PRH:n Jani Päiväsaari: Yritykset tarvitsevat lisää tietoa IPR-asioista
Moni yritys ei hahmota, miten aineetonsa omaisuutta suojaamalla voisi tukea liiketoimintaa. Tietoisuutta IPR-asioista tulee lisätä ja tehdä siitä työelämätaito, sanoo PRH:n patentit ja tavaramerkit -tulosalueen johtaja Jani Päiväsaari.
Jani Päiväsaari aloitti huhtikuussa 2025 patentit ja tavaramerkit -tulosalueen johtajana Patentti- ja rekisterihallituksessa. Atomikerroskasvatuksesta väitöskirjan tehnyt tekniikan tohtori tuli taloon vuonna 2006 ja aloitti patenttiasioissa epäorgaanisen kemian tutkijainsinöörinä.
Kaksi vuosikymmentä kestäneellä työurallaan hän on toiminut pitkään esihenkilötehtävissä, pisimpään kemiantekniikan tutkimusyksikön päällikkönä, josta hän nousi tulosalueen johtajaksi.
Päiväsaari sanoo, että patenttihakemusten käsittelyssä hän on päässyt seuraamaan läheltä oman tekniikan alansa kehitystä Suomessa ja kansainvälisesti. Tämä on edellyttänyt oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä.
”Olen pitänyt patenttiasioita kiinnostavina myös siksi, että teknisten seikkojen lisäksi niissä on arvioitava juridisia kysymyksiä.”
Suomella IPR-alalla hyvä maine
PRH:n patentit ja tavaramerkit -tulosalueella työskentelee noin 170 ammattilaista, mutta virastossa tehdään paljon organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi ICT-järjestelmien kehittämisessä, asiakaspalvelussa ja viestinnässä.
”PRH:n selkeä vahvuus on, että henkilöstö on todella ammattitaitoista ja hyödynnämme sitä monipuolisesti. Olemme myös onnistuneet kehittämään asiakaskeskeisen toimintakulttuurin, joka auttaa tunnistamaan asiakastarpeet ja tekemään töitä asiakkaiden parhaaksi”, Päiväsaari sanoo.
Kansallisten tehtävien ohella Päiväsaari on osallistunut pitkään myös patenttialan kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa kansainvälistä patenttiyhteistyösopimusta (PCT) koskevissa asioissa Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPOssa.
Uuden tehtävänsä myötä Päiväsaaresta tuli Suomen edustaja EU:n teollisoikeuksien viraston (EUIPO) hallintoneuvostoon. Hänen edeltäjänsä Jorma Hanski toimi neuvoston puheenjohtajana vuosina 2019–2022.
”Suomella on IPR-alalla hyvä maine Euroopassa.”
Päiväsaari sanoo, että PRH on arvostettu kumppani esimerkiksi tieto- ja käsittelyjärjestelmien kehittämisessä. Myös asiakaslähtöinen toiminta ja asiakkuusjohtaminen ovat herättäneet kiinnostusta.
IPR-asioista tulisi tehdä työelämätaito
PRH:n rooli patentti- ja tavaramerkkiasioissa ei rajoitu vain hakemusten käsittelyyn. Viraston tehtäviin kuuluvat oleellisesti myös neuvonta, koulutus ja viestintä.
Jani Päiväsaaren mielestä IPR-tiedon lisäämisessä riittää paljon työsarkaa, jota IPR-alan toimijoiden kannattaa tehdä yhdessä.
”Tietoisuus aineettomista oikeuksista tulisi olla jo oppilaitoksissa opetettava työelämätaito.
Erityisesti teknisten alojen koulutuksessa IPR-asioita tulisi tuoda nykyistä enemmän esille, jotta kaikilla valmistuvilla olisi niistä jonkinlainen käsitys.”
”Olisi tärkeää, että yrityksissä eri tehtävissä toimivat tunnistavat IP-oikeuksien kytkökset omaan tehtäväkenttäänsä, oli sitten kyse vaikkapa tuotekehityksestä, johdosta tai myynnistä.”
Päiväsaaren havaintojen mukaan tietotasossa on suurta vaihtelua. Osa yrityksistä on erittäin hyvin perillä aineettoman omaisuuden suojaamisen merkityksestä ja sen hyödyntämisestä. Monelle asia on kuitenkin vieras.
Hän kannustaa yrityksiä tunnistamaan aineettoman omaisuuden mahdollisuudet osana liiketoimintaa. Tässä kannattaa hänen mielestään hyödyntää IPR-asiantuntijoiden osaamista, jotta käytettävät suojamuodot, suojauksen ajoitus ja kohdentaminen tukisivat mahdollisimman hyvin yrityksen tarpeita.
”Esimerkiksi startup-yrityksessä olisi tärkeää pysähtyä miettimään, syntyykö yrityksessä aineetonta omaisuutta, ja jos syntyy, miten sitä suojataan.”
Päiväsaari edistäisi Suomessa IP-oikeuksien käyttöä rahoituksen vakuutena. Yritys voisi silloin hyödyntää immateriaalioikeuksiaan kasvua ja investointeja vauhdittavan rahoituksen saamisessa. Luotonantajat arvioivat perinteisesti yrityksen fyysistä omaisuutta ja kassavirtaa, vähemmän sen aineetonta omaisuutta.
Paljon patenttihakemuksia tekeviä vähän Suomessa
Vuonna 2025 PRH:lle jätettiin 1665 kansallista patenttihakemusta. Nokia on ollut jo pitkään ylivoimaisesti eniten patenttihakemuksia tekevä suomalaisyritys. Myös muun muassa VTT, Kemira ja Aalto Yliopisto tekevät vuosittain kymmeniä patenttihakemuksia.
”Paljon hakemuksia tekeviä toimijoita on Suomessa kuitenkin suhteellisen vähän”, Päiväsaari sanoo.
Esimerkkinä viime vuosina nousseista teknologia-alueista hän mainitsee kvanttiteknologian. Suomen vahvuus tämän toimialan kehittämisessä nostettiin esille myös tuoreessa Euroopan patenttiviraston selvityksessä.
”Tavaramerkkihakemuksissa oli viime vuonna positiivista kehitystä. Niiden määrä kasvoi 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.”
