Muodin ja immateriaalioikeuksien yhteensovittaminen
Kuuntelijoista löytyi niin Aalto-yliopiston taiteen opiskelijoita kuin myös juristeja ja oikeustieteen opiskelijoita. Vaikka esitysten pääpaino olikin juridiikassa, lähestymistapa oli käytännönläheinen ja esityksissä nostettiin esille myös tekijöiden työssään kohtaamat haasteet.
Tapahtuman aloitti tohtorikoulutettava Heidi Härkönen puhumalla yleisesti muotioikeudesta ja immateriaalioikeuksien suhteesta muotiin. Hän kertoi erittäin kattavasti, miten muodin tuotteita voidaan suojata niin tekijänoikeudella, tavaramerkeillä, mallisuojalla kuin myös patenteilla. Hän muistutti lisensoinnin merkityksestä ja toisaalta siitä, että liiallisesta lisensoinnista voi olla yritykselle enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkkinä hän mainitsi Guccin, joka lisensoi tuotteitaan niin innokkaasti, että lopulta toinen yritys valmisti lisenssin turvin Guccin-logolla varustettua wc-paperia. Vaikka Gucci onnistui purkamaan sopimuksen, purkaminen voi olla juridisesti haastavaa ja aikaa vievää.
Erityisesti Härkönen korosti oikeuksien rekisteröinnin tärkeyttä ja IP-strategian suunnittelemista heti yritystä perustettaessa. Yrityksen on hyvä miettiä, mitä ja miten se haluaa suojata. Esimerkiksi tavaramerkillä kannattaa suojata sellaisia elementtejä, jotka toistuvat tuotteissa usein, kun taas mallisuoja soveltuu hyvin suojaamaan tuotteiden ulkoasua. Lisäksi hän kehotti kiinnittämään huomiota oikeuksien jakautumisesta työnantajan ja työntekijän välillä.
Rekisteröinti ja sopiminen tuovat selkeyttä
EU-tavaramerkki ja -mallioikeuteen erikoistunut asiamies Katri Kiviniemi antoi syvemmän katsauksenmuotoilun suojaamiseen. Hän korosti esityksessään rekisteröimättömän yhteisömallin merkitystä ja esitteli mallioikeutta koskevia tapauksia. Kiviniemi korosti Härkösen tavoin oikeuksien suojaamisen tärkeyttä sekä erityisesti arkistoinnin ja dokumenttien säilyttämisen merkitystä. Rekisteröimättömien mallien kohdalla on tärkeää kyetä osoittamaan, milloin malli on laskettu markkinoille, koska suoja-aika ja mahdollisuus rekisteröidä malli lasketaan tästä ajankohdasta. Tekijänoikeuksien osalta Kiviniemi nosti esille Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa käsittelyssä olevan tapauksen, jossa pohditaan, voiko cheerleading-puku saada tekijänoikeussuojaa (Star Athletica L. L. C., Petitioner v. Varsity Brands Inc., et al.). Alemmat oikeusasteet olivat päätyneet vastakkaisiin näkemyksiin ja onkin mielenkiintoista kuulla, minkä kannan korkein oikeus lopulta ottaa.
Taiteen näkökulmaa kokonaisuuteen saatiin, kun arkkitehti Lilli Maunula kertoi hänen ja Laura Juslinin design- ja muotiyritys Juslin-Maunula toiminnasta. Maunula esitteli ”luovaa yhteistyötä” (creative collaboration) ja sen merkitystä aloittelevalle yritykselle. Luovan yhteistyön perusideana on toimiminen yritysten välillä niin, että toinen yritys myy designiaan, jota toinen yritys voi hyödyntää tuotteissaan. Juslin-Maunulan vaatteita ja asusteita on nähty esimerkiksi vakuutusyhtiö If:in mainoskampanjassa ja nyt yritys on yhteisprojektissa kiinalaisen yrityksen kanssa. Puheenvuoro oli erittäin tärkeä, koska se toi esille käytännön juridisia haasteita, joita muotimaailmassa työskentelevät kohtaavat. Monimutkaiset sopimuskuviot ja esimerkiksi Kiinan markkinat saattavat aiheuttaa yllättäviä haasteita, mutta toisaalta riskin ottaminen voi kantaa hedelmää yrityksen saadessa lisää näkyvyyttä. Yrityksen tulee kuitenkin olla alusta asti tarkkana, esimerkiksi tavaramerkkien rekisteröintiä Kiinassa ei saa unohtaa. Sopimusten kohdalla täytyy myös kiinnittää huomiota lukuisiin asioihin, kuten immateriaalioikeuksien siirtymiseen, vastuiden jakautumiseen yritysten välillä sekä mahdollisiin palkkioihin.
Lopuksi Aalto-yliopiston tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder nosti lyhyesti esille muutamia kappaleen valmistamista ja teoskynnystä koskevia oikeustapauksia EUT:sta (C-145/10 ja C-5/08) sekä Tukholman käräjäoikeudesta (2.12.2009 mål T 16022). Kyseisessä ruotsalaisessa oikeustapauksessa nahkatakki sai tekijänoikeussuojaa. Suojaamisessa on kuitenkin merkittäviä kansallisia eroja, koska esimerkiksi Yhdysvalloissa vaatteet eivät pääsääntöisesti saa ollenkaan tekijänoikeussuojaa. Toisaalta vaikka suojaa on mahdollista saada Suomessa, teostaso on korkeammalla kuin Ruotsissa eikä nahkatakki olisi todennäköisesti saanut Suomessa suojaa.
Seminaari oli tasapainoinen ja mielenkiintoinen kokonaisuus, josta hyötyivät varmasti niin taiteen kuin juridiikan osaajat. Esitykset antoivat käytännön neuvoja alalla toimiville. Kaikista esityksistä kävi selkeästi ilmi, että immateriaalioikeudet ovat tärkeä osa muotia ja ne tulisi huomioida liiketoiminnassa.
Ninni Hamberg
oik.yo
Helsingin yliopisto
Kirjoittaja toimii harjoittelijana IPR University Centerissä keväällä 2017.
