Merirosvoja horisontissa

(IPRinfo 5/2011)

Miltä tuntuisi, jos Piraattipuolue saisi 20 prosenttia eduskuntavaaleissa annetuista äänistä? Suunnilleen samaan SDP ylsi viime keväänä. Kuvitelma ei ole niin kaukana todellisuudesta kuin voisi luulla.

Helsinkiläinen, 12-vuotias Ahto Apajalahti latasi suosikkimusiikkiaan Napster-vertaisverkosta vuonna 2000. Hänen pettymyksekseen palvelu lakkautettiin, kun useat artistit sekä levy-yhtiöiden ja ääniteteollisuuden etua ajava RIAA-järjestö Yhdysvalloissa olivat haastaneet sen oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista.

Apajalahden mielestä Napsterin lakkauttaminen oli vääryys.

– Silloin muodostin mielipiteeni muun muassa tekijänoikeuksista, sananvapaudesta ja yksityisyyden suojasta.

Toukokuussa 2008 Apajalahti matkusti Tampereelle perustamaan Piraattipuoluetta yhdessä noin viidenkymmenen samanmielisen kanssa. Kokoustunnelmaa nostatti Ruotsin sisarpuolueen puheenjohtajan Rick Falkvingen puhe.

Puoluerekisteriin merkintä edellytti 5000 kannattajakortin keräystä, joka Apajalahden mielestä oli byrokraattinen este.

– Se oli kuitenkin hyvä tapa mitata, löytyykö toiminnan pyörittämiseen riittävää potentiaalia.
Allekirjoittaneet olivat enimmäkseen melko nuoria. Mukana oli myös kaikenikäisiä ihmisiä, jotka halusivat tukea puoluekentän laajenemista ilman sen kummempaa kantaa puolueen tavoitteisiin.

– Puolueohjelman teimme kunnon piraattihengessä kopioimalla pohjaksi Ruotsin sisarpuolueen ohjelman. Lisäsimme asiaa muun muassa Suomen tekijänoikeuslaista, johon niihin aikoihin oli tullut muutoksia, Apajalahti kertoo.

Suomen Piraattipuolue osallistui eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa viime keväänä ja nousi suurimmaksi eduskunnan ulkopuoliseksi puolueeksi. Puolue haluaa turvata kansalaisoikeuksia ja lisätä kulttuurin ja tiedon vapautta. Se kritisoi nykyisiä tekijänoikeus- ja patenttijärjestelmiä sekä pyrkii vaalimaan yksityisyyttä, sananvapautta ja päätöksenteon avoimuutta.

Puolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti opiskelee Helsingin yliopistossa historiaa ja valtio-oppia ja on kirjoittanut kirjan Jokapiraatinoikeus (WSOY).

Suosio maailmalla kasvaa
Ennen viime eduskuntavaaleja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry teetti TNS Gallupilla kyselytutkimuksen, jonka mukaan Piraattipuolueen kannatus oli 18-vuotiaiden keskuudessa yksitoista ja SDP:n vain kaksi prosenttia. Ikäryhmässä 18-28 Piraattipuolueen kannatus oli 4,5 prosenttia ja SDP:n 6,5 prosenttia.

Saksassa berliiniläiset äänestivät Piraattipuolueen osavaltionsa parlamenttiin yhdeksän prosentin äänisaaliilla. Sosialidemokraatit saivat äänistä kuitenkin vielä yli 28 prosenttia.

Maailman ensimmäinen Piraattipuolue perustettiin Ruotsissa vuonna 2006. Se sai viime europarlamenttivaaleissa läpi yhden edustajan, mutta ei menestynyt valtiopäivävaaleissa.

Nyt saman, merirosvouksesta muistuttavan, nimen ottaneita puolueita on 44 maassa. Sveitsissä piraatit ovat saaneet edustajansa maan kuudenneksi suurimman kaupungin valtuustoon. Lisäksi piraattipuolueita on osallistunut vaaleihin muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa.

”Laiton lataaminen on eettisesti hyväksyttävää”
Piraattipuolueen kantaa kuntauudistukseen, valtionhallinnon alueellistamiseen ja Euroopan talouskriisiin saa odottaa.

– Vaikka strategiaamme ei kuulu yleispuolueen rooli, olemme kuitenkin keskustelleet puolueohjelman laajentamisesta asioilla, joista väen keskuudessa vallitsee yksimielisyyttä.

Apajalahti luettelee esimerkkejä: arvoliberaalius, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, kansalaisten oikeusturva, viranomaisten toiminnan lainmukaisuus ja perustulojärjestelmä sekä byrokratian ja kannustinloukkojen vähentäminen saavat piraateilta kannatusta.

– Korostamme perusoikeuslähtökohtaa, että on vapaus tehdä kaikkea, mikä ei loukkaa muiden oikeuksia.

Tähän varmasti moni immateriaalioikeuksien haltija haluaisi sanansa väliin. Eikö esimerkiksi musiikin lataaminen ilmaiseksi netistä loukkaa sen tekijöiden oikeuksia?

– Me kannatamme laittoman lataamisen laillistamista. Meidän mielestämme se, että ihmiset siihen saakka lataavat musiikkia ja elokuvia laittomasti on eettisesti hyväksyttävää.

Elämme Apajalahden mukaan välivaiheessa, jossa kansalaiset ovat kokeneet harrastajien kyhäämät ilmaispalvelut paremmiksi. Se ei ole normaalia. Rahalla saa yleensä parempaa palvelua, mutta teknologian kehitys on ollut niin nopeaa, että viihdeteollisuus ei ole ehtinyt tai halunnut mukautua siihen.

– Säveltäjien ja muiden oikeudenhaltijoiden tulotaso ei ole ainakaan vielä romahtanut, vaikka Suomessa ladataan musiikkia netistä enemmän kuin missään muualla.

Apajalahden mielestä on syntynyt ikävä vastakkainasettelu kuluttajien ja tekijöiden välille. Hän puhuisi itse mieluummin käyttäjistä, jotka tekevät itse uutta, tai hyödyntävät, levittävät ja mainostavat muiden tekemiä asioita.

Hänen mielestään säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat eivät itse asiassa ymmärrä omaa etuaan.

– Voi olla, että piratismista aiheutuu heille lyhyellä aikavälillä rahallista haittaa. Mutta millä järkevillä tai hyväksyttävillä keinoilla sen voisi estää?

Mallisuojaan Piraattipuolueella ei ole kantaa. Tuoteväärennöksiä se ei kannata.

– Emme kannata kaupallisen piratismin laillistamista, vaan epäkaupallisen käytön laillistamista. Suoja-aikaa haluamme lyhentää, emme lakkauttaa sitä.

Tiina Pelkonen

Apajalahti, Ahto & Sotala, Kaj: Jokapiraatinoikeus (WSOY, 2010).