Palvelukonseptin suojaa syväluotaava väitös

Aihevalinta on ollut rohkea, sillä varsinkin Suomessa on melko vähän palvelukonseptin jäljittelyä koskevia oikeustapauksia. Tästä syystä Syrjän on joutunut lähestymään tutkimusaihettaan myös Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan ratkaisukäytännön pohjalta, mikä on osaltaan ollut omiaan lisäämään tutkijan haastetta. Liiketapalautakunnassa jäljittelytapauksia on ollut lukumääräisesti melko paljon, mutta valtaosa niistäkin käsittelee tavaroiden jäljittelyä.

Väitöskirjan keskiössä ovat laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) ja sen yleislauseke sekä Saksan Gesetz gegen den unlauteren Wettbewerb (UWH) ja sen yleislauseke. Syrjä toteaa, että sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislauseke täydentää teollis- ja tekijänoikeussääntelyn antamaa suojaa. SopMenL:n yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Yleislausekkeen mukaisen suojan syntymiselle on kuitenkin asetettu erityiset edellytykset, joita Syrjä väitöstutkimuksessaan käsittelee. Tämä SopMenL:n yleislausekkeen tarjoama suoja poikkeaa merkittävällä tavalla perinteisistä immateriaalioikeudellisista suojamuodoista.

Syrjä mainitsee palvelukonseptin erityispiirteiksi muun muassa konseptimaisuuden, hybridimäisyyden ja innovatiivisuuden. Ilmaisut kuvannevat osuvalla tavalla yhteiskunnallista muutosta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan juuri käsitellä digitaalisia palvelukonsepteja. Se olisi ollut kiinnostava ja ajankohtainen näkökulma. Toisaalta ymmärrettävää on, että tutkijan on vedettävä väitöskirjalleen rajat, jotta se valmistuu. Tutkijalla on mahdollisuus jatkaa digitaalisten palvelukonseptien jäljittelyn parissa tämän väitöskirjan viitoittamalla tiellä.

Syrjän vahvuus tutkijana on ollut siinä, että hän on saksankielentaitoisena voinut perehtyä asiaa koskevaan saksalaiseen oikeuskäytäntöön. Saksan oikeustapauksia on kirjassa peräti 116 kappaletta. Kunnioitettava määrä! Lisäksi Syrjä on perehtynyt 21:een Ruotsin markkinaoikeuden ratkaisuun. Palvelukonseptiesimerkkinä Syrjä mainitsee kirjan alussa Ikean.

Suomalaista jäljittelyä koskevaa tuomioistuinratkaisukäytäntöä hän on kartoittanut aina vuodesta 1935 alkaen vuoteen 2015 asti. Syrjä käsittelee aihettaan laajasti ja on käynyt läpi jopa varhaiset lainvalmisteluasiakirjat.

Teosta voi suositella kaikille markkinointijuridiikkaan erikoistuneille lakimiehille. Laaja oikeustapaus- ja kirjallisuusluettelo auttavat käytännön juristia jäljittelyä koskevien tapausten tiedonhaussa.

Syrjällä on pitkä kokemus lakimiestehtävistä kaivolaite-, biotekniikka- ja elintarviketeollisuuden alalta. Hänellä on siten vahva kokemus ja laaja asiantuntemus yrityksen lakiasioista. Kannustankin häntä kirjoittamaan väitöskirjansa aihepiiristä popularisoivan tietokirjan. Se kiinnostaisi kaikkia jäljittelystä tietoa kaipaavia. Heitä on juristikunnan ulkopuolellakin, erityisesti kaupallisella alalla.

Paula Paloranta
Keskuskauppakamari

Väitöskirja on julkaistu IPR University Centerin julkaisusarjassa julkaisunumerolla 16.