Positiivisia odotuksia WIPOssa

(IPRinfo 5/2008)

SCCR:n 17. kokous 3.-7.11.2008

WIPOn kehitysagendan käytäntöön soveltaminen on saatu nyt kunnolla alkuun.

Maailman henkisen omaisuuden järjestö (the World Intellectual Property Organization, WIPO) on YK:n alainen erityisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1967. Sen tehtävänä on kehittää tasapainoinen ja toimiva kansainvälinen immateriaalioikeusjärjestelmä, joka palkitsee luovuutta, kannustaa keksinnöllisyyttä ja edistää taloudellista kehitystä ottaen kaikessa huomioon myös yleisen edun.

WIPO toimii Genevessä Sveitsissä, ja sen pääjohtajaksi valittiin syyskuussa 2008 australialainen Francis Gurry.
Pääjohtaja Gurry on valmistellut organisaation strategian ja toiminnan kehittämiselle uudet linjaukset. Ne vahvistetaan tarkistetun toimintaohjelman ja budjetin muodossa ylimääräisessä yleiskokouksessa joulukuussa 2008.

Toimintaohjelman tarkistuksen yhteydessä lujitetaan vuonna 2007 hyväksytyn WIPOn kehitysagendan toteutuksen koordinaatiota myös WIPOn organisaatiossa. Jokaisesta ohjelma-alueesta arvioidaan, mitä kehitysagendan kohtia ao. sektorilla toteutetaan.

Strategiaa tukevalle taloudelliselle tutkimustoiminnalle ja analyysille perustetaan WIPOn sihteeristössä oma ohjelmakohtansa. Ensimmäistä maailman henkisen omaisuuden raporttia (World IP Report) kaavaillaan vuoden 2010 alkuun mennessä.

Tekijänoikeusasiat kootaan yhtenäiseksi ohjelmaksi
Tekijänoikeusasioihin liittyvät WIPOn toiminnat kootaan yhtenäiseksi laajennetuksi ohjelmaksi. Sen osa-alueisiin sisältyvät tekijänoikeuksien käyttöön digitaalisessa ympäristössä liittyvät kysymykset sekä luoviin toimialoihin ja oikeuksien kollektiiviseen valvontaan liittyvät asiat. WIPO tuottaa analyyseja, pyrkii kohottamaan tietämystä ja osaamista mm. teknisellä avulla ja tukee kansallisten strategioiden kehittämistä erityisesti kehitysmaissa.

Tekijänoikeusasioiden keskeisenä jäsenvaltioiden foorumina jatkaa vuonna 1998 perustettu tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien pysyvä komitea, Standing Committee on Copyright and Related Rights, SCCR. Komitean tähänastinen työskentely on painottunut kansainvälisen sopimusjärjestelmän uudistuksen valmistelutoimiin.

Kansainvälisen sopimusvalmistelun hidastuttua viime vuosina, monien kehitysmaiden huomion ollessa vuodesta 2004 lähtien kehitysagendassa, keskustelua on käyty työskentelyn laajentamisesta mm. ei-normatiivisiin asioihin. Tässä suhteessa työskentelyn linjaukset täsmentyivät pysyvän komitean kokouksessa marraskuussa 2008.

Useita selvityksiä tekijänoikeuden rajoituksista
Komitean virallista kokousta edelsi epävirallinen osuus, jossa keskityttiin oikeuksien rajoituksiin. Siinä esiteltiin WIPOn sihteeristön viime vuosina näistä kysymyksistä teettämät selvitykset:

o Professori Sam Ricketson: ”WIPO Study on Limitations and Exceptions of Copyright and Related Rights in the Digital Environment.”
o Konsultti Nic Garnett, Interight.com: ”Automated Rights Management Systems and Copyright Limitations and Exceptions”
o Konsultti Judith Sullivan: ”Study on Copyright Limitations and Exceptions
for the Visually Impaired”
o Professori Kenneth D. Crews: ”WIPO Study on Copyright Limitations and Exceptions for Libraries and Archives”
Tulossa on vielä selvitys, joka koskee tekijänoikeuteen opetustoiminnassa tehtäviä rajoituksia, ml. etäopetukseen ja sen rajat ylittäviin näkökohtiin liittyviä kysymyksiä.

Komitean virallisessa kokouksessa oikeuksien rajoituksia koskevien keskustelujen pohjana oli Brasilian, Chilen, Nicaraguan ja Uruguayn tekemä ehdotus asiaa koskevasta työohjelmasta. Ne olivat ehdottaneet, että ensin tarkasteltaisiin rajoitusten käyttömahdollisuuksia ja alaa kansainvälisten sopimusten pohjalta ja tämän jälkeen tarkastelu ulotettaisiin valittavien rajoitusten osalta vastaaviin kysymyksiin kansallisissa lainsäädännöissä.

Seuraavina askeleina olisivat rajoitusten perusteiden ja niiden vaikutusten arviointi, niiden rajoitusten valinta, joiden pitäisi kuulua velvoittavina kansainväliseen järjestelmään, ja lopulta sellaisen järjestelyn muodollinen hyväksyminen, jolla oikeuksien vähimmäisrajoitukset tehtäisiin sitoviksi.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot totesivat yleispuheenvuorossaan, että ne voivat hyväksyä ehdotetun työohjelman osiot, jotka koskevat kansainvälisten sopimusten analyysia ja tietojen vaihtoa rajoituksista kansallisissa järjestelmissä. EU suhtautuu torjuvasti rajoituksia koskevien uusien kansainvälisten sitovien normien valmisteluun.

Näkövammaisille oma kansainvälinen sopimus?
Kokouksen yhteydessä maailman näkövammaisten liitto, World Blind Union (WBU) julkaisi laatimansa luonnoksen näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten hyväksi tehtäviä tekijänoikeuden rajoituksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta.

Oikeuksien rajoituksia koskevista johtopäätöksistä käytiin laaja keskustelu ja päätettiin, että rajoituksia koskevan työn jatkuessa näkövammaisia koskevat kysymykset otetaan esiin kiireellisimpinä ja tarkastelu ulotetaan aikanaan kaikkien vammaisryhmien erityiskysymyksiin.

WIPOn sihteeristöä pyydettiin toteuttamaan jäsenvaltioille osoitettava kysely, jolla selvitetään opetustoimintaan, kirjastojen ja arkistojen toimintaan, vammaisryhmien palveluun ja digitaaliseen tekniikkaan liittyviä rajoituksia kansallisissa lainsäädännöissä.

Radio- ja tv-lähetysten suoja yhä vailla sopimusta
Ennen virallista komitean kokousta järjestettiin puolen päivän informaatiokokous, jossa esiteltiin erityisesti WIPOn sihteeristön audiovisuaalisten esitysten suojasta järjestämien alueellisten ja kansallisten seminaarien tuloksia. Mittavalla seminaaritoiminnalla on merkitystä sekä sopimusjärjestelmän kehittämisen että kansallisten lainsäädäntöjen kehittämisen tietopohjan kannalta.

Audiovisuaalisten esitysten suojassa on aukko kansainvälisessä sopimusjärjestelmässä. Vuonna 2000 järjestetyssä diplomaattisessa konferenssissa uuden yleissopimuksen tekeminen epäonnistui, koska EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ei kyetty sopimaan siitä, otetaanko sopimukseen ja millaiset määräykset esittäjien oikeuksien siirtymisestä tuottajalle. Kaikista muista kysymyksistä oli yhteisymmärrys.

Asia oli diplomaattikonferenssin jälkeen useita vuosia lepotilassa, ja tilanne on todettu vuosittain WIPOn yleiskokouksessa. Vuonna 2008 asia on palautunut komiteatasolle.

Televisio- ja radiolähetysten suojaa koskevan yleissopimuksen valmistelu on ollut vireillä komiteassa useita vuosia. Diplomaattisen konferenssin koolle kutsuminen on ollut WIPOn yleiskokouksen asialistalla kolme kertaa 2005-2007. Jäsenvaltioiden ehdotusten pohjalta laadittu sopimusehdotus sisältää kuitenkin niin monen määräyksen kohdalla vaihtoehtoja, että konferenssin koolle kutsumista ei ole pidetty järkevänä.

Edelleen erimielisyyttä lähettäjäyritysten suojasta
Yksi kaavaillun sopimuksen kiistanalaisimmista kohdista on Yhdysvaltojen ehdotus vuodelta 2002, että myös internet-pohjaiset lähetykset (”webcasting”, ”netcasting”) suojataan samalla tavoin kuin muutkin televisio- ja radiolähetykset. Periaatteena olisi teknologianeutraalisuus.

Sopimuksen tekemisen mahdollisuudet parantuivat vuonna 2006, kun päätettiin keskittyä perinteiseen ”broadcastingiin” ja siirrettiin internet-pohjaiset lähetykset mahdollisen oman sopimuksensa kohteeksi.

Erimielisyydet oikeudellisen suojaamisen mallista ovat kuitenkin jatkuneet. WIPOn yleiskokous on 2007 ja 2008 asettanut diplomaattikonferenssin koolle kutsumisen ehdoksi, että saadaan aikaan yhteinen käsitys signaalin suojaan pohjautuvan sopimuksen tarkoituksesta, soveltamisalasta ja suojakohteesta.

Kokouksessa käsiteltiin komitean puheenjohtajan laatiman muistion perustalta mallia, jonka pohjalle sopimus tulisi rakentaa – yksinoikeudet vai sopimusmaiden valitsema oikeudellinen suojamuoto. Komitea ei ottanut tähän kantaa vaan päätti, että työskentelyä pitää jatkaa.

Komitean seuraavan kokouksen yhteydessä järjestetään informaatioistunto televisio- ja radiotoiminnan kehitystilanteesta.

Odotusta ilmassa
Vuonna 2008 pidetyissä komitean kahdessa istunnossa asialistalla oli vuosien tauon jälkeen tulevan työn suunnittelu.

Asiasta oli keskusteltu maaliskuun istunnossa ja oletettiin, että marraskuun kokouksessa muodostetaan työsuunnitelma. EU ja sen jäsenvaltiot olivat koordinoineet oman ”ostoslistansa” ja ehdottivat tulevan työn teemoiksi jälleenmyyntikorvausta, orpoteoksia, kollektiivista hallinnointia ja sovellettavaa lakia.

Kokouksessa saavutettiin kuitenkin yllättävä yksimielisyys siitä, mihin jatkotyöskentelyn tulee kohdistua. Komitea keskittyy keskeneräisten asioiden – audiovisuaalisten esitysten suojaa ja lähettäjäyritysten suojaa koskevien asioiden – loppuun saattamiseen ja jo aloitettuun oikeuksien rajoitusten käsittelyyn.

Tämä sopii hyvin WIPOn yleiskokouksen syys-lokakuussa 2008 tekemään päätökseen, jonka mukaan komitean tulee raportoida vuoden 2008 yleiskokoukselle edistyksestä juuri audiovisuaalisten esitysten suojan, lähettäjäyritysten suojaa koskevan sopimushankkeen ja oikeuksien rajoituksia koskevien keskustelujen edistymisestä.

Joidenkin vuosien ajan on ollut perusteltua arvioida, että WIPOn kehitysagendan muodostaminen on jarruttanut kaikkea muuta työskentelyä ja tuloksiin pääsyä. Kehitysagendan käytäntöön soveltaminen on saatu nyt kunnolla alkuun ja uusi pääjohtaja on istuttanut sen toimintaohjelmaan mallikkaasti.

WIPOssa voi aistia muutoksen merkkejä ja positiivista odotusta.

Jukka Liedes
Johtaja, opetusministeriö

Artikkeliin liittyvää lainsäädäntöä:

WIPO Copyright Treaty (WCT)
WIPOn tekijänoikeussopimus: suomenkielinen versio Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä N:o L 89, 11.4.2000; ei todistusvoimainen
WIPO Phonograms and Performances Treaty (WPPT)
Verkossa: http://www.wipo.int/treaties/en/

821/2005 Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta
822/2005 Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta
823/2005 Laki WIPOn tekijänoikeussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
824/2005 Laki WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Verkossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/

Tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien pysyvän komitean 17. kokouksen (3.-7.11.2008) aineistoja on WIPOn sivulla (Standing Committee on Copyright and Related Rights : 17th Session
November 3-7, 2008):
http://www.wipo.int/meetings/en/details.jsp?meeting_id=16828

Sam Ricketsonin selvitys (julk. 2003) ”WIPO Study on Limitations and Exceptions of Copyright and Related Rights in the Digital Environment” (document code SCCR/9/7) on luettavissa WIPOn sivulla (mm. pdf, 86 s.). Raportti on myös ranskaksi ja espanjaksi (”Étude de l’OMPI sur les limitations et les exceptions au droit d’auteur et aux droits connexes dans l’environnement numérique” / ”Estudio sobre las Limitaciones y Excepciones Relativas al Derecho de Autor y a los Derechos Conexos en el Entorno Digital”
http://www.wipo.int/meetings/en/doc_details.jsp?doc_id=16805

Nic Garnettin selvitys (2006, document code SCCR/14/5) ”Automated Rights Management Systems and Copyright Limitations and Exceptions” (pdf, 1092 KB) on WIPOn verkkosivulla:
http://www.wipo.int/edocs/mdocs/copyright/en/sccr_14/sccr_14_5.pdf

Judith Sullivanin selvitys (julkaistu 2007, document code SCCR/15/7) ”Study on Copyright Limitations and Exceptions for the Visually Impaired” (Document Code SCCR/15/7) on WIPOn verkkosivulla (pdf,233 s.). Se on myös ranskaksi ja espanjaksi (”Étude sur les limitations et exceptions au droit d’auteur en faveur des déficients visuels” / ”Estudio sobre las limitaciones y excepciones en materia de derecho de autor en favor de las personas con discapacidades visuales”)
http://www.wipo.int/meetings/en/doc_details.jsp?doc_id=75696

Kenneth Crewsin selvitys (julk. 2008, document code SCCR/17/2) ”Study on Copyright Limitations and Exceptions for Libraries and Archives” on WIPOn verkkosivulla (pdf, 434 s.). Se on myös ranskaksi ja espanjaksi (”Étude sur les limitations et exceptions au droit d’auteur en faveur des bibliothèques et des services d’archives” / ”Estudio sobre las limitaciones y excepciones al derecho de autor en beneficio de bibliotecas y archivos”
http://www.wipo.int/edocs/mdocs/copyright/en/sccr_17/sccr_17_2.pdf

Share: