Keksipä se – Maailman henkisen omaisuuden päivä 2017

2/2017 14.6.2017
MHOP 2017
Maailman henkisen omaisuuden päivää 2017 juhlistettiin Helsingin kaupungintalolla teemalla ”Innovoimalla laatua elämään!”

Saila Löfström

Päivän juontajana toimi lakimies Saila Löfström Roviolta. Vuoden 2017 tilaisuuden järjestivät yhteistyössä IPR University Center, Patentti- ja rekisterihallitus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keksintösäätiö, Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö, Keksijöiden keskusliitto, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Helsingin kaupunki.

Marja-Leena Rinkineva

Helsingin kaupungin tervehdyksen toi elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Rinkineva iloitsi hallituksen puoliväliriihen päätöksistä luovien alojen osalta. Niiden myötä aineettomien oikeuksien merkitys tulee korostumaan. Helsingin kaupungin brändiä on myös kehitetty ja tulevaisuuden tavoitteena on kaupunki, jossa on maailman edistyksellisin arki.

Francis Gurry

Alussa nähtiin myös WIPOn pääjohtaja Francis Gurryn videotervehdys. Innovaatio-sanalla on monia ulottuvuuksia, kuten talous ja työllisyys: kaikki se parantaa meidän elämäämme. Aineettomat oikeudet ovat innovaatiojärjestelmän keskeinen elementti. Suomi on aina korkealla erilaisissa WIPOn IP-listauksissa eli maatamme voi pitää lähes synonyymina innovaatioille.

Antti Riivari

Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Antti Riivari muistutti, että tänä vuonna vietetään myös suomalaisen patentin 175 v. ja PRH:n 75 v. juhlia. Luovuuden hedelmät tuovat myös hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Tuotteet ja palvelut lähtevät maailmalle, eurot jäävät Suomeen.

Antti Kivelä

Terveysteknologian ja -datan tulevaisuus oli yksi tilaisuuden teemoista. Antti Kivelä Sitrasta puhui oikeudesta dataan ja tulevaisuuden terveyspalveluista. Suomessa on totuttu, että terveystiedot ovat viranomaisten hallussa, mutta tulevaisuudessa tilanne on toinen. Laboratoriot ovat tulevaisuudessa kotona ja data on hallussa jossain toisaalla. Sitrassa pohditaan parhaillaan, kenelle tämä data kuuluu.

Matti Vänskä

Nokian Matti Vänskä kertoi terveysteknologia-alan näkymistä. Terveysteknologian markkinat ovat todella suuret ja kasvua tapahtuu koko ajan. Kuluttajat haluavat ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja myös terveyspalvelujen tuottajat laskevat sen varaan. Tulevaisuuden terveysteknologia on liitetty verkkoon ja laitteita käytetään älypuhelinten kautta. Terveysteknologian ala on mielenkiintoinen mahdollisuus ja siellä voidaan toteuttaa hyvin palkitsevia asioita.

Olli Pitkänen, Tuomo Haukkovaara, Pia-Liisa Heiliö ja Pekka Tarkela

Paneelikeskustelu terveysdatasta, tekoälystä ja IPR:stä käytiin IPR University Centerin tutkimusjohtajan Olli Pitkäsen johdolla. Panelistit Tuomo Haukkovaara (IBM Nordic), Pia-Liisa Heiliö (sosiaali- ja terveysministeriö) ja Pekka Tarkela (Helsingin yliopisto) muistuttivat, että tekoäly on apuri eikä se korvaa ihmistä. Tähän vaikuttavat myös eettiset kysymykset. Kun ihminen on tekoälyn kanssa tekemisissä, se kerrotaan ja avataan datalähteet, joita tekoäly käyttää.

Terveysdata on arvokkaimpia datan muotoja. Terveydenhuollossa käsiteltävät tiedot ovat arkaluonteisia, ja tässä ollaan haasteiden edessä, kun EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee sovellettavaksi toukokuussa 2018.

Tietosuojan näkökulmasta dataa ei voi omistaa. Henkilöllä voi olla määräysvaltaa hänestä kerättävään dataan, mutta ei omistusoikeutta siihen. Rekisterinpitäjä saa hyödyntää dataa, kun käsittely on asianmukaista. Mihin tahansa innovaatioihin dataa ei saa käyttää, vaan sen käyttöön pitää olla hyvät perusteet ja suunnitelmat. Tekoälyn tuottajalla on oikeudet algoritmiin, koska se on tuottajan innovaatio, mutta tuottajalla ei ole oikeutta tuloksiin, joita algoritmin avulla saadaan. IBM ei ota oikeuksia dataan tai sen tuloksiin. Terveydenhuollossa tämä on hankalampaa, kun potilastietoihin yhdistyy myös laitetietoja.

Tarkela korosti, ettei dataa voi kohdella sektorimaisesti tai viipalemaisesti, vaan tarvitaan holistinen näkemys, muuten ollaan ongelmissa. Tekoälyä ei pitäisi mystifioida liikaa. Se on työkalu, joka nopeuttaa tekemistä.

Improvisaatioteatteri Riskiryhmä

Improvisaatioteatteri Riskiryhmä esitti yleisön tuella Tekoäly-näytelmän. Esityksessä seurattiin päiväkodin eteisestä alkavaa tapahtumaketjua, jossa nähtiin tekoälyn hyviä ja huonoja puolia. Tekoälyrannekkeen virhetoiminnoista aiheutui saippuaoopperamaisia ihmissuhdekuvioita, lisäaivoilla saatiin lapset rauhallisiksi, mutta samalla katosivat myös tunteet. Loppu oli kuitenkin onnellinen.

Riku Roihankorpi ja Mikko Kanninen

Digitaalisuus ja virtuaalisuus ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia myös teatterin toteuttamiselle ja alan opiskelulle. Yliopistonlehtorit Riku Roihankorpi ja Mikko Kanninen Tampereen yliopistosta valottivat hybriditeatterin ideaa ja miten se mahdollistaa kehollisen etäläsnäolon esittävissä taiteissa.

Tampereen yliopisto on mukana pohjoismaisessa hybriditeatterin ja etäesiintymisen verkostossa NCDU:ssa (Nordic Center for Digital Presence). Kun teatteri ja teknologia kohtaavat, keho voidaan sijoittaa mihin tahansa ympäristöön ja esityksiä voidaan toteuttaa monipaikkaisesti. Näyttelijä voi olla yhdessä paikassa, lavastus toisessa ja esitys kokonaisuudessaan toteutetaan kolmannessa paikassa. Esitys voidaan näyttää suoratoistona hybridiesityksenä, jolloin katsomassa on useita yleisöjä eri paikoissa.

Urho Ilmonen ja Suvi Haimi

Iltapäivä jatkui tulevaisuuden keksijöiden ja nuorten menestyjien esittelyillä

Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Urho Ilmonen haastatteli Sulapac Oy:n toimitusjohtajaa, filosofian tohtori Suvi Haimia. Sulapacin tavoitteena on mullistaa maailman pakkausmateriaalimarkkinat ja poistaa muovijäteongelma kylpyhuoneiden kaapeista. Tarkoituksena on kehittää myrkyttömiä ja sulavia materiaaleja, joilla voidaan korvata metallia.

Aluksi enkelirahoitusta tuli ulkomailta ja tukea on saatu myös Tekesiltä. Rahoitus jatkokehittelylle on hankittu ja tulevaisuudessa kehitetään entistä joustavampia pakkauksia. Ensimmäinen tuote on aina ensimmäinen askel ja suuret markkinat odottavat.

Ensimmäinen Sulapac-pakkaus on valmistettu puusta ja hajoavasta materiaalista. Tuote kilpailee muovia vastaan, joten pakkauksen pitää kestää vettä, rasvaa ja happea. Kehitystyössä on pystytty soveltamaan yliopisto-opinnoissa hankittua osaamista. Akateemisessa maailmassa kannustetaan kyllä tekemään keksintöjä, mutta ei annetta eväitä niiden kaupallistamisen. Lisensointi on ollut myös selvä tavoite alusta lähtien. Patentointi näyttäytyy Haimille systemaattisena prosessina, johon tarvitaan myös innovatiivisuutta.

Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Kivi-Koskinen kävi läpi keksijän roolia innovaatioprosessissa. Innovaatioprosessin alussa on keksintö ja keksijä. Kivi-Koskinen kuvaili keksintöprosessin haasteita ja epävarmuutta. Menestymisen mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset eri alueilla. Valtaosa suomalaisista keksinnöistä tehdään työsuhteessa, joten jokaisessa yrityksessä pitäisi olla tietämystä työsuhdekeksinnöistä.

Keksijän osaaminen riittää harvoin koko keksintöprosessin läpiviemiseen. Kivi-Koskinen muistutti, että keksinnön kehittäminen on aina yhteistyötä, johon tarvitaan uskottava ja osaava tiimi. Innovoimalla täytyy saada laatua keksijöiden elämään.

Antti Kontiola ja Markku Merovuo

Helsingin keksijät HEKEn varapuheenjohtaja Antti Kontiola nosti esille miten hyvinkin yksinkertainen asia, joka toimii monilla eri tasoilla, voi onnistua keksintörintamalla. Kontiola aloitti iCare silmänpainemittarin kehittämisen 1994.  Kehitystyö tapahtui kotona ja HEKEn protopajassa rakentelemalla, ja se vaati lisää opiskelua uusilta aloilta, sillä muiden alojen ammattilaisten palkkaaminen on kallista. Nyt mittareita on myyty 60 000 kpl:tta ja yhtiön arvo on noin 300 miljoonaa.

Markku Merovuo KEKE ry:stä nosti esille miten innovaatiot peilaavat hyvin Suomen kehittymistä. Innovaatioden Suomi -hankkeessa luodaan Suomen itsenäisyyden ajalta tietokanta maakunnallisesti parhaista keksinnöistä. Maakuntien innovaatiot valitsee oma raati.

Matti Matikainen, Mikko Salminen ja Elli Kultanen

Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö palkitsi tilaisuudessa nuoria keksijöitä. Matti Matikainen kertoi raadin arviointiperusteista. Palkitut keksinnöt ovat luovia ja innovatiivisia, tuovat uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä sekä lisäävät kasvua ja draivia. Palkinnon tavoitteena on alkuvaiheen keksintöjen ja keksijöiden tukeminen.

Mikko Salminen palkittiin jääkiekkovalmennuksessa käytettävistä kiihtyvyysmittareista. Luistelijoihin kiinnitetään antureita ja liikkeistä kerätään big dataa, jota analysoimalla voidaan selvittää minkä komponentin muutos vaikuttaa luisteluun eniten. Kun nähdään missä luistelukomponentissa ongelma on, se pystytään korjaamaan ja vauhti paranee.

Toinen palkituista keksijöistä oli Value Toolkitin Virpi Korhonen ja palkinnon vastaanotti hänen puolestaan Elli Kultanen. Value Toolkit kehittää pakkauksen arvon ja visualisoinnin mittausta. Pakkausympäristö on aina moniaistinen ja kauppakeskus Myyrmannissa toimii testitila, jossa testataan mitkä tuotteet herättävät kuluttajan kiinnostuksen. Virtuaalikauppa onkin hyvä paikka testata tuotteita ennen markkinoille menemistä.

Päivän päätteeksi improvisaatioteatteri Riskiryhmä kokosi esillä olleista teemoista yhteen päivän biisin nimellä ”Keksipä se”. Kannattaa muistaa, että kun silmästä alkaa valua rahaa, siitä voi saada patentin taskuun.

Video MHOP-päivän esityksistä katsottavissa Youtubessa.

MHOP-päivän yleisöä

Kuvat: Leena Puolimatka, Urho Ilmonen ja Ninni Hamberg
Teksti: Soile Manninen

Share: