Muotioikeuden yhdistys ry 10 vuotta!

Tammikuussa juhlittiin marraskuussa 2014 alkunsa saaneen yhdistyksen uljasta 10-vuotista taivalta.

Hyvässä seurassa aika kuluu nopeasti ja niin se on totisesti kulunut muotioikeuteen erikoistuneen yhdistyksen toiminnassa. Monella yhdistyksen aktiivilla on edelleen kirkkaana mielessä yhdistyksen perustamisvuosi 2014 ja erityisesti sen ensimmäinen sääntömääräinen kokous ja seminaari. Sen jälkeen vuosiin on mahtunut toinen toistaan mielenkiintoisimpia tapahtumia, kuten useat yritysvierailut sekä seminaarimatkat eri puolille Eurooppaa.  Muotioikeuden yhdistys on heti perustamisestaan lähtien kerännyt yhteen ilahduttavan suuren joukon erityisesti immateriaalioikeuksiin erikoistuneita juristeja, mutta myös taideteollisuuden sekä kaupallisen alan ammattilaisia. 10 vuoden aikana Muotioikeuden yhdistys on luonut muotioikeudesta kiinnostuneiden tahojen välille kattavan verkoston, levittänyt tietoa muoti- ja designalaa koskevasta juridiikasta ja edistänyt myös osaltaan muotioikeuteen liittyvän tutkimuksen kehitystä. On siis monta syytä juhlaan, ja niinpä joukko Muotioikeuden yhdistyksen jäseniä kerääntyi yhteen tammikuun lopulla nostamaan maljan upealle 10-vuotiaalle yhdistyksellemme.

Juhlaseminaariin kuuluu olennaisena osana juhlapuhe, josta vastasi Muotioikeuden yhdistys ry:n perustaja ja muotioikeuden uranuurtaja, tutkijatohtori Heidi Härkönen. Juhlapuheessaan Härkönen teki katsauksen muotioikeuden kehitykseen paitsi Suomessa myös maailmalla viimeisen 10 vuoden aikana. Näiden lisäksi hän suuntasi katseensa myös tulevaan.

Muotioikeuden historia Suomessa ulottuu reilut 10 vuotta taaksepäin, jolloin Härkönen alkoi kirjoittaa pro gradu -tutkielmaansa aiheesta vuonna 2013. Härkönen muisteli, että Google ei vielä tuolloin tunnistanut sanaa ”muotioikeus”. Välittömästi Härkösen tutkielman valmistuttua kuitenkin ilmeni, että muotioikeudelliselle tiedolle oli poikkeuksellisen suuri julkinen tarve. Härkönen totesi, että tämä johtui erityisesti siitä, että samaan ajankohtaan ajoittui Suomen tähän asti mittavin plagiaattikohu Marimekon ”Metsänväki” -kuosin tultua julki. Härkönen muistelikin puheessaan saaneensa useita luennointi- ja puhujapyyntöjä, vaikka olikin juuri valmistunut oikeustieteellisestä, eikä ollut vielä ehtinyt kartuttaa vahvaa käytännön kokemusta alalta. Samoihin aikoihin muotioikeus alkoi kiinnostaa myös muita alan ammattilaisia ja Härkönen kertoi saaneen idean yhdistyksestä, joka kokoaisi yhteen muotioikeudellisista kysymyksistä kiinnostuneita juristeja ja muotialan toimijoita. Tästä ajatuksesta syntyi Muotioikeuden yhdistys ry, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana Härkönen toimi. Yhdistyksen saama valtava suosio yllätti Härkösen, ja aluksi toimintaa pyöritettiin kolmen hengen hallituksen voimin. Härkönen muisteli muun muassa kirjoittaneen ensimmäiset jäsenmaksulaskut manuaalisesti, jokaisen erikseen kullekin jäsenelle, joita oli heti alkuun useita kymmeniä, ellei peräti sata. Sittemmin hallituksessa on ollut mukana useita aktiivisia yhdistyksen jäseniä ja vaikka Härkönen ei itse enää ole ollut mukana yhdistyksen hallituksessa, hänelle on ollut ilo seurata yhdistyksen kehittymistä.

Härkösen puhe sisälsi myös kattavan katsauksen Muotioikeuden kehittymiseen ns. ”ongelmakeskeisenä tutkimuskohteena”. Tässä työssä Härkösen apuna on ollut erityisesti hänen pro gradu- tutkielman ja väitöskirjan ohjannut Juha Karhu, jolla on ollut merkittävä vaikutus muotioikeuden tutkimukseen. Muotioikeudellisen tutkimuksen osalta Härkönen kuitenkin muistutti, että tähän mennessä muotioikeudellisia väitöskirjoja on ilmestynyt vasta yksi. Lisää väitöskirjoja tarvitaan, jotta alan tutkimus monipuolistuisi ja kehittyisi. Muotioikeudella onkin Härkösen mukaan valtavaa potentiaalia paitsi käytännön oikeudenalana myös tutkimuskohteena, jossa Muotioikeuden yhdistyksellä on oma keskeinen roolinsa.

Monipuolinen paneeli muotialan haasteista ja mahdollisuuksista

Härkösen juhlapuheen lisäksi saimme nauttia erittäin mielenkiintoisesta ja monipuolisesta paneelikeskustelusta, jonka aiheena oli ”Muotialan haasteet ja mahdollisuudet” ja jossa keskityttiin erityisesti muodin myyntiin, markkinointiin ja vastuullisuuteen sekä niitä koskeviin juridisiin haasteisiin ja kysymyksiin. Paneelin puheenjohtajana toimi Emilia Hodge, VP Brand Advisory & Legal, Berggren Oy:stä, ja panelisteina muotialaa laajasti ja monipuolisesti edustaen Marja-Liisa Permikangas, toimitusjohtaja Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä, Johanna Valkama, Director, Legal, Spinnovalta, Maria Storey, Head of Legal & Compliance Luhdalta, Outi Pyy, vastuullisuusjohtaja Ivalo.comista, sekä Sarianna Niskala, muotisuunnittelija ja muotiliiketoimintakonsultti.

Paneelikeskustelussa nostettiin esille useita eri muotialaa ja muotioikeutta koskevia teemoja. Ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet, kuten viherpesun estämiseen tähtäävät säännökset sekä kiertotaloutta edistämään pyrkivä digitaalista tuotepassia koskeva sääntely luovat lisää velvoitteita muotialalle. Samalla kiertotaloustavoitteet ovat luoneet uudenlaista muotiliiketoimintaa. Esimerkiksi second hand -tuotteet sekä vaatevuokraus ovat kasvattaneet suosiotaan. Toisaalta second hand -tuotteiden myyntiä koskevaa liiketoimintaa rasittaa ns. kaksinkertainen arvonlisäverovelvollisuus. Toisena isona kiertotaloutta edistävänä liiketoiminnan muotona keskustelussa nousi esille jäteraaka-aineiden hyödyntäminen tekstiilien materiaaleissa. Tässä erityisesti suuret brändit voivat toimia koko alan suunnannäyttäjänä.

Vastuullisuustoimista huolimatta muotiteollisuuden huolestuttavana kehityssuuntana nousi esiin alati yleistyvä ultrapikamuodin kulutus, jolla taas on mittavia ympäristövaikutuksia, kuten tuotteiden kuljetuspäästöt sekä alati kasvava jätteiden määrä. Paneelissa pohdittiinkin, millä edellytyksillä ultrapikamuodin myynti voitaisiin kieltää kokonaan. Koska muotiteollisuutta ohjaa viime kädessä kuluttajien ostokäyttäytyminen, keskustelussa nostettiin esille myös kuluttajien vastuu yritysten oman vastuun ohella.

Suomalaisen muoti- ja designliiketoiminnan kansainvälisen menestymisen avaimena panelistit painottivat monien eri tavoitteiden yhtäaikaista edistämistä. Erityisesti alan etujärjestöillä on vaikuttamisen väyliä, joiden avulla alan kansainvälistymistä voidaan edistää. Paneelia seuratessa olikin ilahduttavaa havaita, että muotialan eri tehtävissä toimii huippuasiantuntijoita, joita yhdistää aito intohimo suomalaisen muodin ja osaamisen eteenpäin viemiseen. Sama intohimo kuvastaa myös Muotioikeuden yhdistyksen 10-vuotista taivalta. Yhdistyksemme on syntynyt intohimosta muotioikeudellisiin kysymyksiin ja samalla intohimolla se myös jatkaa toimintaansa tulevina vuosikymmeninä.