Patentti- ja rekisterihallitus 80 vuotta!

Patentti- ja rekisterihallitus täytti hiljattain 80 vuotta. Syntymäpäivää juhlittiin korkealaatuisella seminaarilla. Samalla vietettiin myös suomalaisen patentin 180 vuotisjuhlaa. Mutta ei tässä kaikki. On myös kulunut 30 vuotta hyödyllisyysmallilain (10.5.1991/800) voimaantulosta.

Juhlaseminaari

Sulavapuheisen TV-juontaja Jussi-Pekka Rantasen ohjaamana PRH:n pääjohtaja Antti Riivari avasi tilaisuuden toivottamalla runsaan yleisön tervetulleeksi ja kommentoimalla muun muassa viraston merkitystä aineettomien oikeuksien suojauksessa. Oli mukava nähdä, että merkittävä osa henkilöstöstä oli läsnä.

Työministeri Tuula Haatainen, pääjohtaja Antonio Campinos Euroopan patenttitoimistosta (EPO) ja pääjohtaja Daren Tang Maailman henkisen omaisuuden järjestöstä (WIPO) esittivät tämän jälkeen kunnioittavat etätervehdyksensä syntymäpäiväsankarille.

Tämän jälkeen seurasi neljä mielenkiintoista substanssiesitystä. Esitykset saatiin muun muassa pian toteutuvasta yhtenäispatentista (professori Niklas Bruun Hankenilta ja Helsingin yliopistolta), muotoilun merkityksestä liiketoiminnassa (apulaisprofessori Taija Turunen Aalto-yliopistosta ja toimitusjohtaja David Solomon MySoda Oy:sta) sekä tietokirjallisuudesta (professori Pirjo Hiidenmaa Helsingin yliopistosta).

Jazzmusiikin soitua yleisö poistui nostamaan maljan PRH:lle ja nauttimaan tarjoilusta ja yhdessäolosta.

Patentti- ja rekisterihallitus ennen[1]

Nykyisessä muodossaan PRH perustettiin 1942 toisen maailmansodan aikana. Silloisesta kauppa- ja teollisuusministeriön patenttiasian- ja kaupparekisteritoimistosta muodostettiin itsenäinen virasto. Vuonna 1995 säätiö- ja yhdistysrekisteritoiminnot siirtyivät oikeusministeriöstä PRH:hon.

PRH:n historia alkaa tosin runsas sata vuotta aiemmin eli 1835 jolloin keisarillisen Suomen senaattiin perustettiin Manufaktuurijohtokunta hallinnoimaan maan kasvavaa ´manufaktuuri- ja vapriikkitoimintaa´. Samaisen johtokunnan lausunnon perusteella Keisarillinen Suomen senaatti myönsi ensimmäisen patentin vuonna 1842 eli satavuotta ennen nykymuotoisen PRH:n perustamista.

Se että Suomen ensimmäiseksi patentiksi on listattu L.G. Ståhlen puhallinkonetta 29.6.1842 on Pirkko-Liisa Haarmannin kirjoittaman artikkelin ” Suomen ensimmäiset patentit” mukaan muodollisuus ja sattuma. Silloin nimittäin ruvettiin pitämään erityistä luetteloa myönnetyistä patenteista.[2] Haarmann listaa joukon muita ajallisesti aikaisempia ehdokkaita.

Manufaktuurijohtokunnan tehtävät siirtyivät pikkuhiljaa teollisuushallitukselle, joka lakkautettiin Suomen itsenäistymisen myötä. Vuonna 1919 oli kauppa- ja teollisuushallituksen vuoro ottaa patentti-tavaramerkki- ja kaupparekisteriasiat huostaansa. Vuonna 1926 kauppa- ja teollisuusministeriö oli vuorossa ennen PRH:n perustamista itsenäiseksi virastoksi.

..ja nyt

Nykyinen PRH on jaettu neljään tulosalueeseen ja kahteen erityisyksikköön. Tulosalueita ovat patentit- ja tavaramerkit, yritykset- ja yhteisöt, asiakaspalvelut- ja viestintä sekä yhteiset palvelut. ICT-kehitys ja PRH:n controller ovat pääjohtajalle myös raportoivia erityisyksiköitä.

Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli vuoden 2021 lopussa 418,8. Nämä jakautuivat siten, että 176,9 edustivat patentit- ja tavaramerkit tulosaluetta, 153,0 yritykset- ja yhteisöt tulosaluetta sekä 47,3 asiakaspalvelut- ja viestintä tulosaluetta eli yhteensä noin 90 % kaikista henkilöstötyövuosista.

On merkille pantavaa, että valtaosa henkilöstöstä on tyytyväinen PRH:hon ja pitää sitä hyvänä työpaikkana.

Viime vuoden vuosikertomuksesta käy muun muassa ilmi, että vuoden loppuun mennessä oli myönnetty ja voimaan saatettu lähes 57 000 patenttia, 2500 hyödyllisyysmallia, noin 1300 mallioikeutta ja runsaat 94 000 tavaramerkkiä. Patentit ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna mutta muut vähentyneet, mallioikeudet selvästi eniten eli 11 %.

Kaupparekisterissä oli runsaat 640 000 yritystä, noin 108 000 yhdistystä ja vajaat 2700 säätiötä.

Asiakaspalveluun ollaan vilkkaasti yhteydessä puhelimitse ja chat-neuvonnan muodossa. Viime vuoden aikana on myös ollut runsaasti asiakaskäyntejä.

PRH:n merkityksestä

Virasto tasapainoilee noin 60 miljoonan euron budjetillaan, josta suurin osa menee henkilöstökuluihin (29,5 miljoonaa euroa) ja palveluostoihin (23,1 miljoonaa euroa). Maksutuotot (54,36 miljoonaa euroa) ja valtion budjetista saadut määrärahat kattavat kustannukset.

PRH:n budjetti on vaatimaton viraston merkitykseen nähden. Se ei ainoastaan ole rekisteriviranomainen, vaan sen henkilöstö muodostaa merkittävän osaamiskeskuksen. Tämä on onneksi viime aikoina ymmärretty ja sen henkilöstöä hyödynnetään esimerkiksi uutta patenttilakia valmisteltaessa. PRH on myös toiminut edelläkävijänä ja mallina EU:ssa erilaisissa vastaavien virastojen digitalisointiprojekteissa.

PRH on tärkeä osa Suomen IPR-yhteisöä TEM:n ja OKM:n sekä Markkinaoikeuden ja erilaisten IPR-yhteisöjen ja -ammattilaisten rinnalla. Toivoa voisi vielä, että PRH:hon kerättyä arvokasta dataa hyödynnettäisiin enemmän erilaisissa tutkimuksissa. Tästä hyötyisi sekä elinkeinoelämä että yhteiskunta kokonaisuudessaan.

[1] Katri Autio PRH:sta on ystävällisesti toimittanut allekirjoittaneelle lyhyen yhteenvedon PRH:n historiasta sekä listan merkittävistä virstanpylväistä. Jälkimmäinen on myös löydettävissä PRH:n kotisivuilta.Sieltä löytyy samaten erinomainen kuvakooste ”Hetkiä matkamme varrelta 1842-2017”, joka on julkaistu 75 vuotisjuhlan johdosta. Jos haluaa syventyä PRH:n historiaan on syytä lukea Helena Laisin seikkaperäinen ertikkeli ” Näkökulmia patentti- ja rekisterihallituksen ja sen edeltäjävirastojen toimintaan” ss. 62-168, teoksessa Patenttien vuosikymmenet, joka julkaistiin juhlistamaan PRH:n 50 vuotissyntymäpäiviä.

[2] Pirkko-Liisa Haarmannin artikkeli “Suomen esimmäiset patentit”, ss. 22-29, teoksessa Patenttien vuosikymmenet.