STY 90 vuotta!

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys r.y. STY perustettiin 4.11.1931.  Sen alkuperäinen nimi oli ”Suomalainen yhdistys teollisen omistusoikeuden suojelemiseksi”. Yhdistyksen ruotsinkielinen nimi ”Finska föreningen för industriellt rätsskydd” säilyi sellaisenaan, kun suomenkielistä nimeä muutettiin vuonna 1939.

Kuten Helena Laisin kirjoittamasta vuonna 2008 ilmestyneestä historiikista ”75 vuotta teollisoikeudellista yhdistystoimintaa Suomessa” käy ilmi, tekivät Norjan ja Tanskan sekä varsinkin Ruotsin teollisoikeudelliset yhdistykset paljon suomalaisen yhdistyksen perustamista edistävää yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteistyön perustaksi sovittiin neljästä tavoitteesta eli teollisoikeuksien tietämyksen edistämisestä, alan lainsäädännön ja soveltamisen kehittämisestä, näiden yhdenmukaistamisesta sekä Pohjoismaisten näkemysten huomioon ottamisesta kansainvälisellä tasolla.

Juhlaseminaari

Avauspuheenvuorossaan Helsingin Gilletissä 5.11.2021 järjestetyssä juhlaseminaarissa STY:n nykyinen puheenjohtaja VT Minna Aalto-Setälä Keskuskauppakamarista käsitteli STY:n vaiheita yhdistyksen perustamisesta saakka. Hän kertoi, että ensimmäisen vuosikymmenen aikana päähuomio keskittyi uuteen patenttilainsäädäntöön, silloisen patenttiviraston organisaation kehittämiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhdistys myötävaikutti muun muassa siihen, että valtion budjettiin sisällytettiin rahaa seitsemän tutkimusinsinöörin palkkaamiseen PRH:n edeltäjään, jonka pohjalta nykyinen Patentti- ja rekisterihallitus aloitti itsenäisenä toimijana vuoden 1941 alussa.

Sodista huolimatta patenttilaki saatiin valmiiksi ja se tuli voimaan tammikuun alussa 1944. Yhdistyksen toiminta vakiintui hiljalleen ja 60- luvulla Suomen teollisoikeusasiat näyttivät jokseenkin järjestyksessä.

Oli aikaa keskittyä lausuntojen antamiseen erilaisista yksityiskohtaisemmista teollisoikeudellisista lainsäädäntöhankkeista ja muista asioista.

STY:n toimintakenttänä ja vaikutusalueena oli Suomi. AIPPI:n Suomen kansallinen ryhmä hoiti kansainväliset yhteydet. STY kuului tähän ryhmään yhtenä jäsenenä.

STY:lle on erityisen tärkeitä hankkeita ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet valtioneuvoston periaatepäätös aineettomien oikeuksien strategiasta vuonna 2009 (IPRinfo 2/2020, Kansallisen teollis- ja tekijänoikeusstrategian synty ja toteutuminen) sekä juuri meneillään oleva IPR-strategian uusiminen. Sitä on edeltänyt laaja taustaselvitys, joka julkaistiin vuoden alussa (IPRinfo 2/2021, IPR-strategian taustaselvitys).

Aalto-Setälä päätti puheenvuoronsa toteamalla, että IPR-strategia rakentuu tavoitteelle, jonka mukaan kymmenen vuoden kuluttua suomalainen IPR-asiantuntijuus on vielä vahvempaa kuin tänä päivänä. Maailmanluokan innovaatioita luodaan ja kaupallistetaan Suomessa,  immateriaalinen omaisuus on osa Suomen poliittista päätöksentekoa,  meillä on hyvin toimiva ja kilpailukykyinen IPR-järjestelmä ja Suomi on mukana myötävaikuttamassa IP-järjestelmään ja -säännöksiin EU:ssa ja kansainvälisesti.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä puhui STY:n juhlaseminaarissa aiheesta ”Suomi tukemassa innovaatioita ja kilpailukykyä – uusi IPR-strategia”. Onniteltuaan yhdistystä Lintilä korosti strategian merkitystä ja totesi, että se on pian tulossa lausuntokierrokselle. Tässä STY:n ääni on tärkeä. Hän korosti koulutuksen ja lainsäädännön modernisoinnin merkitystä. Jälkimmäisen osalta hän mainitsi, että alustavan strategiaehdotuksen mukaisesti ministeriö aikoo perustaa komitean uudistamaan patenttilainsäädäntöä.

Seuraava puhuja oli johtaja Kamil Kiljanski EU:n komission sisämarkkina- ja teollisuusosastolta (DG Internal Market and Industry). Hän kommentoi EU:n aineettoman omaisuuden toimintasuunnitelmaa (IPRinfo 6/2020). Toimintasuunnitelmaa laadittaessa EU:ssa oli korostunut muun muassa lainsäädännön pirstoutuneisuus, pienten- ja keskisuurten yritysten määrä ja merkitys, meneillään oleva pandemia ja siitä johtuen rokotteiden lisensiointitavat sekä kopio- ja piraattituotteiden määrän kasvu. Hän kertoi myös patentteihin ja malleihin, esim. varaosiin, liittyvistä lainsäädäntöhankkeista. Lisäksi hän kommentoi maantieteellisiin tunnuksiin (GI) liittyvää lainsäädäntöhanketta, joka koskee ei-maanviljelystuotteita, vaan esimerkiksi käsityötuotteita. Tähän hän toivoi myös Suomen tukea ja muutosta nykyiseen kielteiseen kantaan.

Juhlaseminaari päättyi IPR-strategian ohjausryhmän puheenjohtajan Kaisa Olkkosen moderoimaan paneeliin, jossa keskusteltiin vilkkaasti IPR-strategiasta. Paneeliin osallistuivat johtaja Jenni Lukander Nokialta, johtaja Markku Ignatius Supercellistä, johtaja Helena Wetterstrand Fortumista, johtaja Mika Timmerbacka UPM-Kymmeneltä ja johtaja Jukka Hiltunen Glykos Finland Oy:sta.

Juhlaillallinen

90-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat illalliseen Kalastajatorpalla. Iltatilaisuuteen osallistui runsaat seitsemänkymmentä STY:n jäsentä. Vieraiden joukossa olivat muun muassa PRH:n pääjohtaja Antti Riivari ja johtaja Jorma Hanski, markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, tuomarit Nina Korjus ja Harri Salmi EU:n teollisoikeusviraston valituslautakunnista sekä IPR University Centeristä johtajat Tuomas Mylly ja Juha Vesala. Lisäksi sekä työ- ja elinkeino- että opetus- ja kulttuuriministeriöistä Maija Lönnqvist ja Viveca Still olivat läsnä. Asianajo- ja asiamiestoimistojen edustajat olivat samaten runsaslukuisesti juhlistamassa tilaisuutta.

STY:n 90-vuotisjuhlia tukivat Roschier, Krogerus, Papula-Nevinpat, Waselius & Wist, Berggren ja IP Laine.

Erinomaisen illallisen jälkeen osanottajat saivat nauttia Mia Hafrenin mainiosta laulusta ja esiintymisestä sekä hänen orkesterinsa mukaansatempaavasta musiikista.

Hyvin järjestetty seminaari erinomaisine puhujineen sekä mukava ja vauhdikas juhlailta jäävät mieleen!

Kuvat: Pyry Antero