Markkinaoikeuden ensimmäiset viisi vuotta IPR-tuomioistuimena – selvitys kokemuksista

1/2019 25.2.2019

Markkinaoikeuden toimivalta laajeni 1.9.2013 siten, että siitä tuli ensimmäisen asteen toimivaltainen tuomioistuin teollis- ja tekijänoikeudellisissa riita- ja hakemusasioissa (jäljempänä IPR-riita- ja hakemusasiat) ja ensimmäinen muutoksenhakuaste teollisoikeudellisia rekisteröintihakemuksia käsittelevien rekisteriviranomaisten päätöksiin (jäljempänä IPR-valitusasiat). Markkinaoikeudesta tuli näin pohjoismaiden ensimmäinen immateriaalioikeusasioiden erikoistuomioistuin (nk. IPR-tuomioistuin).

Nyt kun markkinaoikeus on toiminut reilut viisi vuotta IPR-tuomioistuimena, päätti IPRinfo pyytää IPR-asianajajilta ja IPR-asiamiehiltä sekä tuomioistuinten edustajilta kommentteja markkinaoikeuden tähänastisesta toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Annamme vastausvuoron ensiksi markkinaoikeudelle itselleen, jonka jälkeen vuorossa on muiden tahojen kommentit. IPRinfo pyysi markkinaoikeudelta kommentteja seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten IPR-asioiden käsittely lähti käyntiin?
  • Miten käsittely toimii nyt?
  • Mitkä olivat alun haasteet ja miten niihin on pystytty vastaamaan?
  • Onko jotakin erityistä, jota haluaisitte ottaa esille?

Miten IPR-asioiden käsittely lähti käyntiin?

Kun markkinaoikeus ryhtyi käsittelemään eri IPR-asioita, aloitti markkinaoikeudessa työskentelynsä useita asianajossa tai muualla jo aiemmin IPR:ään erikoistuneita uusia tuomareita. Jo keväällä 2013 oli järjestetty IPR-asianajajien ja IPR-asiamiesten kanssa kaksi keskustelutilaisuutta siitä, minkälaisia toiveita uudelle IPR-tuomioistuimelle asetetaan. Keskustelujen pohjalta markkinaoikeus julkaisi kotisivuillaan ohjeet asiamiehille IPR-asioiden hoitamisesta markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus myös päätti julkaista kaikki IPR-juttujen ratkaisut kotisivuillaan. Näin IPR-ratkaisujen saatavuus kiinnostuneille parani merkittävästi aiempaan verrattuna.

Tunnelma oli hyvin innostunut ja odottava, kun monien pitkään toivoma IPR-tuomioistuin oli lopulta saatu perustettua.

Miten käsittely toimii nyt?

Viiden IPR-vuoden jälkeen toiminta on vakiintunutta. Markkinaoikeus on yrittänyt kehittää riita-asioiden käsittelyä etupainotteiseksi siten, että suulliseen pääkäsittelyn alkaessa olisi kaikille selvää, mitä riitakysymyksiä ollaan istunnossa selvittämässä ja ratkaisemassa. Käsittelyn joutuisuuteen ja asianosaisten informoimiseen on pyritty panostamaan, mutta vielä on kehitettävää. Tavoitteena on, että myös IPR-riidat saataisiin ratkaistua vuodessa – tällä hetkellä keskimääräiset käsittelyajat ovat hieman yli vuoden mittaisia. Ratkaisun perustelut pyritään kirjoittamaan niin, että asianosaiset saavat vastauksen esittämiinsä väitteisiin.

Mitkä olivat alun haasteet ja miten niihin on pystytty vastaamaan?

Markkinaoikeuden ratkaisuihin haetaan muutosta pyytämällä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen suuntautuvat valitukset ovat pääsääntöisesti valitusluvan myöntämisen takana. Tämän seurauksena markkinaoikeus on paitsi ensimmäinen oikeusaste, käytännössä myös useimmissa jutuissa viimeinen oikeusaste. Tämä asettaa suuret vaatimukset markkinaoikeuden ratkaisujen tasolle. Ratkaisujen on oltava oikeusyhteisön hyväksymiä ja hyvin perusteltuja. Tämä on markkinaoikeuden työskentelyn suurin haaste.

Onko jotakin erityistä, jota haluaisitte ottaa esille?

Markkinaoikeus pyrkii kehittämään toimintojaan ja menettelyjään edelleen yhteistyössä IPR-asianajajien ja IPR-asiamiesten kanssa. Syksyllä 2018 järjestettiinkin onnistunut keskustelutilaisuus, jossa arvioitiin IPR-tuomioistuimen viittä ensimmäistä toimintavuotta.


 

IPRinfo pyysi IPR-asianajajilta ja IPR-asiamiehiltä sekä muiden tuomioistuinten edustajilta kommentteja seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten markkinaoikeuden ensimmäiset viisi vuotta ovat onnistuneet? Mitkä ovat olleet positiivisimmat seikat?
  • Entä missä on ollut eniten kehittämisen varaa?
  • Minkälaisena näette IPR-asioiden käsittelyn tulevaisuudessa?
  • Onko jotakin erityistä, jota haluaisitte ottaa esille?

Miten markkinaoikeuden ensimmäiset viisi vuotta ovat onnistuneet? Mitkä ovat olleet positiivisimmat seikat? 

Vaikka viisi vuotta onkin suhteellisen lyhyt aika arvioida toiminnan onnistuneisuutta, käy annetuista vastauksista yleisellä tasolla ilmi se, että markkinaoikeuden ensimmäisiä vuosia pidetään askeleena oikeaan suuntaan. IPR-riita- ja hakemusasioiden sekä IPR-valitusasioiden keskittäminen markkinaoikeuteen on tärkeää tuomioistuimen immateriaalioikeudellisen asiantuntemuksen varmistamisen ja yhdenmukaisen oikeuskäytännön kehittämisen kannalta.

Yksittäisistä positiivisista seikoista nousevat esille erityisesti markkinaoikeuden kotisivuilla julkaistut ohjeet asiamiehille IPR-asioiden hoitamisesta markkinaoikeudessa. Ohjeiden yksityiskohtaisuus ja selkeys saavat runsaasti kiitosta asianajajilta ja asiamiehiltä. Ohjeiden katsotaan selkeyttäneen ja yhdenmukaistaneen haastehakemuksia ja käsittelyn kirjallista vaihetta.

Lisäksi markkinaoikeus saa kiitosta hyvin kirjoitetuista ja perustelluista ratkaisuistaan. Ratkaisuja pidetään yleisesti ottaen hyvin jäsenneltyinä ja niissä on selkeästi kirjoitettu auki se, miten ratkaisuun on päädytty. Ratkaisujen katsotaan myös selkiinnyttäneen oikeuskäytäntöä. Ratkaisuista välittyy edelleen se, että markkinaoikeudella itsellään on korkea vaatimustaso ratkaisujen laadun suhteen. Markkinaoikeudella katsotaankin olevan hyvät edellytykset kehittyä kansainvälisesti tunnetuksi IPR-tuomioistuimeksi, jonka antamia ratkaisuja luetaan ja referoidaan myös muissa Euroopan maissa.

Markkinaoikeuden tuomareiden on myös katsottu ottaneen selkeästi aktiivisemman roolin verrattuna siihen, kuinka IPR-asioita käsiteltiin aiemmin Helsingin käräjäoikeudessa. Tämä on mahdollista, koska markkinaoikeuden tuomarit ovat erikoistuneet IPR-asioihin ja heillä on siten paremmat edellytykset esittää kysymyksiä esimerkiksi patenttioikeudellisista seikoista.

Vastauksissa todetaan myös, että tuomioistuimen ja asianajajien/asiamiesten välillä on ollut hyvä vuorovaikutus. Kiitosta saa myös turvaamistoimiasioiden joutuisa käsittely.

Positiivisena seikkana mainitaan myös markkinaoikeudella oleva toimivalta esittää SEUT 267 artiklassa tarkoitettu ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle. Tulkinnallisesti yksinkertaisemmissa tapauksissa markkinaoikeus on korkeinta hallinto-oikeutta soveliaampi taho tekemään ennakkoratkaisupyynnön (ks. esimerkkinä C-75/15 Viiniverla, tuomio 21.1.2016, ECLI:EU:C:2016:35).

Entä missä on ollut eniten kehittämisen varaa?

Asianajajien ja asiamiesten mielestä kehittämisen varaa on käsittelyjen kestossa. Erityisesti ratkaisujen antamisessa on ollut harmittavia viivästyksiä. Riita-asioissa pidetyn pääkäsittelyn jälkeen on voinut kestää useita kuukausia ennen kuin asiassa on annettu ratkaisu. On tärkeää, että taloudellisten toimijoiden välisissä riitakysymyksissä jutut pystyttäisiin paitsi käsittelemään niin myös ratkaisemaan joutuisammin.

Myös erilaisten prosessuaalisten asioiden käsittely on toisinaan kestänyt useita kuukausia, mikä on osaltaan viivästyttänyt oikeudenkäynnin kokonaiskestoa. Vastauksissa toivotaan, että markkinaoikeus pystyisi ratkaisemaan erilaiset prosessuaaliset välikysymykset (esimerkiksi editiovaatimukset, välituomiokysymykset jne.) joutuisasti jo prosessin alkuvaiheessa.

Vastauksissa toisaalta tunnustetaan, että asioiden joutuisa ja asiantunteva käsittely on haastava yhtälö. Käsittelyaikoja koskeva ongelma on ollut esillä myös markkinaoikeuden syksyllä 2018 järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa oli osallisena IPR-asianajajia, IPR-asiamiehiä ja markkinaoikeuden tuomareita. Ongelma onkin markkinaoikeuden tiedossa ja siihen yritetään löytää ratkaisuja. Yhtenä ratkaisuna on esitetty tiukempaa prosessinjohtoa.

Asiamiesten vastauksissa nousee lisäksi esille suullisten käsittelyjen vähäinen määrä IPR-valitusasioissa, erityisesti patentti- ja hyödyllisyysmallivalituksissa. Suullinen käsittely on järjestetty näissä asioissa vain silloin, kun markkinaoikeus on katsonut sille olevan tarvetta ja ne ovatkin rajoittuneet lähinnä henkilötodistelun vastaanottamiseen. Markkinaoikeus ei ole esimerkiksi hyväksynyt ehdollisena tehtyä pyyntöä suullisen käsittelyn järjestämisestä eli pyyntöä suullisen käsittelyn toimittamisesta ainoastaan siinä tapauksessa, että asiaa ei voida ratkaista pyynnön esittäjän vaatimusten mukaisesti (ks. MAO:654/15 ja MAO:104/16). Tässä kohtaa on selkeä ero markkinaoikeuden ja Euroopan patenttiviraston käytäntöjen välillä, Euroopan patenttivirastossa tällainen pyyntö hyväksytään.

Minkälaisena näette IPR-asioiden käsittelyn tulevaisuudessa?

Vastauksissa pidetään tärkeänä, että Suomessa säilyy IPR-asioiden asiantuntemus niin talouselämässä, tuomioistuimissa kuin myös asianajaja- ja asiamieskunnassa, koska IPR-asioita tullaan käsittelemään runsaasti myös tulevaisuudessa – todennäköisesti vielä nykyistä enemmän.

Vastauksissa arvioidaan, että kansainvälistyminen tulee jatkumaan ja IPR-asioita käsittelevät tuomioistuimet tulevat kilpailemaan keskenään. Tässä kilpailussa asioiden käsittelynopeus ja tuomioiden laadukkuus voivat ratkaista sen, minkä maan tuomioistuimessa IPR-riidat ratkaistaan.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on lisäksi arvioitu tavaramerkkilain kokonaisuudistuksen vaikutusta IPR-asioiden käsittelyyn. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävien IPR-asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa laskussa, mutta tavaramerkkilain kokonaisuudistuksen voimaantulo saattaa ainakin hetkellisesti lisätä tavaramerkkiasioissa tehtävien valitusten määrää ja myös aiheuttaa aiempaa suurempaa tarvetta toimittaa suullinen käsittely tavaramerkkiasioiden yhteydessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden vastauksessa pohditaan myös mahdollisuutta hyödyntää IPR-asioiden käsittelyssä digitalisaation mukanaan tuomia etuja. Hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämishanke (HAIPA) on askel tähän suuntaan.

Onko jotakin erityistä, jota haluaisitte ottaa esille?

Vastauksissa nousee esille muutoksenhakumahdollisuus markkinaoikeuden ratkaisuihin. Koska korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus myöntävät hyvin pidättyväisesti valituslupia markkinaoikeuden IPR-asioita koskeviin ratkaisuihin, on markkinaoikeus useimmissa tapauksissa viimeinen asiaa käsittelevä oikeusaste. Asianajajien ja asiamiesten mukaan tämä on johtanut siihen, että riita-asioissa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa tulee helposti erittäin laaja, koska kaikista riitaisista seikoista on argumentoitava hyvin perusteellisesti. Vastauksissa on myös esitetty, että jutun häviäjällä pitäisi olla mahdollisuus valittaa markkinaoikeuden antamista riita-asioita koskevista ratkaisuista vastaavin perustein kuin käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Vastauksissa toisaalta myönnetään, että muutoksenhaku markkinaoikeuden ratkaisuihin ei ole sinänsä seikka, johon markkinaoikeus voisi itse vaikuttaa, vaan tämä vaatisi lainsäädännön tarkastelua.

Toisaalta korkeimmassa hallinto-oikeudessa valituslupajärjestelmään siirtymistä on pidetty positiivisena, koska sen nähdään edesauttavan IPR-asioiden joutuisampaa käsittelyä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus voi keskittyä aineellisten ratkaisujen antamiseen esimerkiksi ennakkopäätösluontoisissa asioissa.

Vastauksissa esitetään myös toive siitä, että suomalaisten tuomarien, asianajajien ja asiamiesten IPR-osaamista hyödynnettäisiin myös tulevassa UPC-tuomioistuinjärjestelmässä (Unified Patent Court system).


 

Yleiskatsaus markkinaoikeuden vuositilastoihin

Lähde: Markkinaoikeuden nettisivut / Vuositilastot.

Artikkelin on kirjoittanut IPRinfon toimeksiannosta:

Teemu Matikainen

OTM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto/ Vaasan oikeustieteellinen koulutus

Kyselyvastaava:

Alicia Nylund

IPRinfon toimitussihteeri, OTM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto/ Vaasan oikeustieteellinen koulutus

Share: