Sanasto valvoo kirjallisuuden tekijöiden oikeuksia

5/2020 19.10.2020
woman in library

Tämä artikkelisarja käsittelee suomalaisia tekijänoikeusjärjestöjä ja -organisaatioita, jotka valvovat luovien alojen toimijoiden etuja.

Sanasto ry on vuonna 2005 perustettu kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa tällä hetkellä yli 12 000 kirjallisuuden tekijää. Sanastoon kuuluvat tekijät ovat kaunokirjailijoita, tietokirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita ja oppikirjailijoita. Järjestön tehtävänä on valvoa ja kehittää kirjallisuuden tekijöiden oikeuksia ja edistää Suomessa julkaistun kirjallisuuden edellytyksiä ja tunnettuutta. Sanasto kerää ja tilittää tekijänoikeuskorvauksia kirjallisuuden jälkikäytöstä ja neuvoo tekijänoikeuskysymyksissä.

Anne Salomaa
Kuva: Ville Lehvonen

Järjestön toiminnanjohtajana on vuodesta 2010 saakka toiminut Anne Salomaa, joka on opintojensa loppuvaiheessa työskennellyt myös IPR University Centerissä ja ollut tuolloin mukana muun muassa kokoamassa immateriaalioikeuden lakikirjan päivitettyä laitosta.

– Tehtävässäni Sanaston toiminnanjohtajana minua motivoi eniten, kun pääsen vaikuttamaan siihen, että kirjallisuuden tekijät saavat työstään korvauksen. Saadessani tekijöiltä henkilökohtaisesti kiitosta Sanaston työstä huomaan konkreettisesti, miten paljon tekemällämme työllä on merkitystä, Salomaa kertoo.

Sanasto myöntää tekijöiden puolesta kirjallisuuden tekijänoikeuslupia ja tilittää tekijöille tekijänoikeuskorvauksia teosten käytöstä. Yksi isoimmista tilitettävistä korvauslajeista on lainauskorvaukset kirjastolainaamisesta.

– Toiminnassamme pyrimme siihen, että kirjallisuuden tekijöillä olisi mahdollisuus elää työllään ja luoda uusia teoksia. Se, että valvomme tekijöiden oikeuksia heidän puolestaan, vapauttaa tekijöiltä aikaa luovan työn tekemiseen.

Lisäksi kirjallisuuden käyttäjille Sanaston palvelut tuovat helpotusta, koska luvat eri tekijöiden teosten käyttöön voi hakea samasta paikasta. Yksi järjestön tehtävistä onkin sujuvien ja oikeudenmukaisten ratkaisujen kehittäminen kirjallisuuden eri käyttötilanteisiin.

– Se, että Sanastosta saa yhdestä osoitteesta haettua kirjallisuuden käyttölupia, on helpottanut lupien hankkimista. Samalla tämä on havahduttanut toimijoita siihen, että tekstiin pätee samat lainalaisuudet kuin musiikkiin eli kirjallisuuden käytöstäkin kuuluu maksaa korvaus. On ollut hienoa nähdä, että tekstin tekijöiden oikeudet ovat tässäkin mielessä menneet eteenpäin. Teemme jatkuvaa työtä sen eteen, että tietoisuus tekijänoikeuden perusmekaniikasta leviäisi niin tekijöiden kuin kirjallisuuden käyttäjien parissa.

Sitkeällä vaikuttamistyöllä parannusta tekijänoikeuksiin

Keskeinen osa Sanaston työtä on vaikuttaa yhteiskunnallisesti, jotta kirjallisuuden tekijöiden asema parantuisi ja tekijänoikeudet vahvistuisivat. Vaikuttamistyötä järjestössä toteutetaan pitämällä yhteyttä päättäjiin ja viranomaisiin sekä tekemällä lausuntoja ja aloitteita.

Järjestön vaikuttamistyön merkittävimpiin virstanpylväisiin kuuluu lainauskorvausmäärärahojen korotus alkuaikojen kahdesta miljoonasta eurosta nykyiseen 14,2 miljoonaan euroon sekä korkeakoulukirjastojen saaminen mukaan korvauksen piiriin. Lainauskorvausvaikuttamisessa tehty määrätietoinen työ palkittiin, kun korvaus saatiin vakiinnutettua pohjoismaiselle tasolle vuonna 2017.

– Huomionarvoista lainauskorvauksessa on, että sitä kautta tekijä saa tuloa koko tuotannostaan. Kirjojen myyntiaika on lyhentynyt, eikä vanhoja teoksia välttämättä saa ostettua kovin helposti, joten lainauskorvaus on tekijälle mahdollisuus saada tuotannostaan tuloa myöhemminkin. Etenkin poikkeusaikana kun tekijöiden muut tulonmuodostuskanavat ovat hävinneet muun muassa peruuntuneiden esiintymisten vuoksi, on erityisen tärkeää että lainauskorvaus on asianmukaisella tasolla.

Suuri saavutus Sanaston työssä oli myös järjestön sitkeä kampanjointi EU:n tekijänoikeusdirektiivin artiklan 16 kohtuullistamiseksi. Artiklan alkuperäisessä sanoituksessa vaarana oli, että sen nojalla kustantajat voisivat vaatia osaa teoksen jälkikäytön korvauksista, kuten lainauskorvauksesta. Kampanjan aikana Sanasto organisoi vetoomuksen, jossa oli mukana 44 tekijä- ja tekijänoikeusjärjestöä 20:sta eri Euroopan maasta. Vaikuttamistyöhön kuului myös tapaamisia päättäjien kanssa ja määrätietoista viestintää artiklan epäkohdista. Monivuotisen kampanjoinnin jälkeen artikla sai muodon, jossa se ei uhkaa lainauskorvauksia, ja jossa jäsenvaltioille sallitaan kansallinen päätäntävalta artiklaa sovellettaessa.

– Sanasto otti keskeisen roolin vaikuttamistyössä artiklan 16 muuttamiseksi ja puhui asiassa koko Euroopan kirjailijoiden puolesta. Rooli lankesi meille todennäköisesti menestyksekkään kansallisen vaikuttamistyön seurauksena. Tämä kampanja on osoitus siitä, että määrätietoisella työllä pienikin järjestö voi vaikuttaa lainsäädännön sisältöön.

Sanasto on tehnyt vaikuttamistyötä luovan alan järjestöjen yhteisessä Lyhty-projektissa muun muassa taiteilijoiden sosiaaliturvan uudistamiseksi. Kesäkuussa 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle luovutettiin adressi, jossa vaadittiin 21 taiteilijajärjestön ja 8 500 allekirjoittajan voimin nopeaa korjausta luovan alan tekijöiden työttömyysturvaan. Vetoomuksen ansiosta eduskunnassa onkin jätetty aiheesta kirjallinen kysymys.

– Tämä on tärkeä kysymys myös kirjailijoiden ja kääntäjien osalta: esimerkiksi vuoden takaisista kirjastolainoista maksettavat lainauskorvaukset voivat vähentää tämänhetkistä sosiaaliturvaa, mutta ne eivät kuitenkaan kerrytä etuuksia. Nykymallia ei voida pitää kohtuullisena luovan työn tekijöiden kannalta.

Tulevaisuudessa ratkaistavana kysymyksenä Salomaa nostaa esille lainauskorvauksen ulottamisen e-kirjalainoihin. Sanasto seuraa muiden EU-maiden tilannetta ja tutkii malleja siitä, miten lainauskorvaus voitaisiin ulottaa myös e-kirjoihin.

– Tämä on asia, josta on erityisen tärkeää huolehtia samassa yhteydessä, kun kehitteillä on yhteinen kansallinen e-kirjasto. Lisäksi e-kirjojen lainamäärät ovat huomattavassa nousussa, mikä puhuttaa tekijöitä.

Sanaston ydintoiminnan merkittävä saavutus on Salomaan mukaan se, että tietoa kirjallisuuden tekijänoikeuksista on saatu viestittyä tehokkaasti.

– On selkeästi huomattavissa, että Sanaston perustamisen jälkeen ymmärrys siitä, että myös kirjallisuuden käytöstä tulee maksaa korvaus tekijälle, on levinnyt laajemmalle. Tämä huomioidaan eri tahojen toimesta nykyisin paljon paremmin kuin Sanaston alkuaikoina. Tekijöiden tulot muodostuvat teosten monista eri käyttötapahtumista ja tietoisuuden lisääntymisellä on merkittävä vaikutus kirjallisuuden tekijöiden mahdollisuuteen saada asianmukainen korvaus tekemästään työstä.

Sanasto logo

Tekijänoikeuslain löydät TÄÄLTÄ

Kirjoittajat