PK-yritykset, EUIPO ja IP Pro Bono-aloite

4/2021 22.7.2021
neuvonantamista tietokoneen äärellä

SME

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä (Small and medium-sized enterprises, SME) puhuttaessa tarkoitetaan Euroopan komission vuonna 2003 hyväksymän suosituksen mukaan yrityksiä, jonka työntekijämäärä alittaa 250 henkilöä. Kyseisten yritysten liikevaihto on korkeintaan 50 miljoonaa euroa. Mikroyrityksissä on töissä enintään 9 henkilöä, pienissä enintään 49 ja keskisuurissa enintään 249 henkilöä.

PK-yritysten lukumäärä EU:ssa oli vuonna 2015 Eurostatin mukaan noin 99 % kaikista yrityksistä ja niiden liikevaihto oli noin 56 % EU-yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Näistä noin 94 % oli itsenäisiä (independent) yrityksiä. Epäitsenäiset (dependent) yritykset olivat osa joko kotimaista tai kansainvälistä konsernia. Epäitsenäiset yritykset muodostivat runsaat 52 % koko liikevaihdosta ja niissä työskenteli kolmannes kaikista työntekijöistä. Tytäryhtiöillä on siis suuri merkitys.  Nämä yritykset toimivat myös eri tavalla kuin itsenäiset yritykset, sillä ne yleensä toimivat emoyhtiöltä saamiensa suositusten mukaisesti.

Ottaen huomioon erityisesti PK-sektorin merkitys työllistäjänä, ei ole yllättävää, että komissio myös IP-toimintasuunnitelmassaan korostaa niiden merkitystä. IP-toimintasuunnitelmassa eräänä tärkeänä tavoitteena on tukea yrityksiä ja erityisesti PK-sektoria, jotta ne voisivat maksimoida hyötynsä keksinnöistä ja luomuksista ja varmistaa, että ne siten voivat hyödyttää talouttamme ja yhteiskuntaamme (IPRinfo 6/2020).

EUIPO    

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että komissio on päättänyt avustaa pandemian kohtaamia PK-yrityksiä taloudellisesti IP-salkkujen hallinnoimisessa EUIPOn avustuksella. Tarkoituksena on ainakin osittain kattaa tavaramerkki- ja mallirekisteröinneistä aiheutuvia kustannuksia.

Tämä on linjassa EUIPOn vuodelle 2025 ulottuvassa strategiasuunnitelmassa, jossa PK-yritykset on nostettu esille. Yksi strategiasuunnitelman aloitteista on PK-yritysten tukeminen eli ”Supporting SMEs”. Tähän ECP 6:een, European Cooperation Projects, sisältyy myös avustusosuus, IP Pro Bono Scheme.

EUIPO julkisti IP Pro Bono-järjestelmän kesäkuussa vuonna 2020 ja sen tarkoitus on avustaa PK-yrityksiä. Järjestelmän tarjoamalta alustalta löytyy ammattilaisia, jotka ovat ilmoittaneet antavansa ilmaiseksi neuvoja PK-yrityksille IP-asioissa. Aloitteessa todetaan muun muassa, että ”The EUIPO COVID-19 pro bono hub offers a tailor-made service to match SMEs to providers of free-of-charge intellectual property (IP) legal representation and advice throughout the EU during this unprecedented period.”

Keskustelua IP Pro Bonosta         

Aloite on herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä. On selvää, että moni PK-yritys on yhteiskunnallisten rajoitusten johdosta kärsinyt taloudellisesti pandemian aikana. Tämä koskee erityisesti palvelualoilla toimivia yrityksiä. Siksi on tärkeätä, että valtiovalta tulee, ja on Suomessa tullutkin apuun yritystoiminnan varmistamiseksi. Suomessa on keskusteltu muun muassa siitä, onko apu ollut oikea-aikaista ja riittävää. Tuki on pääasiassa ollut suoraa taloudellista tukea.

Tästä ei EUIPOn kohdalla ole kysymys. Keskustelu, jota on käyty, liittyy lähinnä siihen, onko yleensä perusteltua, että EUIPO edistää ilmaisen IP-neuvonnan tarjoamista. On esimerkiksi kysytty, kuka vastaa epäonnistuneen neuvon antamisesta? Lisäksi on mietitty EUIPOn roolia tässä suhteessa patenttien osalta. Vaikuttaako järjestely EUIPOn asemaan puolueettomana viranomaisena?

ECTA on aloitteen johdosta 12 marraskuuta 2020 julkaissut kannanoton ”Position Paper on EUIPO IP Pro Bono Initiative”, jossa esitetään monta kriittistä kysymystä. Mielenkiintoinen on myös kysely, joka suoritettiin jäsenten keskuudessa. Siinä todetaan, että useimmissa jäsenmaissa pro-bono-järjestelyt koskevat yksilöitä ei yrityksiä ja että kyselyn vastaajat ovat huolissaan EUIPOn puolueettomuudesta. Kysely kattoi 16 maata.

Päätelmiä  

On vaikea sanoa mistä kriittinen keskustelu kumpuaa. Eräs arvaus on kuitenkin, että varsin moni nykyisistä IP-ammattilaisista edustaa itse PK-yritystä ja he ovat riippuvaisia neuvontaan liittyvistä tuloista. Lisäksi on ounasteltu, että pro bono-toimintaan on varaa vain isoimmilla toimistoilla, jolloin kilpailu voi vääristyä.

Syytä on myös arvioida EUIPOn roolia. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia toimintansa tehokuudesta ja asiantuntemuksesta sekä tulkintasääntöjensä (guidelines) selkeydestä. EUIPO Academyn koulutus asiamiehille ja avustajille EU-tavaramerkeistä ja – malleista sopii myös hyvin sen tehtäviin. Tutkimustoiminta, jossa selvitetään IPR:ien taloudellinen merkitys on myös roolin mukainen.

Muita tehtäviä ja projekteja tulee arvioida tarkoin. EUIPOn puolueettomuutta tulee varjella. On myös syytä ottaa huomioon kansallisten virastojen rooli, sillä ne ovat erityisesti tekemisissä PK-yritysten kanssa. Roolijako EUIPOn ja kansallisten virastojen välillä on mielestäni helposti perusteltavissa ja tällöin EUIPOn rooli PK-yritysten toiminnan edistäjänä on toissijainen.

Kirjoittajat