyvästä yliopistossa tai ylemmän korkeakoulututkinnon osana laaditusta tutkielmasta tai vastaavasta lopputyöstä. STY:n tutkielmastipendi voidaan myöntää yliopistollisen maisteritutkinnon kuten esimerkiksi oikeustieteen maisteri tai diplomi-insinöörin tutkinnon tai vastaavan suorittaneelle henkilölle. Tutkinto voi olla suoritettu koti- tai ulkomaisessa korkeakoulussa.

Tutkijatohtori Juha Vesala Helsingin yliopistosta ja IP Johtaja Pirke Fustinoni Outoteciltä toimivat STY:n hallituksen stipenditoimikunnassa. ”Haluamme korostaa, että teollisoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat usein poikkitieteellisiä kysymyksiä, jotka edellyttävät useamman tieteenalan yhteyksien tuntemusta”, Juha Vesala toteaa. Käsittelipä lopputyö patentti-, tavaramerkki,- toiminimi-, mallioikeus-, taitotieto- , tekijänoikeus tai markkinointiaihetta taikka suojaukseen, oikeudenkäynteihin, sopimuksiin tai liiketoimintaan liittyviä immateriaalioikeudellisia kysymyksiä, tutkielmia arvioitaessa kiinnitämme huomiota siihen että, tutkielma on merkittävä myös käytännön kannalta.” Käytännön näkökulmasta merkittävät ajankohtaiset aiheet ovatkin usein vaikuttaneet palkitsemiseen, joskin lähtökohtana palkitsemisessa on aina tutkielman korkea akateeminen taso ”, Pirke Fustinoni lisää. STY:n hallituksessa on haluttu korostaa Stipenditoimikunnan monipuolista kokoonpanoa. Näin eri näkökulmat tulevat hyvin esiin töitä arvioitaessa. 2019 stipenditoimikunnassa olivat Juhan ja Pirken lisäksi mukana asianajaja, osakas Åsa Krook Boreniukselta ja IP Johtaja Virpi Tognetty Kemiralta. Vuonna 2019 hyväksyttyjä tutkielmia koskevia hakemuksia voi tehdä helmikuun 2020 loppuu asti.

Hakuohjeet ja lisätietoja on saatavissa osoitteessa https://www.sty.net/stipendit-ja-apurahat/tutkielmastipendit/

2019 STY:n tutkielmastipendit Johanna Rahnastolle ja Johan Vilénille

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys myönsi kevätkokouksessaan 2019 stipendit kahdelle ansiokkaalle patenttioikeutta käsittelevälle tutkielmalle. Johanna Rahnaston tutkielma käsittelee terveyteen perustuvia syitä olla määräämättä kieltotuomiota lääkepatentin loukkauksen yhteydessä. Johan Vilén käsittelee tutkielmassaan patenttivaatimusten tulkintaa suhteessa myöhemmin kehitettyihin parannuksiin ja sovelluksiin.

Kummassakin tutkielmassa analysoidaan onnistuneella tavalla haastavia ja ajankohtaisia kysymyksiä. Alla tutkielmien kirjoittajat kertovat keskeisistä johtopäätöksistään.

Johanna Rahnasto, Health Rights as a Limitation to Grant of Injunctions for Pharmaceutical Patents in the EU

Tutkielmassaan Rahnasto käsittelee tuomioistuimen mahdollisuutta jättää kieltotuomio määräämättä terveyteen liittyvän yleisen edun niin vaatiessa. Tutkielmassa pohditaan, voisivatko terveysoikeudet ohittaa lääkepatentin haltijan kielto-oikeuden tietyissä erityistilanteissa siten, ettei kiellon määrääminen olisi kohtuullista.

Rahnaston tutkielman lähtökohtana on, että patentin keskeisen sisällön muodostava kielto-oikeus on tärkeä suuria riskejä ja investointeja vaativassa lääkekehityksessä. Toisaalta ihmisoikeuksien vaikutus kaikilla oikeudenaloilla on aiempaa suurempi. Terveysoikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka suojaavat mm. lääkkeiden ja terveydenhuollon saatavuutta. EU:ssa terveysoikeuksien toteutuminen voi vaarantua esimerkiksi, jos patentinhaltija päättää olla tarjoamatta tuotetta tietyillä markkinoilla tai jos patenttia loukkaava tuote ei ole täysin identtinen suojatun tuotteen kanssa siten, että osa potilaista hyötyisi loukkaavasta tuotteesta enemmän.

Keskeinen havainto kieltotuomion harkinnanvaraisuuden kannalta on, että säädökset eivät yleensä vaadi kiellon määräämistä, vaikka patentinloukkaus on todettu. Sen sijaan säädetään, että tuomioistuin voi määrätä kiellon. Esimerkiksi täytäntöönpanodirektiivissä (2004/48/EY) vaaditaan, että immateriaalioikeuksien oikeussuojakeinot ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tehokkuus ja varoittavuus toteutuvat kieltotuomioiden kohdalla, mutta oikeasuhtaisuus on mahdollista kyseenalaistaa esimerkiksi yllä kuvatuissa tilanteissa, joissa vastassa ovat terveysoikeudet.

Jos katsotaan, että kielto voitaisiin poikkeustilanteessa jättää määräämättä, tulee pohdittavaksi kriteerit, joiden pohjalta tällainen poikkeustilanne voidaan todeta. Rahnasto hakee tähän kysymykseen inspiraatiota ja esimerkkejä yhdysvaltalaisesta oikeuskäytännöstä, erityisesti niin kutsuttujen eBay-kriteerien soveltamisesta (ks. 547 U.S. 388 eBay v. MercExchange, 2006). Lääkepatenttien kohdalla keskeisiksi muodostuvat erityisesti korvaamattoman vahingon ja yleisen edun arviointi. Viime kädessä harkinnanvaraisuus tarkoittaisi erilaisten intressien tasapainottamista tilanteeseen sopivalla tavalla. Huomioon voitaisiin ottaa potilaille koituvat seuraukset, seuraukset patentinhaltijalle sekä yleisemmin vaikutus yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin ja kannustimiin. Rahnaston mukaan tämä tulkinta ei vaikuttaisi kieltotuomioiden määräämiseen tavanomaisimmissa lääkepatenttikiistoissa.

Tutkielma on luettavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/277844

Johan Vilén, Patentskyddets utvidgning med tiden – förbättringar och teknologisk utveckling

Tutkielmani käsittelee kuinka patentin suojapiiri voi laajentua ajan myötä, keskittyen erityisesti tulkintasääntöihin. Suojauksen laajentumisella ajan myötä tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, missä määrin parannukset ja muutokset, jotka hyötyvät myöhemmin kehitetystä tekniikasta, voivat kuulua jo olemassa olevan patentin suojapiiriin. Vaikka patenttivaatimuksia ja patenttijulkaisuja ei muuteta julkaisemisen jälkeen, voi suoja ajan myötä alkaa kattamaan yhä useampia suoritusmuotoja. Kasvavan kehitysvauhdin myötä tämän aiheen merkitys on lisääntynyt – esimerkiksi geenitekniikan nopea kehitys johti useisiin patenttiriitoihin, joissa edellä mainittu kysymys patentin suojapiirin laajentumisen mahdollisuudesta on ollut keskeinen.

Jos patenttisuojan laajuuden ei sallita kasvavan ajan myötä, patenttien arvo ja kannustava funktio heikentyy liikaa ja johtaa innovaatiota kaventaviin vaikutuksiin. Toisaalta ei voida väheksyä ylimitoitetun suojapiirin aiheuttamien ongelmakohtien merkitystä yhteiskunnalle. Historiallisena esimerkkinä ylimitoitetun suojapiirin vaikutuksista voidaan mainita Wattsin laaja patentti höyrykoneille, jonka avulla Watts esti kaikkien parannuksien saapumisen markkinoille. Tämän seurauksena polttoainetehokkuus ei parantunut lähes ollenkaan sinä aikana, kun patentti oli voimassa vuosina 1775–1800, mutta parantui viisinkertaisesti 1810–1835.

Tutkielmassa systematisoidaan patenttivaatimusten tulkintasääntöjä ja selitetään miten ne johtavat suojapiirin laajenemiseen. Tukena käytetään ulkomaista lakia ja oikeuskäytäntöä, erityisesti pohjoismaista, saksalaista ja englantilaista. Suurta painoarvoa annetaan myös patenttioikeuden yleisille opeille, koska ne selittävät konkreettisten tulkintasääntöjen suunnittelun ja antavat ohjeita niiden soveltamiseksi.

Tutkielmassani perustelen miksi nykyaikainen eurooppalainen patenttioikeus nähdään parhaiten synteesinä peripheral- ja central definition theory -oppien välillä. Kriittiseksi kysymykseksi nousee, missä määrin parannuskeksintö tai myöhemmin kehitetyn tekniikan käyttö hyödyntää patentin teknistä oppia, mikä johtaa parannuskeksintöjen moniulotteiseen käsittelyyn.

Tutkielma on luettavissa osoitteessa https://www.edilex.fi/opinnaytetyot/18987

Artikkelin kirjoittajat

Juha Vesala, Pirke Fustinoni, Johanna Rahnasto, Johan Vilén

Artikkelikuva: Green Chameleon, Unsplash

Kuva artikkelissa: Stipendinsaajat Johanna Rahnasto ja Johan Vilén puhuivat töistään STY:n lounasseminaarissa syyskuussa 2019 / kuvaaja Anni Sirviö, Borenius

Kirjoittajat