Mitä puolustusteknologian patentoinnissa pitää nyt ottaa huomioon?

Puolustusteknologian kehitys on tullut ryminällä pääuutisten kestoaiheeksi. Siviilikin ymmärtää, että drooneilla ja niiden menestyksekkäällä torjunnalla on suuri vaikutus sodan lopputulokseen. Puolustusteknologian innovaatiotoiminta on aina ollut aktiivista ja tuotekehityspanokset ovat suuria. Suomessakin puolustus- ja ilmailuteollisuuden liikevaihto on ollut merkittävässä kasvussa, nousten vuonna 2025 yli neljän miljardin.

Kaksikäyttöisten keksintöjen patentointi

Suomi liittyi puolustusliitto NATOon vuonna 2023, ja sen seurauksena myös puolustusteollisuuden innovaatiotoiminta on kiihtynyt Suomessa. Maanpuolustuksen kannalta merkittäviä keksintöjä koskee erityinen laki, joka ei enää tässä tilanteessa vastaa muuttuneiden tarpeiden vaatimuksia. Sen vuoksi lakia uudistetaan ns. NATOn keksintösopimuksen kanssa yhteensopivaksi.

Patenttiasiamiehiltä onkin viime aikoina usein kysytty neuvoja erityisesti kaksikäyttöisten keksintöjen patentointiin ja NATO-keksintösopimukseen liittyen, koska yhä useampia keksintöjä voidaan käyttää siviili- ja sotilastarkoituksiin. Moni on kuullut tulevista salaisista patenttihakemuksista ja haluaa tietää, olisiko heidänkin mahdollista tehdä salainen patenttihakemus, jonka avulla oman tuotekehityksen voisi suojata, mutta pitää samanaikaisesti salaisena

Kysymykseen vastaaminen ei ole ollut helppoa, koska vanhentuneen lain korvaava uusi laki on ollut valmistelussa. Toukokuun puolivälissä julkaistu hallituksen esitys antaa suuntaviivoja siitä, mitä on tulossa, mutta lausuntokierroksen aikana muutokset tulevaan lakiin ovat vielä mahdollisia. Vanhan lain korvaavan uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 aikana.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustuskeksintöjen salassapidon turvaamisesta

Hallituksen esityksessä puolustuskeksinnöllä tarkoitetaan keksintöä, jolla on suuri merkitys maanpuolustukselle ja jonka salassa pysyminen on maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Puolustusvoimien pääesikunta voi määrätä puolustuskeksinnön salassa pidettäväksi sen jälkeen, kun siihen on haettu patenttia.

Jos suomalainen hakija pitää todennäköisenä, että keksintö täyttää puolustuskeksinnön tiukat kriteerit, patenttia on haettava ensimmäiseksi Suomessa. Mikäli pääesikunta päättää keksinnön salassapidosta, mahdolliset jatkohakemukset ulkomaille saa tehdä vain pääesikunnan luvalla.

On myös tärkeää ymmärtää, että salauspäätös koskee pelkän patenttihakemuksen sijaan koko keksintöä, minkä jälkeen yritys ei voi hyödyntää keksintöään vapaasti. Tämä on yritykselle vain hyvin harvoin tavoiteltavaa ja usein haitallista, etenkin jos keksinnölle olisi myös siviilikäyttöä.

Koska käytännön kokemusta uuden lain mukaisesta salauskynnyksestä ei vielä ole, on suositeltavaa jättää ensihakemus Suomeen aina, kun kyse on puolustuskäyttöön soveltuvasta keksinnöstä.

Tulevan lain ulkopuolelle jää siis suuri joukko keksintöjä, jotka ovat maanpuolustuksen kannalta merkityksellisiä, mutta joiden merkityksen ei katsota olevan suuri tai niiden ei katsota olevan maanpuolustuksen kannalta välttämättömiä. Näiden keksintöjen patentointi etenee normaalisti patenttilain mukaan, eikä patentinhakijalla ole mahdollisuutta pyytää salaamista. Siten myös puolustusteollisuudessa toimivien yritysten kannattaa olettaa, että jätetyt patenttihakemukset tulevat julkisiksi 18 kuukauden kuluttua vireillepanosta ja että keksintö salataan vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Mikäli patenttihakemuksen julkiseksi tulo halutaan estää, ainoaksi vaihtoehdoksi jää useimmiten patenttihakemuksen peruuttaminen ajoissa.

Mitä uuden lain salauspäätös tulee tarkoittamaan?

Käytäntö salattujen patenttihakemusten käsittelyssä vaihtelee maittain. Suomessa uuden lain mukainen salauspäätös tulee tarkoittamaan patenttihakemusprosessin pysäyttämistä salassapidon ajaksi. Patentoitavuuden lopullista arviointia ei tehdä eikä patenttia myönnetä, ennen kuin pääesikunta on kumonnut keksintöä koskevan salassapitopäätöksen.

Uudenkaan lain perusteella ei siis voi saada salaista patenttia, mutta patenttihakemus voidaan pitää salaisena vireillä siihen saakka, kunnes salauspäätös kumotaan. Mikäli päätöksen tekeminen kestää yli 20 vuotta, patenttia ei myönnetä ja asiakirjat tuhotaan. Pääesikunnan salauspäätös sitoo myös ulkomaille tehtyjä jatkohakemuksia, ja nekin voivat tulla julkisiksi ainoastaan silloin, kun pääesikunta kumoaa salauspäätöksensä. Joissakin maissa on mahdollista saada myös salaisina pidettäviä patentteja, mutta niiden hakemuskäsittely ja myöntö voivat olla sidottuja esimerkiksi hakijan kotipaikkaan.

Vaikutusarvioinnin mukaan nykyisen lain mahdollistamaa pakkolunastuskäytäntöä ei ole sovellettu juuri ollenkaan. Uuden lain mukaisia salauspäätöksiäkin arvioidaan tehtävän vain 1 – 2 vuodessa. Alhainen määrä johtunee puolustuskeksinnön tiukentuneesta määritelmästä ja siitä, että salauspäätöksestä tulisi saada kohtuullinen korvaus. Toisaalta kasvava aktiviteetti voi lisätä maanpuolustuksen kannalta merkityksellistä tuotekehitystoimintaa ja kasvattaa määrää maltillisesti.

Useimmat patenttihakemukset eivät ole salattavia

Vain hyvin pieni osa patenttihakemuksista liittyy keksintöihin, joiden salaaminen on maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Vaikutusarvioinnin mukaan tällaiset keksinnöt on usein kehitetty yhteistoiminnassa salauspäätöksen tekevän Puolustusvoimien kanssa, jolloin salauspäätöskään ei välttämättä tule patentinhakijalle täytenä yllätyksenä.

Näyttää siltä, että uusi laki tulee tiukkojen kriteereidensä vuoksi sovellettavaksi vain harvinaisissa erikoistapauksissa eikä suurimmalle osalle hakijoista tule muutosta nykytilanteeseen.

Päätös patentoinnista kannattaa siis edelleen tehdä yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta. Mikäli patenttihakemukselle on nyt tarve, esimerkiksi yhteistyökumppaneiden hakemisen vuoksi, patenttihakemuksen laatimista ei kannata lykätä ensi vuoteen, vaan se kannattaa laittaa vireille jo nyt.