Sosiaalinen media ja käyttäjän tuottaman aineiston oikeudet

Katsaus eri yhteisöpalveluiden käyttöehtoihin paljastaa, millaisia ehtoja käyttäjän tuottamaan aineistoon tyypillisesti liittyy. Analyysin kohteena on 24 yhteisöpalvelua, jotka ovat esiintyneet maailman suosituimpien sosiaalisten medioiden listoilla tai jotka ovat suosittuja suomalaisten keskuudessa. Sosiaalinen media on tässä yhteydessä tulkittu laajasti kaikenlaisiksi yhteisöllisiksi palveluiksi, joihin käyttäjä tuottaa sisältöä. Ulkopuolelle on jätetty sovellukset, jotka on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen viestintään.

Immateriaalioikeudet ovat keskeisessä osassa kaikkien isoimpien palvelujen käyttöehtoja. Yhtäältä käyttäjä vakuuttaa omistavansa kaikki tarvittavat oikeudet jakamaansa aineistoon ja lupaa pidättäytyä tekijänoikeudenloukkauksista. Toisaalta ehdoissa sovitaan palveluntarjoajan oikeuksista käyttäjän tuottamaan aineistoon. Näiden oikeuksien sisältö vaihtelee palveluittain.

Lisenssi palveluntarjoajalle

Käytännössä kaikkien tutkittavien palvelujen käyttöehtoihin sisältyi palveluntarjoajalle annettava lisenssi käyttäjän aineistoon. Lisenssi on tyypillisesti maailmanlaajuinen, ei-yksinomainen ja ilmainen. Monissa palveluissa se on lisäksi siirrettävä tai alilisensoitava. Lisenssin kattamien toimenpiteiden lista on pitkä ja mahdollisimman tyhjentävä: se kattaa tyypillisesti kaikenlaisen monistamisen ja jakamisen, ja joskus myös muokkaamisen. Palvelut kuitenkin takaavat, että käyttäjällä säilyy omistusoikeus tuottamaansa aineistoon.

Useiden palvelujen käyttöehdoissa vakuutetaan, että lisenssin mahdollistamia toimenpiteitä käytetään vain palvelun toiminnalle ja ylläpidolle välttämättömillä tavoilla. Monissa ehdoissa mainitaan esimerkkinä, että lisenssi on tarpeen käyttäjän tallentaman aineiston näyttämiseksi muille käyttäjille. Tämä on tietysti totta ottaen huomioon, mitkä kaikki toimet voidaan katsoa tekijänoikeudellisesti merkityksellisiksi. Aineiston käyttötarkoitukseen liittyvä vakuutus voidaan käytännössä tulkita lisenssin laajuutta rajoittavaksi ehdoksi, vaikka varsinaisen lisenssilausekkeen perusteella palvelu vaikuttaisi voivan käyttää materiaalia miten tahansa.

Voiko lisenssin peruuttaa?

Niin kauan kuin käyttäjä hyödyntää sosiaalisen median palvelua, pysyy käyttäjän tuottama aineisto saatavilla palvelun kautta, usein käyttäjän määrittämillä yksityisyysasetuksilla. Monissa palveluissa käyttäjä voi myös itse poistaa tuottamaansa aineistoa. Miten aineistolle ja siihen liittyvälle lisenssille käy, kun käyttäjä poistuu palvelusta lopullisesti? Vastaus riippuu palvelusta, mutta tapaukset voidaan jakaa kahteen tyyppitilanteeseen.

Ensinnäkin osa palveluista on luonteeltaan henkilökohtaisia. Käyttäjät lähettävät ensisijaisesti itseään koskevaa sisältöä ja päivittävät omaa profiiliaan. Palvelun sisältö liittyy kiinteästi tiettyihin käyttäjäprofiileihin. Tällainen on esimerkiksi Facebook. Suurimmassa osassa tällaisia palveluita lisenssi käyttäjän aineistoon peruuntuu, jos käyttäjä poistaa aineiston tai profiilinsa palvelusta. Monet palvelut eivät kuitenkaan käytännön syistä takaa, että materiaali lopullisesti poistuisi palveluntarjoajan palvelimelta tai internetistä.

Toisenlainen lähtökohta on palveluissa, jotka ovat luonteeltaan ennemmin yhteisöllisiä kuin henkilökohtaisia. Yhteisöllisissä palveluissa käyttäjät tuottavat aineistoa yhteiseen pooliin tai massaan, joka muodostaa palvelun sisällön. Vaikka tietyn sisällön voi monesti yhdistää tiettyyn käyttäjään, se on yleensä muiden käyttäjien hyödynnettävissä myös luojan profiilista irrallaan. Tällainen palvelu on esimerkiksi Reddit. Monet yhteisöllisten palvelujen käyttöehdot eivät anna mahdollisuutta lisenssin peruuttamiseen, vaan se on nimenomaisesti peruuttamaton ja jatkuva. Käytännössä palvelun ei siis tarvitse poistaa käyttäjän tuottamaa aineistoa muiden saatavilta, vaikka käyttäjä poistuisi palvelusta lopullisesti.

Osassa palveluista on piirteitä molemmista tyypeistä. Esimerkiksi YouTubessa käyttäjä voi lisätä omia videoita ja rakentaa omaa kanavaansa. Palvelun olennaista sisältöä ovat kuitenkin myös muiden videoihin kirjoitettavat kommentit. Tämän tyyppisissä palveluissa tyyppitilanne on, että lisenssi käyttäjän henkilökohtaisen profiilin sisältöön on peruttavissa poistolla, mutta palveluntarjoajalla säilyy lisenssi käyttäjän julkisiin kommentteihin eli palvelun yhteisöllisen osan komponentteihin.

Jokaisesta palvelutyypistä löytyy myös käyttöehtoja, joissa ei mainita lainkaan, onko ja miten, sopimus jotenkin lakkautettavissa. Viime kädessä sovellettavaksi tulisivat yleiset sopimusoikeudelliset säännökset, mutta käytännössä käyttäjä jää näissä tapauksissa epätietoisuuteen siitä, mitä hänen tuottamalleen materiaalille tapahtuu.

Käyttäjän moraaliset oikeudet

Tiettyjen palvelujen ehdoissa käyttäjä luopuu myös tuottamansa aineiston moraalisista oikeuksista. Osassa tämä tehdään sillä ehdolla, että sovellettava lainsäädäntö sen sallii, osassa ilman erityisiä mainintoja. Ehtojen toimeenpanokelpoisuus ei toki ole varmaa, mutta oletettavasti palvelut eivät kohtele käyttäjien aineistoa eri tavalla riippuen siitä, salliiko esimerkiksi käyttäjän kotivaltio moraalisten oikeuksien luovutuksen.

Moraalisten oikeuksien luovuttamislausekkeen tarpeellisuus voidaan kyseenalaistaa, mutta perustelu sen käyttöön vaikuttaisi useimmissa tapauksissa löytyvän palvelun luonteesta. Moraalisten oikeuksien luovuttamista vaativat palvelut ovat pääsääntöisesti yhteisöllisiä palveluita, joiden toiminta vaikeutuisi, jos käyttäjät voisivat esimerkiksi kieltää sisällön muokkaamisen loukkaavana pitämällään tavalla. Tällaisia ovat palvelut, joihin käyttäjä tuottaa muiden saataville esimerkiksi arvosteluja tai soittolistoja, kuten TripAdvisor ja Spotify. Toisaalta voidaan kysyä, onko kohtuullista vaatia oikeus jakaa käyttäjän tuottamaa, omaperäistä materiaalia ilman viittausta tekijään.

Miten ehtoja sovelletaan?

Vaikka käyttöehtojen lukeminen ja ymmärtäminen on käyttäjän vastuulla, monet käyttäjät jättävät käyttöehdot lukematta. Erityisesti hyvin laajoja käyttöoikeuksia vaativat ehdot saattavat vaikuttaa kohtuuttomilta, jos käyttäjä ei ole suostunut niihin niin sanotusti informoidusti. Toisaalta käyttäjä on usein tietoinen palvelun käytännön toiminnasta myös ilman, että on nimenomaan lukenut ehtoja. Esimerkiksi julkisen postauksen tekevä yleensä ymmärtää, että hänen materiaaliaan voidaan jakaa ja nähdä ympäri maailman.

Käytännössä monet palvelut tarjoavat vaihtoehtoja tavoille, joilla materiaali näkyy muille käyttäjille. Kaikki eivät suinkaan sellaisenaan hyödynnä laajimpia lisenssien sallimia oikeuksia. Tavanomaisille käyttäjille aineiston oikeuksilla on yleensä vähäinen merkitys. Mahdollisuus käyttäjän tuottaman materiaalin vapaaseen, kaupalliseen hyödyntämiseen saattaa kuitenkin olla olennainen seikka joillekin käyttäjille. Esimerkiksi ammattimaisia valokuvia tai videoita palvelussa jakava saattaa epähuomiossa antaa palveluntarjoajalle oikeuden myydä aineistonsa käyttöoikeuksia edelleen. Tällaisesta toiminnasta ei yleensä erikseen ilmoiteta käyttäjälle, sillä käyttäjä on suostunut siihen käyttöehdoissa. Tarkkuus saattaa siis olla paikallaan sen harkinnassa, mitä materiaalia missäkin palvelussa jakaa.

Johanna Rahnasto
oikeusnotaari
Helsingin yliopisto

Kirjoittaja toimi harjoittelijana IPR University Centerissä kesällä 2017.

Analyysia varten tutkitut palvelut: Ask.fm, ClassMates, Etsy, Facebook, Flickr, Google+, Instagram, Jodel, LinkedIn, LiveJournal, Meetup, MySpace, Pinterest, Reddit, Snapchat, Soundcloud, Spotify, TripAdvisor, Tumblr, Twitter, Vine, VK, Yelp, YouTube.