NIR-välikokouksessa keskusteliin mallioikeuksista

2/2015 4.5.2015
Riddarholmen, Tukholma (Photo: iStockphoto.com/Borisb17)
Helmikuun 12. päivänä 2015 järjestettiin Pohjoismaiden teollisoikeudellisten yhdistysten ns. välikokous Ruotsissa, Arlandan lentokentällä. Seminaarissa käsiteltiin mallioikeutta kansainvälisestä, eurooppalaisesta ja pohjoismaisesta näkökulmasta, ja osallistujia oli runsaat 60 eri Pohjoismaista.  

Tilaisuus toteutettiin Ruotsin teollisoikeudellisen yhdistyksen puheenjohtajan, professori Marianne Levinin aloitteesta ja yhteistyössä hänen kanssaan ohjelman valmisteli Max Oker-Blom. Seminaaripäivän aloitti WIPO:n oikeudellinen neuvonantaja Jean-François Ouellette kertomalla Haag-järjestelmän viimeaikaisesta kehityksestä. Järjestelmä luotiin vuonna 1925 ja sen tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa mallioikeushaltijoiden mahdollisuuksia oikeuden maantieteellisen ulottuvuuden laajentamiseen. Tänä päivänä järjestelmä kattaa 62 maata, ja joukkoon on hiljattain liittynyt sekä Yhdysvallat että Japani. Ouellette totesi mm., että vuonna 2014 WIPO:lle oli jätetty 14 400 mallihakemusta.

Oulletten jälkeen vuorossa oli OHIM:n tarkastusosaston esimies Dimitrios Andrianopoulos. Hän painotti yhteisömallin etuja. Se on saatavissa yhdellä hakemuksella, yhdellä 23 kielestä maksamalla yhdellä valuutalla eli euroilla. Mallin voimassaoloaika on enintään 25 vuotta. Hän totesi kuitenkin, että tarkastusosasto tutkii hakemuksen ainoastaan, mikäli se sotii yleistä järjestystä tai yleisesti hyväksyttyjä moraaliperiaatteita vastaan. Seikkaperäisessä katsauksessaan hän mainitsi mm. että ideat, äänet, musiikki, hajut ja tuoksut eivät täytä mallin määritelmää. Hän päätti esityksensä toteamukseen, että viimeisten viiden vuoden aikana on jätetty runsaat 20 000 hakemusta vuosittain ja, järjestelmän perustamisvuoden 2003 jälkeen oli otettu vastaan runsaat 830 000 hakemusta.

Apulaisjohtaja Magnus Ahlgren Ruotsin patentti- ja tavaramerkkivirastosta palautti osanottajat Pohjoismaihin kertomalla mallioikeuksien käyttöä Pohjoismaissa koskevan tutkimuksen tuloksista. Osoittautui, että mallihakemuksista puhuttaessa käyttäjät kääntyvät yhä useammin OHIM:n puoleen. Tämä koskee eritoten isompia yrityksiä ja kansainvälisiä käyttäjiä, Haag-järjestelmää käytetään lisänä. Uudistushakemukset Pohjoismaissa vähenevät, joten patentti- ja tavaramerkkivirastoille pienet ja keskisuuret yritykset sekä toimeenpanoa koskeva neuvonta muodostavat mahdollisuuden.

Aamupäivän päättivät asianajaja Åsa Krook helsinkiläisestä asianajotoimisto Boreniuksesta sekä asianajaja Katarina Strömholm Ruotsista käymällä läpi eurooppalaista ja pohjoismaista oikeuskäytäntöä. Krook käsitteli EU-tuomioita sekä ratkaisuja Norjasta ja Suomesta, ja Strömholm puolestaan analysoi etenkin ruotsalaisia ja tanskalaisia korkeimpien oikeusistuinten tuomioita.

Mallin suojakynnys nousemassa

Lounaan jälkeen osanottajat saivat kuulla esityksiä hakemusten muotoilusta, väitteistä ja puolustusstrategiosta, muodin suojaamisesta mallioikeutta käyttäen ja rekisteröimättömästä mallioikeudesta. Näistä puheenvuoroista vastasivat osastopäällikkö Bernt Boldvik Norjan patentti- ja rekisterihallituksesta, asianajaja Liselott Enström Lindahlin asianajotoimistosta Tukholmasta, asianajaja Sara Söderling Zaccosta Tanskasta, lakimies Heidi Härkönen Suomen KPMG:stä ja asianajaja Felix Reimers Grette-nimisestä asianajotoimistosta Oslosta.

Seminaarin päätettiin paneelikeskusteluun, mutta ennen sitä osanottajat saivat kuitenkin kuulla mielenkiintoisen keskustelun Münchenin Max Planck Instituutin professorin Annette Kurin ja professori Marianne Levinin välillä. Aihe koski eri immateriaalioikeudellisten suojamuotojen, kuten tekijänoikeuksien, patenttien ja tavaramerkkien vaikutuksesta mallioikeuteen sekä kuinka eri oikeuksien suoja on päällekkäistä ja tästä aiheutuvista mahdollisista kielteisistä vaikutuksista oikeuksien haltijoihin. Keskustelijoiden käsityksen mukaan vaikuttaa siltä, että tekijänoikeuksien suojakynnys laskee, mutta mallioikeuksien sitä vastoin nousee.

Päivä oli kiistatta antoisa. Osanottajat kyselivät vilkkaasti ja osallistuivat aktiivisesti. Mallioikeudet jäävät usein muiden immateriaalioikeudellisten suojamuotojen varjoon, joten niihin keskittyvään seminaariin oli selkeä tarve. Seminaari toi myös kiitettävällä tavalla esille alueellisten ja kansallisten järjestelmien välistä jännitettä. Tätä seikkaa kannattaa myös tulevaisuudessa pohtia tarkemmin. Ei ole syytä aliarvioida kansallisten patentti- ja rekisteriviranomaisten roolia innovaatioyhteiskunnan tiedon välittäjinä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Max Oker-Blom
dosentti
Pohjoismaiden teollisoikeudellisten yhdistysten yhteistyökomitean pääsihteeri

Kokouksen materiaalit saatavilla Ruotsin teollisoikeudellisen yhdistyksen sivuilta: http://sfir.se/aktuellt-material

Aiheet: Mallioikeudet, Muut
Share: