Puhtaan teknologian patentointi Suomessa – nykytila ja katsaus tulevaan

4/2020 28.8.2020

Puhtaalla teknologialla (engl. cleantech) tarkoitetaan erilaisia teknologioita, ratkaisuja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä esimerkiksi vähentämällä päästöjä tai lisäämällä energian käytön tehokkuutta. Patenttijärjestelmä voi edistää puhtaan teknologian leviämistä esimerkiksi helpottamalla ympäristöystävällistä teknologiaa koskevan keksinnön patentointiprosessia ja nopeuttamalla patenttihakemusten käsittelyä.

Cleantech-liiketoiminta Suomessa ja patenttijärjestelmän rooli keksintöjen tukemisessa

Suomi on perinteisesti mielletty korkean teknologiaosaamisen ja cleantechin maaksi, mikä heijastuu myös cleantech-liiketoiminnan painotuksena Suomen elinkeinopolitiikassa. Puhtaan teknologian merkitys ei liene laskussa tulevaisuudessakaan, sillä esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia ilmastonmuutoksen etenemistä hillitseviä innovaatioita ja jo tehtyjen ratkaisujen laajempaa hyödyntämistä.

Patenttijärjestelmä voi osaltaan tukea cleantech-liiketoiminnan kehitystä Suomessa. Kansainvälisessä akateemisessa keskustelussa patenttijärjestelmän potentiaali cleantechin edistäjänä on liitetty esimerkiksi puhtaan teknologian patentoinnin helpottamiseen eli patentoitavuuskynnyksen madaltamiseen suhteessa muihin keksintöihin sekä keksintöjen levittämiseen lisensoinnin (tarvittaessa jopa pakkolisenssien) kautta. Erityisesti kehitysmaat ovat vedonneet patentoitujen keksintöjen korkeaan hintaan ja jopa ehdottaneet patentoinnin poistamista kokonaan puhtaan teknologian keksintöjen osalta. Tähän vaihtoehtoon on toisaalta liitetty huoli cleantech-keksintöjen joutumisesta muita aloja huonompaan asemaan, sillä ilman patenttia taloudelliset kannustimet niiden kehittämiseen ovat heikommat ja myös rahoituksen saaminen voi olla vaikeampaa.

Edellä kuvattu patenttijärjestelmää koskeva keskustelu on ollut esillä lähinnä akateemisissa kirjoituksissa ja kansainvälisessä keskustelussa. Suomen ja monien muiden valtioiden näkökulmasta patenttijärjestelmän rooli puhtaan teknologian edistäjänä konkretisoituu tällä hetkellä erityisesti patentin hakemisprosessissa, jota on monesti helpotettu cleantech-ratkaisujen eduksi.

Puhtaan teknologian patenttihakemusten nopeutettu käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) käsittelee kansallisia eli Suomea koskevia sekä kansainvälisiä patenttihakemuksia. Kun patenttihakemus koskee puhtaan teknologian ratkaisuja, voi patentinhakija saada veloituksetta nopeutetun käsittelyn hakemukselleen. Nopeutetussa käsittelyssä ensimmäisen välipäätöksen voi saada neljän kuukauden sisällä patenttihakemuksen saapumispäivästä ja toisen yhteensä alle kymmenessä kuukaudessa. Muussa kuin nopeutetussa käsittelyssä tavoiteaika ensimmäisen teknisen välipäätöksen antamiseen on kahdeksan kuukautta hakemuksesta. Kokonaisuudessaan patenttihakemuksen käsittelyn tulisi muussa kuin nopeutetussa menettelyssä kestää alle kolme vuotta. Nopeutetun käsittelyn etuna onkin, että keksintö päätyy nopeammin markkinoille ja mahdollisesti lisensoitavaksi, keksintöön liittyvän rahoituksen saaminen voi helpottua, minkä lisäksi nopeampi patentointi tarjoaa mahdollisuuden puuttua tehokkaammin mahdollisiin väärinkäytöksiin.

Patenttihakemuksen nopeutettu käsittely PRH:ssa edellyttää, että hakemus täyttää sille asetetut muodolliset kriteerit. Nykyistä nopeutetun käsittelyn menettelyä ollaan PRH:n patentit ja tavaramerkit -tulosalueen asiakkuuspäällikkö Jorma Lehtosen mukaan uudistamassa. Jatkossa hakija, joka on toimittanut kaikki muodolliset kriteerit täyttävän hakemuksen, saa nykyistäkin nopeampaa palvelua. Toisaalta mahdolliset haasteet esimerkiksi siirtokirjan eli keksinnön siirtämistä koskevan asiakirjan nopeassa hankkimisessa eivät pudota hakemusta pois nopeutetusta käsittelystä, mikä on sekin omiaan tukemaan puhtaan teknologian alaan liittyvien keksintöjen tehokkaampaa kaupallistamista. PRH varmistaa lisäksi jatkossakin, että hakija ehtii korjata hakemuksensa suojapiiriä PRH:n tutkimustulosten perusteella ja saa hyvissä ajoin ennen etuoikeusvuoden päättymistä myös toisen lausunnon korjatulle hakemukselleen. Tarkoituksena on, että hakijat pystyvät tekemään mahdollisimman hyvin perusteltuja päätöksiä hakemuksen jatkamisesta ulkomaille.

Lehtosen mukaan erityisesti esimerkiksi Kiinaan suunnattaessa suomalainen nopeutettu käsittely auttaa hakijaa arvioimaan keksintönsä oikeusvarmuutta ja arvoa prosessin alussa. Patentinhakijalle on Lehtosen mukaan tarjolla varsin tehokas toimitusketju, kun prosessin voi aloittaa suomalaisen hakemuksen nopeutetun käsittelyn avulla ja jatkaa sen jälkeen Kiinaan hyödyllisyysmallihakemuksella. Kiinassa hyödyllisyysmalli on huomattavasti patenttia nopeampi ja halvempi suojamuoto, mutta hakijan vastuulle jää arvioida myönnetyn hyödyllisyysmallin suojapiirin vahvuutta, sillä keksinnöllisyysesteitä ei käsittelyssä yritetäkään esittää.

Puhdasta teknologiaa koskevien keksintöjen nopeutettu patentointimenettely voi olla edullinen sekä Suomeen että kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten kannalta. Tulevien muutosten myötä menettely nopeutuu entisestään, mikä on edullista cleantech-keksintöjen kaupallistamisen ja rahoituksen saamisen näkökulmasta.

Puhtaan teknologian innovaatiot tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa paine puhtaan teknologian keksintöjen käyttöönottoon ja niiden tekemiseen tulee lisääntymään ilmastonmuutoksen edetessä, mikä näkynee alaan liittyvien keksintöjen aktiivisempana patentointina sekä mahdollisesti myös lainsäädännön muutoksina. Myös Lehtosen mukaan nyrkkisääntönä on, että patentointi aktivoituu siellä missä lainsäädännön muutokset tuovat painetta kehittää toimintaa. Lehtonen mainitsee EU:n rikkidirektiivin olleen erinomainen esimerkki siitä, kuinka kiristyvä ympäristölainsäädäntö ruokki suomalaisen teollisuuden innovatiivisuutta ja johti lukuisiin patenttihakemuksiin, joiden ympärille on syntynyt menestyvää liiketoimintaa.

Puhtaan teknologian osalta haasteena on ollut, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen keskittyneiden keksintöjen patenttien määrä on OECD:n viimeisimpien patenttihakemusten määrää koskevien uusimpien tilastotietojen valossa ollut Suomessa pysähtynyt ja jopa laskussa vuosien 2010 ja 2015 välillä. Tarve puhtaan teknologian ratkaisujen tukemisen on huomioitu myös Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa, johon on kirjattu tarve panostaa puhtaan teknologian ratkaisujen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Patenttijärjestelmän ohella puhtaan teknologian kehitystä voidaan edistää myös esimerkiksi poistamalla kaupallistamisen esteitä, kehittämällä taloudellisia ohjauskeinoja sekä luomalla malleja cleantech-ratkaisujen viennin edistämiseen. Patenttijärjestelmä voikin innovaatioiden kaupallistamisen tukijana osaltaan, muiden innovaatioiden tekemistä ja levittämistä mahdollistavien toimien ohella, edistää ympäristön kannalta hyödyllisten teknologioiden leviämistä.

Tulevaisuudessa tarve cleantech-keksintöjen tukemiseen ei ole patenttihakemusten määrän hienoisesta laskusta huolimatta poistumassa vaan päinvastoin kasvanee entisestään. Tämä näkyy myös kansallisten viranomaisten patenttihakemusten käsittelyprosesseissa. Patenttihakemusten käsittelyprosessin nopeuttaminen puhtaiden teknologioiden eduksi heijastaa lisäksi Suomen laajempaa elinkeinopolitiikkaa, jonka tavoitteena on tukea yhä painokkaammin puhtaan teknologian kehittämistä. Tässä kontekstissa patenttiviranomaisten tehokas toiminta ja hallinnollisten menettelyjen mahdollisimman suuri kitkattomuus ovatkin merkittävä etu.

 

Lähteitä:

Aiheet: Patentit

Kirjoittajat