Patenttien painoarvo korostuu
IPR University Center järjesti kesäkuussa 2014 Helsingissä kansainvälisen immateriaalioikeuden tapahtuman, joka koostui IPR-kesäkoulusta opiskelijoille ja patenttien lisensointiin keskittyvästä seminaarista alan ammattilaisille.
Laajaa kiinnostusta herättänyt tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan. Viikon suosituin seminaari käsitteli eurooppalaista patenttijärjestelmää, ja se keräsi noin 150 osallistujaa.
Yksi seminaarin puhujista oli yhdistetyn patenttituomioistuimen prosessisääntöä valmistelevan komitean puheenjohtaja Kevin Mooney, joka on on keskeinen taustavaikuttaja tuomioistuimen käytännön toiminnan kehittämisessä.
Yhdistetyn patenttituomioistuimen tehtävänä on käsitellä yhtenäisiä eurooppapatentteja sekä niihin liittyviä riita-asioita, jotka kuuluvat tällä hetkellä kansallisille tuomioistuimille.
– Yhtenäinen patenttisuoja on välttämätön edellytys innovaatioiden ja tätä kautta talouden vauhdittamiseksi Euroopassa, Mooney totesi.
Yhdysvallat näyttää mallia
Kevin Mooney huomautti, että Yhdysvalloissa vuonna 1982 perustettu valitustuomioistuin United States Court of Appeals for the Federal Circuit on tuonut selkeyttä patenttiasioiden laintulkintoihin, sillä se käsittelee kaikkien osavaltioiden piirioikeuksien päätöksistä tehdyt valitukset.
Mooneyn mukaan entistä selkeämpi järjestelmä on lisännyt merkittävästi patenttien määrää. Samalla koko Yhdysvaltain talous on saanut lisäpotkua uusista innovaatioista ja investoinneista.
– Olemme nyt rakentamassa samanlaista tuomioistuinta Eurooppaan, tosin 30 vuotta jäljessä Amerikkaa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Mooney muistutti, että koko maanosan kattavan patenttituomioistuimen rakentaminen vie aikansa. Hän on tyytyväinen siihen, että tuomioistuimen käytännön järjestelyistä vastaavalle valmistelukomitealle ei ole asetettu tiettyä aikarajaa.
– On tärkeää, että valmistelut tehdään huolella ennen kuin toiminta alkaa.
Aloitus vielä avoinna
Valmistelukomitean tavoitteena on, että tuomioistuin aloittaisi toimintansa loppuvuonna 2015. Kevin Mooneyn mielestä vuosi 2016 on realistisempi vaihtoehto.
Hän muistutti, että tehtävä on valtava. Prosessisääntöjen ohella isoihin asioihin kuuluvat tuomioistuimen johdon ja tuomareiden rekrytointi ja koulutus. Tuomioistuimen työ vaatii lisäksi esimerkiksi tehokasta it-järjestelmää.
Myös patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen ratifiointi vie aikaa. Voimaantulo edellyttää 13 sopimusjäsenvaltion, mukaan lukien Britannian, Saksan ja Ranskan hyväksymistä.
Mooneyn suurin huolenaihe on taloudelliset resurssit, sillä tuomioistuimen rahoitus on kiinni mukana olevien valtioiden tuesta.
– Kuten tiedämme, Euroopan maiden julkinen talous on nyt muutenkin tiukoilla.
Sony panostaa patenttien hallintaan
Patenttien lisensointiseminaarissa puhunut Sonyn johtaja Fumihiko Moriya nosti esille patenttien kasvavan merkityksen digitalisoituvassa maailmassa. Hän vastaa japanilaisyhtiön IPR-osaston toiminnasta.
– Tuotteet ovat entistä monimutkaisempia. Esimerkiksi älypuhelin kätkee sisäänsä valtavan määrän mikropiirejä ja ohjelmistoja. Yhteen laitteeseen voi sisältyä sata tuhatta patenttia, Moriya suhteuttaa.
Patenttien hallinta on Sonyn kaltaiselle kansainväliselle elektroniikkavalmistajalle vaativa urakka.
– Meidän on entisestään vahvistettava patenttisalkkuamme. Toisaalta meidän on oltava kustannustehokkaita, sillä patenttikustannukset ovat erittäin korkeat.
Myös patenttien lisensointiasiat työllistävät entistä enemmän.
– Aiemmin pystyimme kehittämään tuotteet itse. Nyt yritysten on hyödynnettävä entistä enemmän muiden kehittämää teknologiaa ja patentteja.
Tämä johtuu Moriyan mukaan esimerkiksi siitä, että digitaalisessa ympäristössä toimivilta laitteilta vaaditaan keskinäistä yhteensopivuutta.
Sonyn IPR-asioiden hoitaminen on keskitetty Japanin pääkonttoriin, mutta alan asiantuntijoita on myös paikallistoimistoissa tärkeimmillä markkinoilla Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa. Konsernin matkapuhelimia ja tietokonepelejä valmistavilla osilla on omat IPR-toimintonsa.
– Teemme IPR-asioissa tiivistä yhteistyötä konsernin sisällä.
Patenttipeikot työllistävät Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa Sonyn IPR-ihmisiä työllistävät niin sanotut patenttipeikot eli yritykset, jotka eivät hyödynnä patentteja omassa toiminnassaan, mutta vaativat muilta yhtiöltä korvauksia omistamiensa patenttien käytöstä.
– Viime tilikaudella eli huhtikuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana Sony oli vastaajana 39 riita-asiassa Yhdysvalloissa. Noin 90 prosenttia meidät oikeuteen haastaneista tahoista oli patenttipeikkoja, Moriya sanoo.
Moriyan mukaan patenttipeikkojen nostamien oikeustapausten määrä kasvaa koko ajan.
Suurilta yhtiöiltä mahdollisesti saatavat muhkeat vahingonkorvaukset houkuttelevat.
Vieläkin useampi patenttipeikko laskee sen varaan, että isot yhtiöt suostuvat sovittelupalkkioon kalliin oikeusprosessin välttämiseksi.
Kulujensa kattamiseksi patenttipeikot hakevat kumppaneikseen isoja voittoja tavoittelevia sijoittajia.
– He ovat tehneet toiminnastaan sijoitustuotteen, johon voi laittaa rahoja samalla tavalla kuin vaikkapa pörssiin tai kiinteistöihin. Toiminta on laillista etiikasta välittämättä.
