Pirkko-Liisa Haarmann ja Immateriaalioikeus

4/2021 10.8.2021
immateriaalioikeus

Ei ole liioiteltua väittää, että valtaosalle suomalaisista immateriaalioikeutta harjoittaville Pirkko-Liisa Haarmannin teos Immateriaalioikeus on sen ensimmäisestä painoksesta lähtien kuulunut peruslukemistoon. Se ilmestyi jo vuonna 1988.

Tämän jälkeen kirjasta on julkaistu neljä uudistettua ja laajennettua painosta vuosina 1994, 2000, 2006 ja 2014. On todella sääli, ettei Haarmann enää ole julkaisemassa kovasti kaivattua kuudetta painosta. Immateriaalioikeuden ammattilaiset ja myös muut asiaan perehtyneet olisivat ottaneet teoksen avosylin vastaan. Nykymaailmassa ei enää riitä, että on tietyn immateriaalioikeuden alan asiantuntija. Jotta ymmärtäisi oman erikoisalansa paremmin (olipa kyse tekijän- tai teollisoikeuksista), on tärkeää hallita kokonaiskäsitys myös muusta immateriaalioikeudellisesta sääntelystä. Tämä aukko jää nyt täyttämättä.

Haarmannin eri painoksien alkusanoista käy ilmi, kuinka nopeasti immateriaalioikeus on muuttunut ja laajentunut. Jo toiseen painokseen on lisätty integroidut piirit, hyödyllisyysmallit ja kasvilajikkeiden saama suoja. Myös silloisen EY-oikeuden merkitys oikeuslähteenä korostuu. Seuraavissa painoksissa painottuu digitalisoitumisen vaikutus erityisesti tekijänoikeuteen. Haarmann toteaa viidennen painoksen alkusanoissa, ettei tekijänoikeutta enää voida luonnehtia teknologianeutraaliksi.

Haarmanin kirjassa kysymys ei ole vain asiantuntevasta oikeuskäytäntöön nojaavasta teoksesta, vaan myös sen hillitystä sävystä. Viidennen painoksen alkulauseessa kirjoittaja toteaakin, että hänen omat mielipiteensä ja näkemyksensä eivät ole niin tärkeitä. ”…, että niitä olisin lähtenyt ainakaan korostetusti esittelemään. Tosin saattaa olla, että näkemykseni pilkahtavat esiin rivien välissä, ehkäpä joskus riveiltäkin.”

Professori Rainer Oesch, Pirkko-Liisa Haarmannin oppilas, on ilmaissut asian seuraavasti: ” … Haarmannille luonteenomaista on ytimekäs tyyli, jossa hän on onnistunut selkeästi tuomaan esille voimassa olevan oikeuden sisällön. Tarkasteluissaan hän on mieltänyt lain takana olevat teoreettiset ajatuskulut ja käytännön ongelmat samalla, kun hän on onnistunut pelkistämään oikeuskäytännön tapausten usein hyvin monimutkaiset ydinajatukset ja opetukset. Tehtävä ei ole ollut helppo esimerkiksi EU:n tuomioistuinten ratkaisuiden eikä kotimaistenkaan ratkaisujen osalta.”

Haarmannin rooli oikeusneuvoksena on varmasti vaikuttanut hänen tyyliinsä. Myös Helsingin Sanomissa hiljattain ilmestyneessä muistokirjoituksessakin mainittiin, että hänen rauhallisuutensa ja harkitsevaisuutensa loivat hyvän pohjan juristiuralle.

Pirkko-Liisa Haarmann on julkaissut useita teoksia ja artikkeleita immateriaalioikeuden alalta, muun muassa tekijänoikeudesta. Hänen teoksensa Immateriaalioikeus kuitenkin parhaiten heijastaa hänen osaamisensa laajuuden, tarkkuuden ja kyvyn omaksua alati muuttuvan ja teknologisuituvan oikeusalan uusia piirteitä.

Jäämme kaipaamaan yhtä Suomen immateriaalioikeuden suuria hahmoja.

Pirkko-Liisa Haarmann 1938 – 2021

Kirjoittajat