Minne matka, IPR?

Sään viimein lämmetessä kolean alkukesän jälkeen, instituutin väen katseet ovat jo pitkällä syksyssä. Koulutuksissa palataan IPR-perusteisiin, mutta liiketoiminnan näkökulmasta. Luvassa on koulutusohjelma IPR-assistenteille, peruskoulutusta yritysjuristeille sekä ajankohtaisia koulutuksia liikesalaisuuksiin, tekijänoikeuteen ja ohjelmistopatentteihin liittyen.

IPR on mukana kaikissa talouden ja yhteiskunnan murroksissa. Monipuolisuus ja poikkitieteellisyys ovat parasta ja samalla vaikeinta tällä toimialalla. Uudet teknologiat tuovat uusia IPR-haasteita, mutta muuttavat myös itse alaa. Tekoäly ja algoritmit tulevat mullistamaan myös IPR-asiantuntijoiden työtehtävät. Välillä täytyy miettiä, minne ala on matkalla ja miten instituutti voisi parhaiten tätä kehitystä tukea.

Tulevana syksynä aloitamme IPR University Centerin strategiaprosessin ja brändityöskentelyn yhdessä sidosryhmien kanssa. Instituutin toiminta on muuttunut viime vuosien aikana paljon. Näkyvimpiä muutoksia ovat uudet tutkimushankkeet sekä suuret IPR-alan tapahtumat. Niiden ansiosta yhteistyöverkostot ovat kasvaneet entisestään. Sosiaalinen media on laajentanut näkyvyyttä uusille alueille ja muuttanut markkinoinnin tempoa. Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Koulutusta ja tietoa tarvitaan edelleen. Varsinainen hype-aika on vasta tulossa ja silloin instituutti on mukana talkoissa.

Juuri ilmestynyt WIPO:n ”The Global Innovation Index (GII) 2017” kertoo pääpiirteittäin miten eri maat panostavat innovaatioihin ja niiden kehittämiseen.  Kymmenettä kertaa julkaistussa tutkimuksessa nousi esiin kuusi pääelementtiä. Näistä mainittavimpia on se, kuinka innovaatiot ohjaavat maatalouden ja ruokateollisuuden kehitystä uuteen suuntaan sekä Kiinan nouseva merkitys tuotekehityspanostuksissa.  Suomi tippui tänä vuonna kokonaistatilastoissa viime vuoden 5. sijalta kahdeksanneksi.

Lähes kaikissa mitattavissa osa-alueissa Suomi putosi pisteytyksessä, eniten laskua tuli luovien tavaroiden ja palveluiden innovoinnissa sekä poliittisen ympäristön vaikutuksesta innovointiin ja tuotekehitykseen.  Osiossa, jossa mitataan korkean tulotason maita johtoa pitävät USA, Japani, Sveitsi ja Saksa. Positiivista on se, että tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomi ja Tanska nousivat tälle listalle kasvaneen patenttimääränsä ansiosta.

Innovointi on elinehtomme, jotta pystymme uusiutumaan sekä luomaan kansainvälisesti merkittäviä innovaatiota eri aloille. Toisaalta jos katsotaan muita vertailuita maailmalta, meillä ei ole mitään hävettävää, sillä Suomi on useissa kansainvälissä maavertailuissa usein kärkimaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Tilastokeskus julkistikin itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä listauksen asioista, joissa Suomi on maailman kärjessä.

Energistä kesää kaikille ja palataan taas syksyllä uusien juttujen kera!

Aurinkoisin lukuterveisin,