Muuttunut tuoteväärennösasetus

Uusi EU-tuoteväärennösasetus tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Asetus sisältää merkittäviä muutoksia myös Suomen näkökulmasta. Uudistus parantaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuuksia saada loukkaavat tuotteet aikaisempaa tehokkaammin ja nopeammin hävitettyä.

EU:n uusin tuoteväärennösasetus eli asetus teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta (N:o 608/2013) ja sen soveltamisasetus (1352/2014) ovat olleet voimassa 1.1.2014 lähtien.

Tulliylitarkastaja Riikka Pakkanen Tullin valvontaosaston tavara- ja liikennevalvontayksiköstä näkee suurimpana muutoksena yksinkertaistetun tuhoamismenettelyn käyttöönottamisen. Tarkoituksena on ollut tehostaa tulliviranomaisen työskentelyä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa rajatoimenpiteissä. Aiemman asetuksen aikana loukkaaviksi todettujen tavaroiden tuhoamiseen meni kuukausia tai jopa vuosia.

– Nyt pysäytetyt ja loukkaavaksi todetut tavarat hävitetään huomattavasti nopeammin, aika lasketaan viikoissa, jopa päivissä, Pakkanen kertoo.

Hänen mukaansa loukkaavat tavarat saadaan tehokkaasti tuhottua suostumukseen perustuvalla yksinkertaistetulla hävitysmenettelyllä. Noin kolmasosassa tapauksista tuhoamisen perusteena on nimenomainen hyväksyntä ja kahdessa kolmasosassa tapauksista hiljainen hyväksyntä.

– Hiljainen hyväksyntä voi sisältää tilanteita, jossa tavaranhaltija kuitenkin keskustelee asiasta Tullin tai oikeudenhaltijaa edustavan asiamiehen kanssa ja tämän perusteella antaa nimenomaisen tai hiljaisen suostumuksensa tavaroiden yksinkertaistetulle tuhoamismenettelylle. Yksityisten tavaroiden omistajien kohdalla tulee usein kysymykseen hiljainen hyväksyntä.

Tullille harkintamahdollisuus

Artiklan 23.1.c-kohtaan on tulliviranomaisille jätetty merkittävä mahdollisuus olla noudattamatta yksinkertaistettua tuhoamismenettelyä. Jos tavaroiden ilmoittaja tai haltija ei ole vahvistanut tulliviranomaiselle suostuvansa tavaroiden tuhoamiseen tai on ilmoittanut vastustavansa sitä, tulliviranomainen voi katsoa, että tuhoamiseen on konkludenttinen suostumus. Tulliviranomaisella ei ole kuitenkaan velvollisuutta konkludenttisen hyväksymisen tilanteessa noudattaa yksinkertaista tuhoamismenettelyä. Tämä on selvästi askel huonompaan suuntaan. Aiemman asetuksen 1383/2003 artiklan 11 mukainen menettely ei sisältänyt tällaista harkintamahdollisuutta.

– Tulli voi olla suostumatta tavaroiden tuhoamiseen konkludenttisen hyväksymisen perusteella esimerkiksi jos tavaraerä on erityisen arvokas. Tällöin Tulli saattaa vaatia nimenomaista suostumusta tavaroiden tuhoamiseen, Pakkanen arvioi.

Yksinkertaistettua tuhoamista ei saatu Suomessa voimaan edellisen asetuksen aikana, sillä sen artiklaa 11 tulkittiin niin, että se vaatii kansallisia implementointitoimenpiteitä tullakseen voimaan. Kaikki jäsenvaltiot eivät tulkinneet asetusta näin tiukasti. Mahdollisesti huoli yksinkertaistetun tuhoamismenettelyn törmäyskurssista omaisuuden suojaan liittyvien perusoikeuksien kanssa sai viranomaiset lykkäämään implementointia.

Lisää immateriaalioikeuksia soveltamisalaan

Uusi asetus on soveltamisalaltaan entistä laajempi. Sen mukaiset rajatoimenpiteet soveltuvat myös tavaroihin, jotka loukkaavat toiminimeä, hyödyllisyysmallia tai puolijohdetuotteen topografiaa. Se koskee myös laitteita, jotka soveltuvat tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kopiointisuojausten kiertämiseen.

Suomen näkökulmasta laajennuksella ei ole suurta merkitystä, sillä rajatoimenpiteiden perustana on noin 95 prosentissa tapauksista tavaramerkkiin kohdistuva loukkaus. On kuitenkin periaatteessa tärkeää, että asetuksen soveltamisalaa on laajennettu.

Loukkaukset kauttakulkuliikenteessä

Suurin osa Suomen tullin havaitsemista IPR-oikeuksien loukkauksista tuli pitkään kauttakulkuliikenteestä. Suomi on merkittävä kauttakulkumaa Venäjälle suuntautuvalle tavaraliikenteelle ja Venäjä taas merkittävä immateriaalioikeuksia loukkaavien tuotteiden vientimaa.

Monien oikeudenhaltijoiden pettymykseksi uusi asetus ei korjaa sitä epätyydyttävää tilaa, johon Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) 1.12.2011 antama tuomio Nokia/Philips-asiassa johti (yhdistetyt asiat C-446/09 ja C-495/09). Tuomioistuin linjasi, että EU-jäsenvaltioiden viranomaiset eivät voi pysäyttää IPR-oikeuksia loukkaavia tavaroita, jotka ovat ulkoisessa kauttakulussa EU:n kautta yhteisön ulkopuoliseen maahan, ellei ole viitteitä siitä, että tavarat saattavat palata takaisin EU:n alueelle.

EUT asetti tiukat kriteerit ulkoisessa kauttakulussa olevien loukkaavien tavaroiden pysäyttämiselle. Tuomion vaikutukset tuntuivat välittömästi eri EU-maiden tullitoiminnassa, kun monet kansalliset tullit lopettivat ulkoisessa kauttakulussa olevien tavaroiden pysäyttämisen kokonaan.

Tuomio on vaikuttanut voimakkaasti myös Suomeen. Tullin kauttakulussa olevien tavaroiden pysäytysmäärät ovat vähentyneet selvästi. Vuonna 2011 Tullin pysäyttämistä tavaroista 93 prosenttia tuli kauttakulkuliikenteestä, vuonna 2012 54 prosenttia, vuonna 2013 38 prosenttia ja kuluvan vuoden 2014 aikana vain noin 20–30 prosenttia.

Koska uuden asetuksen johdanto-osan kohdassa 10 todetaan, että asetus sisältää pelkästään tulliviranomaisen menettelysääntöjä, ei asetuksessa vahvisteta perusteita, joilla todennetaan teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaus. Koska Nokia/Philips-asiassa EUT tulkitsi voimassa olevaa yhteisölainsäädäntöä, kauttakulkuun puuttumiseen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista pelkkiä menettelysääntöjä muuttamalla. Kauttakulkuun päästään todennäköisesti puuttumaan kunnolla vasta, kun yhteisön tavaramerkkeihin liittyvää oikeutta muutetaan.

Menettely pienten lähetysten tuhoamiseen

Loukkaavien tuotteiden kauppa on siirtynyt yhä enemmän internetiin, ja loukkaavia tuotteita sisältävät lähetykset ovat nykyään tyypillisesti pieniä, 1–3 tuotteen paketteja. Ongelman ratkaisemiseksi uudessa asetuksessa on yksinkertaistettu pieniin lähetyksiin sisältyvien tavaroiden tuhoamista (art. 26).

Erityismenettely koskee tilanteita, joissa tavarat ovat väärennettyjä tai laittomasti valmistettuja (eli niiden täytyy loukata tavaramerkkiä, maantieteellistä merkintää, tekijänoikeutta, lähioikeutta tai mallia), eivätkä ne ole herkästi pilaantuvia. Lisäksi loukattujen IPR-oikeuksien tulee sisältyä hyväksyttyyn toimintapäätökseen, päätöksen saajan on pitänyt pyytää toimintahakemuksessa pieniin lähetyksiin liittyvän menettelyn käyttöä ja tavarat on tullut kuljettaa pieninä lähetyksinä. Pieneksi katsotaan lähetys, jossa on korkeintaan kolme tavarayksikköä ja joka painaa alle 2 kg.

Pieniin lähetyksiin liittyvää menettelyä tulee pyytää tulliviranomaiselta toimintahakemuksen yhteydessä. Menettelyä pyydetään kuitenkin yllättävän harvoin. Unionihakemuksia, jotka kattavat vähintään kaksi EU-jäsenmaata, oli vuoden 2013 lopussa voimassa 26 865 kpl ja niistä tätä kirjoitettaessa vain noin 370 tapauksessa oli pyydetty pieniin lähetyksiin liittyvää yksinkertaistettua menettelyä.

Oikeudenhaltijat toivoivat parempia työkaluja

Yksinkertaistetun tuhoamismenettelyn asettaminen pakolliseksi kaikille jäsenvaltioille on erittäin tervetullut lisä rajatoimenpiteisiin liittyvään keinovalikoimaan. Loukkaavien tavaroiden tehokas tuhoaminen on kaikkien osapuolten etu varsinkin tapauksissa, joissa tavaroiden omistaja pysyttelee passiivisena eikä anna suostumustaan tavaroiden tuhoamiseen vapaaehtoisesti.

Suomen näkökulmasta on kuitenkin harmillista, että asetuksella ei annettu lisätyökaluja kauttakulkuun puuttumiseen. Asetuksen johdanto-osan kohta 10 alleviivaa asetuksen pelkästään menettelytapoja luovaa tarkoitusta.

Uudet asetukseen sisällytetyt immateriaalioikeudet eivät ole erityisen merkityksellisiä. Esimerkiksi tilanne, jossa pysäytetty tavara loukkaisi toiminimeä, jota ei ole suojattu tavaramerkkinä, on todennäköisesti harvinainen. Myöskään puolijohdetopografioita tai hyödyllisyysmalleja loukkaavia tuotteita ei todennäköisesti pysäytetä suuria määriä loukkausten havaitsemisen hankaluuden takia.

Oikeudenhaltijat olisivat toivoneet myös mahdollisuutta laajentaa rajatoimenpiteitä koskemaan harmaatuontia, kuten komissio asetuksen valmisteluvaiheessa ehdotti. Tavaroiden jo liikkuessa vapaasti on niiden havaitseminen ja poistaminen markkinoilta huomattavasti työläämpää kuin se olisi rajatoimenpiteenä.

Henrik af Ursin
Counsel
Dittmar & Indrenius  Asianajotoimisto Oy