NIR – Pohjoismainen immateriaalioikeuskokous Helsingissä

Joka toinen vuosi järjestettävä NIR-kokous pidettiin 1. – 3. syyskuuta Helsingissä. Kyseessä oli 36. kokous, johon osallistui runsaat 140 IPR-asiantuntijaa kaikista Pohjoismaista. Puolet osallistujista olivat Suomesta.  

NIR-kokouksen aiheina olivat: tekoälyn ja immateriaalioikeuksien suhde, Yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) ensimmäinen vuosi pohjoismaisesta näkökulmasta, sekä todistelu pohjoismaisissa immateriaalioikeudenkäynneissä. Kokous alkoi perinteiseen tapaan eri Pohjoismaiden edustajien katsauksilla maansa immateriaalioikeuden viimeaikaiseen oikeuskäytäntöön ja lainsäädäntöön. Suomen osalta katsauksen piti asianajaja Åsa Krook, joka kertoi viimeaikaisesta oikeuskehityksestä alalla. 

Muita suomalaisia puhujia kokouksessa olivat asianajaja Johanna Flythström, joka juonsi UPC:tä käsittelevän paneelin. Asianajaja Rainer Hilli ja markkinaoikeustuomari Tobias von Schantz taas kommentoivat todistelua ja todisteiden turvaamista immateriaalioikeudenkäynneissä Suomen näkökulmasta. 

KTT, OTL Max Oker-Blom piti alustuksen tekoälystä yleisesti ja professori Rosa Ballardini jatkoi aiheesta kertomalla tekoälyn ja IPR:ien suhteesta. Ballardini toimi myös tekoälyn ja immateriaalioikeuksien suhdetta käsittelevän paneelin juontajana. Tanskan, Norjan ja Ruotsin edustajien kesken käytiin paneelissa vilkas keskustelu, jossa todettiin, että aiheeseen liittyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Panelistit olivat yhtä mieltä, ettei tässä vaiheessa ole syytä uhrata liikaa ajatuksia tekoälyn mahdolliseen rooliin oikeuksien haltijana ottaen huomioon viranomaisten torjuva suhtautuminen siihen. Sen sijaan tekoälyn osuus esimerkiksi patenttien teoskynnyksen arvioimisessa on mielenkiintoinen ja haastava aihe. 

UPC:tä käsittelevän osion alustuksen piti UPC:n hallinon vastaava johtaja ”Registrar” Alexander Ramsay, joka on ollut pitkään UPC:n valmisteluissa mukana. Ramsay kertoi toiminnan alkaneen sujuvasti. Hän kehotti osallistujia käyttämään järjestelmää, sillä nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa UPC:n käytäntöihin ja sovellettavaan oikeuskäytäntöön. Tällä hetkellä on havaittavissa, että tuomareiden oikeudellinen tausta vaikuttaa prosessiin. Tällä hetkellä prosessissa on pieniä eroja eri maiden välillä, mutta vähitellen tuomioistuinkäytäntö konsolidoituu ja yhtenäistyy. Jo nyt on havaittavissa, että tuomareilla oli vahva halu toimia yhtenäisesti. Alustuksen jälkeisessä paneelikeskustelussa arveltiin myös, että UPC:n prosessikäytännöt tulevat aikanaan vaikuttamaan kansallisiin tuomioistuimiin. Tällä hetkellä ennakoitavuus ei ole vielä ihan toivotulla tasolla. 

Todistelun osalta huomio kiinnittyi paneelissa siihen, että todistelu vaikuttaa olevan varsin samanlaista eri Pohjoismaissa. Norjassa prosessin suullinen osuus on kuitenkin muita Pohjoismaita merkittävämmässä asemassa ja Tanskassa taas todisteiden turvaaminen vaikutti olevan muita Pohjoismaita vapaamuotoisempaa ja välittömämpää. 

Kokouksen juonsi asiantuntevasti ja huumorilla STY:n puheenjohtaja asianajaja Mikael Segercrantz. 

Sunnuntain vastaanotto pidettiin Jätkäsaaren Clarion hotellin 16. kerroksessa Skyroom Rooftop Baarissa, josta Helsinki näkyi kauniina aina Tuomiokirkosta Suomenlinnaan. Maanantai-iltana tutustuttiin Amos Rex Museon näyttelyyn, josta siirryttiin illalliselle ravintola Pörssiin. 

Vilkkaasta keskustelusta päätellen illallinen oli onnistunut. Erityisen suosittu oli kantelesoittajan Ida Elinan räiskyvä esiintyminen. Oulaisista kotoisin oleva artisti Päivi Ida Elina Kujanen (o.s. Ollikainen) kuuluu Suomen eturivin kantelesoittajiin ja on Suomen ensimmäinen pop-jazz-kantelisti. 

Seuraava NIR-kokous pidetään kahden vuoden kuluttua eli 2026 Islannissa Reykjavikissä, jonne paikallisyhdistyksen puheenjohtaja asianajaja Asdis Magnusdottir toivotti kaikki erittäin tervetulleiksi. Edellisen kerran kokous oli Oslossa 2022. Pandemian takia se siirtyi kaksi vuotta eli kokouksen olisi pitänyt olla vuonna 2020. Tätä ennen kokous pidettiin Sigtunassa Ruotsissa 2018. Suomessa pidettiin edellisen kerran NIR-kokous vuonna 2012. 

NIR-kokous oli jälleen kerran erittäin onnistunut. Sen merkitys Pohjoismaiden immateriaalioikeusasiantuntijoiden kesken sekä ammatillisesti että sosiaalisesti on tärkeä. Nuorelle juristille tai asiamiehelle se on oiva paikka luoda pohjoismaisia verkostoja.

***
Kuvat: Sara Väyrynen, Roschier