Saammeko sittenkin yhtenäispatentin Eurooppaan?
Vuosikymmeniä vireillä ollut EU:n yhtenäispatentti on noussut EU:n komission julkaiseman, aineetonta omaisuutta koskevan tiedonannon sisältämän toimintasuunnitelman yhdeksi kärkihankkeeksi, kirjoittaa Minna Aalto-Setälä.
Jälleen näyttää siltä, että Eurooppaan ollaan saamassa yhtenäispatenttijärjestelmä. Asia on noussut EU:n komission julkaiseman, aineetonta omaisuutta koskevan tiedonannon sisältämän toimintasuunnitelman yhdeksi kärkihankkeeksi. EU:n jäsenvaltiot ovat neuvotelleet yhtenäispatentista vuosikymmeniä.
Oletettavaa on, että jos hanke nyt saadaan vietyä maaliin, kyse on poliittisesta pyrkimyksestä turvata Euroopan kilpailukyky suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Yhtenäispatentilta toivotaan paljon yhteismarkkinoiden ja talouskasvun näkökulmasta, sillä kun koronasta päästään, kilpailu tulee markkinoilla kiristymään.
Uusi patenttijärjestelmä muodostuisi kahdesta osasta, jotka ovat yhtenäispatentti (Unitary patent) ja yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court). Se tulisi voimaan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ovat ratifioineet patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen ja soveltavat yhtenäispatenttia koskevia EU-asetuksia.
Yhtenäispatentin avulla olisi mahdollista yhdellä hakemuksella saada suoja keksinnölle kaikkiin mukaan liittyneisiin EU-maihin. Suomen näkökulmasta hyvin toimiva ja kustannuksiltaan kohtuullinen eurooppalainen patentointijärjestelmä on tärkeä, sillä maamme on väkilukuunsa nähden yksi maailman patentti-intensiivisimmistä valtioista.
Kun Suomessa valtaosa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, on maan kilpailukyvyn kannalta tärkeää, että näillä yrityksillä on aito mahdollisuus suojata ja puolustaa keksintöjään Euroopan sisämarkkinoilla.
Britannia irtautui hankkeesta viime kesänä
Viime vuosikymmenellä yhtenäispatentin piti tulla jo moneen kertaan voimaan, mutta aina on tullut mutkia matkaan. Alun perin edellytyksenä uuden järjestelmän voimaantulolle on ollut, että vähintään 13 EU-maata ratifioi yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen ja että näiden maiden joukkoon kuuluisi kolme eniten patentoivaa EU-maata, joita ovat olleet Saksa, Ranska ja Britannia.
Tällä hetkellä 15 EU-maata on ratifioinut sopimuksen siitä huolimatta, että Britannia perui ratifiointinsa viime kesänä. Suomikin on mukana, sillä se ratifioi sopimuksen joulukuussa 2015.
Vaikka Britannia jää EU-erossa järjestelmän ulkopuolelle, Saksa on jatkanut järjestelmän hyväksymisprosessia omassa parlamentissaan. Monta asiaa on vielä avoinna, kuten se miten Britannian poisjäänti tullaan huomioimaan uudessa järjestelmässä. Lontoolta vapautuneeseen tuomioistuimen keskusjaostopaikkaan Italia on tarjonnut Milanoa. Myös Hollannista voi löytyä mahdollinen sijoituspaikka.
Lisäksi yhtenäispatenttijärjestelmän voimaantuloon liittyvä väliaikainen soveltaminen ja sen alkamisajankohta ovat edelleen auki.
Uusi patentti tulisi voimaan yhdellä hakemuksella kaikissa maissa
Uudessa järjestelmässä patentin saisi voimaan mukana olevissa EU-maissa yhdellä hakemuksella ja yhdellä maksulla. Tämä olisi selkeä parannus nykyjärjestelmään. Tällä hetkellä patenttisuoja on mahdollista saada voimaan kussakin EU-maassa joko kansallisella hakemuksella tai perinteisen eurooppapatentin kautta.
Perinteisen eurooppapatentin hakeminen ei muutu, sillä sitä haetaan jatkossakin Euroopan patenttivirastosta, eli EPO:sta. Nykyisin EPO:n kautta myönnettävä perinteinen eurooppapatentti pitää vielä saattaa erikseen voimaan kussakin halutuissa sopimusvaltioissa.
Toteutuessaan uusi yhtenäispatentti loisi kolmannen vaihtoehdon. Uuden järjestelmän tultua voimaan EPO voisi hakemuksesta myöntää eurooppapatentille yhtenäisen vaikutuksen kaikkien mukaan liittyneiden EU-maiden alueella. Tällöin siis puhuttaisiin yhtenäispatentista.
Nämä kaikki kolme patentinhakujärjestelmää olisivat yritysten käytettävissä, jolloin valinnanvara kasvaisi. Parhaimmillaan yhtenäispatentista voi muodostua hyvä vaihtoehto, kun yritys miettii itselleen kustannuksiltaan parasta ja tehokkainta tapaa suojata tuotteensa ja palvelunsa.
Uuteen yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluu olennaisena osana yhdistetty patenttituomioistuin, joka ratkaisisi sekä perinteisiä eurooppapatentteja että uusia yhtenäispatentteja koskevia riitoja. Uudella patenttituomioistuimella olisi yksinomainen toimivalta. Jatkossa yritysten ei siis tarvitsisi aloittaa eri jäsenvaltioissa päällekkäisiä oikeudenkäyntejä, jotka koskevat samaa patenttia, vaan yksi prosessi riittäisi.
Toivotaan, että poliittista tahtoa uuden järjestelmän synnyttämiseen löytyy.
Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä 11.1.2021
