Nanoteknologian patentointi vaatii tarkkuutta –

(IPRinfo 3/2005)

Nanoteknologian maailmanmarkkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti. Yritysten kannalta on tärkeää, että uudet sovellukset ja keksinnöt suojataan tehokkaasti.

”Nanoteknologia” on terminä laaja, ja “nano-” yksikkönä käsittämättömän pieni: 10 potenssiin -9 eli yksi tuhannesmiljoonasosa. Usean eri, sinänsä toisistaan merkittävästikin eroavan tiede- ja tutkimusalan kattavan nanoteknologian innovaatioiden ja ratkaisujen yhteinen piirre on, että niiden keskeinen funktionaalinen osa tai toiminto on nanoskaalassa (alle 100 nm). 

Nanoteknologiaosaamista löytyy jo mikromekaniikassa, biotekniikassa, lääketieteessä, materiaalinvalmistuksessa, kommunikaatio- ja tietotekniikassa sekä elektroniikassa. Nanopatenttien määrä kasvaa jatkuvasti, mutta uuden alan patenttihakemuksilta edellytetään erityisen selkeitä kuvauksia keksinnön uutuudesta, keksinnöllisyydestä ja koostumuksesta.

Nanoskaalan poikkitieteelliseen teknologiaan kohdistuu suuria odotuksia; maailmanmarkkinoiden odotetaan kasvavan vuosittain 30–40 prosenttia. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetään tällä hetkellä yli 4 miljardia euroa vuosittain. Nanoteknologiaa sovelletaan esimerkiksi pinnoitteissa, antureissa ja sensoreissa, maalien valmistuksessa, kosmetiikassa, prosessiteollisuudessa, diagnostiikassa ja farmaseuttisissa sovelluksissa.

Mikäli yksittäinen yritys haluaa selviytyä ja menestyä maailmanlaajuisesti merkittävällä nanoteknologian alalla, on sen tehokkaasti ja määrätietoisesti kyettävä suojaamaan uudet sovelluksensa ja keksintönsä.

Uuden teknologian edistämisessä on immateriaalioikeuksilla tärkeä osansa. Patenttien asema on keskeinen, kun yritys tai tutkimuslaitos pyrkii hyötymään tutkimuksen kautta saaduista tuloksista kaupallisesti. Esimerkiksi bio- ja tietoliikenneteknologian kehitys on pitkälle perustunut patentoinnin kautta saavutettuihin mahdollisuuksiin. Patentti antaa keksintöön yksinoikeuden, joka mahdollistaa kaupankäynnin uuden innovaation oikeuksilla ja toisaalta antaa etumatkaa kilpailijoihin.

Nanoteknologiaan kohdistuvia patentteja on myönnetty jo vuosikymmeniä, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana on nanoteknologiapatenttien lukumäärä kasvanut huomattavasti ja kasvun odotetaan jatkuvan lähivuosina. Alan keksintöjä patentoidaan eniten USA:sta (yli 5000 patenttia vuosittain) ja Japanista. Euroopan maista Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska tuottavat eniten patentteja.

Keksinnön uutuus yleensä pienuudessa

Patentoitavalta keksinnöltä vaaditaan uutuutta, keksinnöllisyyttä ja teollista käyttökelpoisuutta. Nämä edellytykset määritetään Euroopan patenttisopimuksessa (EPC) artiklassa 54 (uutuus), artiklassa 56 (keksinnöllisyys) ja artiklassa 52 (teollinen käyttökelpoisuus). Vastaavat kohdat USA:n patenttilaissa ovat 35 U.S.C. 102a-g, 35 U.S.C. 103 ja 35 U.S.C. 101 (hyödyllisyys).

Nanoteknologiassa keksinnön uutuus liittyy usein patentoinnin kohteena olevan komponentin pieneen kokoon. Patenttihakemuksessa onkin tärkeätä määrittää komponentin mittakaava siten, ettei tunnetusta tekniikasta ole löydettävissä täysin samanlaista komponenttia. Patenttihakemuksessa tulee yleisten laajempien raja-arvojen lisäksi määrittää myös tarkempia vaihteluvälejä sekä tiettyjä täsmällisiä lukuja. 

Kriittisempää on usein kuitenkin keksinnöllisyys: keksintö ei saa olla alan ammattimiehelle ilmeinen tällä teknologian alalla aikaisemmin tunnetun perusteella. Esimerkiksi Euroopan patenttivirasto on ottanut kannan, ettei mittasuhteiden pienentäminen nanoskaalaan yksinään ole riittävä peruste keksinnöllisyydelle. 

Euroopan patenttiviraston valituslautakunta on vahvistanut tämän kannan päätöksessään T 0070/99. Päätös koski keksintöä, joka käsitti menetelmän solujen osapopulaation erottamiseksi soluja sisältävästä näytteestä käyttämällä sinänsä aikaisemmin tunnettua tekniikkaa, jota ei ollut käytetty keksinnön mukaisessa mittaluokassa (100 nm – 500 μm). 
Valituslautakunta katsoo, ettei keksinnöllä ole keksinnöllisyyttä, ellei hakemuksessa esitetä mitään yllättäviä ja edullisia lisäetuja tai tuloksia tunnettuun tekniikkaan verrattuna tai minkään teknisen ongelman ratkaisemista. Toisin sanoen ollakseen keksinnöllinen nanoteknologisella keksinnöllä tulee olla jokin uusi ja yllättävä ominaisuus, toiminto tai ratkaisu, joka on tuloksena siitä, että funktionaalinen piirre tai toiminta on nanoluokassa.

Keksinnön kuvauksesta päänvaivaa

Sen lisäksi, että patentoitavan keksinnön tulee olla uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen, on patenttihakemuksessa kuvattava keksintö niin täydellisesti, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Euroopan patenttisopimuksen artiklassa 83 tämä määritetään seuraavasti:
”the European patent application must disclose the invention in a manner sufficiently clear and complete for it to be carried out by a person skilled in the art” .

USA:n lainsäädännössä vastaava ilmaistaan kohdassa 35 U.S.C. 112, eli:
“the specification shall contain a written description of the invention and of the manner and process of making and using it, in such full, clear, concise, and exact terms as to enable any person skilled in the art…to make and use the same…”.

Patenttihakemuksen selityksessä esitetyn keksinnön kuvaus määrittää osaltaan myös keksinnön suojan laajuuden kuten Euroopan patenttisopimuksen artikla 69 asian ilmaisee: 
”the extent of the protection conferred by a European patent or a European patent application shall be determined by the terms of the claims. Nevertheless, the description and drawings shall also be used to interpret the claims” 

Patenttikäytännössä ”riittävän kuvauksen” säännös varmistaa, että keksijä esittää tarpeeksi tietoa patenttivaatimuksissa määritellystä keksinnöstä, jotta alan ammattimies ”ilman kohtuutonta vaivaa” kykenee toisintamaan keksinnön. 
Termin ”riittävä kuvaus” määritelmä vaihtelee keksinnön alasta ja keksinnöstä riippuen. 

Esimerkiksi Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan päätöksessä T 158/91 todetaan, ettei mitään kaiken kattavaa ohjetta riittävästä keksinnön kuvauksesta voida antaa, vaan jokaista keksintöä tulee tarkastella tapauskohtaisesti. USA:ssa keksinnön riittävään kuvaukseen on otettu kantaa päätöksessä In re Wands (1988). Molemmissa päätöksissä on annettu samansuuntaiset ohjeet keksinnön riittävää kuvausta arvioitaessa. 

Toisin sanoen tulee ottaa huomioon 
– teknisen alan luonne ja keskimääräisesti tarvittavan vaivannäön määrä keksinnön toisintamiseksi kyseisellä teknisellä alalla hakemuksen selityksen perusteella,
– tunnettu tekniikka tai yleinen tietämys keksinnön ajankohtana,
– sovellusesimerkkien määrä eli asiakirjassa esitettyjen luotettavien teknisten yksityiskohtien määrä, ja
– patenttivaatimuksien laajuus.

Ennustettavalla alalla kevyempi kuvaus

USA:n patenttikäytäntö jakaa keksinnöt niin sanottuun ennustettavaan (predictable) tai ei-ennustettavaan (unpredictable) tekniikan alaan. Nanoteknologian samoin kuin bioteknologian katsotaan kuuluvan ei-ennustettavaan tekniikan alaan eli uudehkoon tai nopeasti kehittyvään tekniikan alaan, jolla alan ammattimiehelläkin on yleensä ainoastaan vähäistä tai ei lainkaan muuta tietoa alasta kuin mitä patenttihakemuksen selityksessä on esitetty. 

Tästä syystä ei-ennustettavaan tekniikan alaan kuuluvalta keksinnöltä vaaditaan yksityiskohtaista selitystä sekä useita sovellusesimerkkejä. Niin sanotut ennustettavat keksinnöt voivat puolestaan saada hyvinkin laajan suojan, vaikka hakemuksessa olisi esitetty vain muutama sovellusesimerkki. Myös Euroopan patenttivirasto vaatii bio- ja nanoteknologisten keksintöjen selityksiltä enemmän kuin esimerkiksi perinteisten mekaanisten keksintöjen kuvauksilta.

Sovellusesimerkkejä ei kuitenkaan vaadita jokaiselle patenttivaatimuksiin sisältyvälle sovellukselle, mutta kuten päätöksestä In re Vaeck (1991) voidaan todeta, on hakemuksessa esitettävä sitä enemmän konkreettisia esimerkkejä ja yleistä informaatiota mitä huonommin hakemuksen kohde entuudestaan tunnetaan. 

Nanoteknologian hakemuksissa tulee esimerkiksi selkeästi esittää, miten nanoluokan komponentti saadaan aikaan sekä tuloksia nanoluokan komponenttien parantuneista ominaisuuksista ja yllättävistä eduista suhteessa tunnettuun tekniikkaan ja tunnetussa tekniikassa olleiden ongelmien ratkaisuista. Niin sanottujen vertailuesimerkkien sisällyttäminen patenttihakemukseen ei täytä keksinnön riittävän kuvauksen määritelmää. Riittävyysvaatimuksen tarkoituksena on osoittaa mikä toimii ja miten, eikä sitä mikä ei toimi. 

Oikea tai tarkka terminologia olennaista

Nanoteknologian alaan kuuluvien keksintöjen patentoinnin erityispiirre on lisäksi käytetyn terminologian tärkeys. Vakiintuneen standarditerminologian puuttuminen saattaa muodostua ongelmaksi, jolloin tehokkaan patenttisuojan saamiseksi on tärkeätä käyttää kuvaavia määritelmiä sekä määritellä käytetyt termit selkeästi ja yksiselitteisesti patenttihakemuksen selitysosassa. Virheellisesti käytetyt termit voivat tehdä suojapiiristä liian kapean tai laajan. 

Laadittaessa patenttihakemusta nanoteknologian alan keksinnölle on siis tarkasti määritettävä esimerkiksi mikä komponentin osa on uusi tunnetun tekniikan ratkaisuihin nähden. Koska nanoteknologian keksinnön uutuus kohdistuu useimmiten komponentin kokoon, on sen raja-arvot määritettävä – patenttiviranomainen tuskin hyväksyy nanoteknologian yleistä koon määritystä (alle 100 nm) ainoaksi raja-arvoksi keksinnön määrittämiseksi. Lisäksi on selkeästi esitettävä uuden, pienen koon mukanaan tuomat yllättävät ominaisuudet ja edut.

Edelleen, nanoteknologian ollessa uudehko teknologian ala, josta alan ammattimiehellä ei välttämättä ole paljon aikaisempaa tietoa, tulee patenttihakemuksen selitys laatia selkeästi ja riittävän selostavasti, jotta keksintö on sen perusteella toisinnettavissa.

Vaikkakin nanoteknologian uudehko, kehittyvä teknologia ja alan toiminta nanoskaalassa asettavat omat haasteensa laadittaessa ja käsiteltäessä tämän alan patenttihakemuksia, ovat nanoteknologian alan keksinnöt luonnollisesti patentoitavissa samoilla edellytyksillä kuin muidenkin alojen keksinnöt.

Lisätietoja HelsinkiNano-hankkeen kotisivuilta: http://helsinkinano.tkk.fi/

Katja Feiring
Patenttiasiamies
Papula Nevinpat

Share: