Mallioikeuksilla suojatut tuotteet tekoälyohjelmistojen koulutusdatassa – onko kyse oikeudenloukkauksista?

Viime aikoina havaittavissa on ollut jo kannanottoja ja oikeustapauksia tekijänoikeudella suojattuun materiaaliin tekoälyohjelmistojen koulutusdatassa. Esimerkiksi tunnetut yhdysvaltalaiset kirjailijat ovat nostaneet kanteita tekijänoikeudella suojatun sisällön käyttämisestä tekoälyn kouluttamiseen.[i] Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella myös mallioikeuksien kannalta. Näen jokseenkin selkeänä, että tekoälyn luoma tuote, eli lopputulos, voi olla immateriaalioikeuksia loukkaava, kuten ihmisenkin suunnittelema tuote. Epäselvää on puolestaan se, onko pelkkä suojatun tuotteen tallentaminen tai tuotteen sisältävän tiedoston syöttäminen tekoälyohjelmistolle koulutusdataksi jo itsessään loukkaus. Tässä artikkelissa käsitellään kysymystä siitä, onko tuotteen hyödyntäminen koulutusdatassa ilman lupaa loukkaus jo itsessään, vai realisoituuko loukkaus vasta tekoälyn luomassa tuotteessa.

Tekoälyohjelmistojen toiminta ja mahdollisten loukkauksien todennäköisyys

Kun tekoälyohjelmistolla luodaan jotain, hyödyntää ohjelmisto sille syötettyä dataa ja pystyy luomaan sen avulla näennäisesti uusia tuotteita. Esimerkiksi muodin kontekstissa, tekoälyä hyödyntävät suunnittelijat voivat käyttää tekoälyn kouluttamiseen julkista kuvamateriaalia esimerkiksi kuvanjakopalveluista tai muita muotikuvia.[ii] Toinen mahdollisuus on fyysisen tuotteen valokuvaus tai muu skannaus sekä digitaalisessa muodossa olevan tallentaminen tietokoneelle uudeksi tiedostoksi.

Loukkauksia arvioidessa näkemykseni mukaan olennaisinta on, millaiseen mallin hyödyntämiseen oikeudenhaltija voi lopulta edes puuttua ja sisältyykö mallin käyttö raakadatana kyseiseen listaan.[iii] On huomioitava, että rekisteröityjen mallien haltijoilla on huomattavasti laajemmat oikeudet malleihinsa kuin rekisteröimättömän oikeuden haltijalla.[iv] Voidaankin olettaa, että mallin hyödyntäminen koulutusdatana johtaisi todennäköisemmin loukkauksiin rekisteröidyn kuin rekisteröimättömän mallin kohdalla. Rekisteröidyn oikeuden haltija saa monopolin malliinsa ja pystyy puuttumaan sen käyttöön huomattavasti laajemmin eli saa yksinoikeuden käyttää sitä.[v]

Näen, että loukkausten mahdollinen tapahtuminen linkittyy ennen kaikkea kahteen tekijään. Arvioinnin kohteena on ensinnäkin, mitä käsite ”mallin käyttö” tarkoittaa sekä, mihin viitataan mallin sisältävällä tai sitä soveltavalla tuotteella. Merkityssisältöjen avaaminen on erityisen tärkeää, jotta tiedetään, millainen käyttö sisältyy oikeudenhaltijan yksinoikeuksiin sekä, millainen loukkaavan tuotteen on oltava. Olennaista on myös, että EU:n mallioikeusuudistus muuttanee asian arviointia sovellettavaksi tullessaan. Tähän palataan artikkelissa vielä myöhemmin.

Mallin käyttö

Kuten todettua, ensin on selvitettävä, mitä mallin käyttö tarkoittaa, jolloin saamme vastauksen myös kysymykseen siitä, millainen mallin käyttö voi loukata sen haltijan oikeuksia. Mallioikeusasetuksessa määritellään, millaiseen mallin käyttöön sen haltija voi puuttua. Käytöllä viitataan nykyisen lainsäädännön osalta:

”– — erityisesti sellaisen tuotteen, johon kyseinen malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, valmistamisen, tarjoamisen, markkinoille saattamisen, maahantuonnin, maastaviennin tai käytön sekä tällaisen tuotteen varastoinnin näihin tarkoituksiin.[vi]

Kyseessä on kuitenkin vain esimerkkilista. Listan lisäksi muu mallin käyttö, joka käsitteenä jättää tulkitsijalleen liikkumavaraa, voi olla loukkauksen aiheuttavaa toimintaa.[vii] Mikään mainituista käyttötavoista ei kuitenkaan näyttäisi soveltuvan suoraan mallin tallentamiseen esimerkiksi kovalevylle tai tallenteen käyttöön koulutusdatana. Toisaalta on muistettava, että nykyiset mallioikeudelliset säännökset on määritelty ajalla, jolloin tämänkaltaiset tilanteet eivät olleet ajankohtaisia, eikä tarkoituksena ole siten välttämättä ollut poissulkea tilanteita loukkauksien ulkopuolelle. Siksi uskonkin, että käsitettä ”käyttö” voitaisiin tulkita mahdollisesti siten, että se käsittäisi myös uudenlaiset, digitaaliset mallin käyttötavat.[viii] Kuten kerrottua, edellä esitetty luettelo ei myöskään ole tyhjentävä, vaan esimerkkejä esittävä.[ix]  Kirjallisuudessa onkin tulkittu, että esimerkiksi mallin digitointi on mallin käyttöä, vaikka digitointia ei luettelossa mainita.[x]

Mallin sisältävä tai sitä soveltava tuote

Mallin käyttö -käsitteen merkityssisällön avautumisen jälkeen on edelleen tulkittava, mitä ilmaisu ”mallin sisältävä tai sitä soveltava tuote” varsinaisesti tarkoittaa. Jos loukkaustilanteessa kyse ei ole mallin sisältävästä tai sitä soveltavasta tuotteesta, ei myöskään loukkausta tapahdu. Mainittua käsitettä käytetään, kun mallioikeusasetuksessa luetellaan, millaisia mallin käyttötapoja voidaan erityisesti kieltää.

Esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että fyysisen mallin käyttö tekoälyn kouluttamiseen ei aiheuta loukkausta, vaan kyse on ainoastaan mallin digitoinnista.[xi] Tämä johtuisi ennen kaikkea siitä, että mallin tallentaminen tai syöttäminen raakadataan ei välttämättä etene fyysiseksi tuotteeksi, joka sisältää mallin tai soveltaa sitä, mikä vaikuttaa olevan edellytys loukkauksen aiheutumiseen eräiden näkemysten mukaan.[xii] Toisaalta digitaalisessa muodossa olevan mallin kohdalla mallia ei tarvitse erikseen digitoida.  On kokonaisuudessaan epäselvää, voiko loukkauksen aiheuttava tuote olla digitaalinen.[xiii]

Kirjallisuudessa on toisaalta myös katsottu, että kyse on mallin loukkauksesta, jos mallioikeudella suojattu tuote esimerkiksi valokuvataan tai skannataan ja muunnetaan tiedostoksi, joka voidaan syöttää teknisessä muodossa koneeseen.[xiv] Tällöin mallin sisältävä tuote olisi juuri valokuva tai skannaustulos, joka esittää tuotetta. Kyse ei ole vain digitoinnista, vaan mallin käytöstä. Lopputulos olisi kaiketi identtinen ja siten tuottaisi myös perehtyneelle käyttäjälle samanlaisen kokonaisvaikutelman, eli loukkauksen kriteerit periaatteessa täyttyisivät. Mallista ei kuitenkaan tässä yhteydessä tuoteta fyysistä esinettä.

Suojaako mallioikeus mallia useissa muodoissa?

Tässä kohdassa on tärkeää huomata, että erityisen olennaista loukkausten arvioinnissa on se, suojataanko esimerkiksi 3D-muodossa olevaa mallia myös 2D-muodossa, vai onko mallin muuntaminen toiseen muotoon sellainen muutos, joka katkaisee mallisuojan laajuuden. Pohjimmainen kysymys on, suojataanko mallioikeudella tuotetta sellaisenaan sen muodosta riippumatta vai ei.[xv] Käytännön tasolla kyse voi olla muun muassa tilanteesta, jossa mallioikeudella suojattu 3D-muodossa oleva tuote näkyy internetiin ladatussa kuvassa 2D-muotoisena.

Aiheesta on huomattavia tulkintaeroja. Kirjallisuudessa on katsottu ensinnäkin, että mallisuoja kattaisi suojan vain yhdessä muodossa, eli siinä muodossa, jossa mahdollista rekisteröintiä on haettu. Tällöin vaikkapa 3D-muodossa olevan mallin muuntaminen 2D-muotoon ei aiheuttaisi loukkausta. Toinen tulkinta taas on, että mallisuoja kattaa molemmat muodot (ns. abstrakti tulkinta).[xvi] Käytännön tasolla erityisesti Saksa on tukeutunut jälkimmäisenä mainittuun, abstraktiin tulkintaan. Oikeustapauksessa, jossa kyse oli 3D-muodossa olevan mallioikeudella suojatun tuotteen hyödyntämisestä 2D-muodossa julisteessa,[xvii] saksalainen tuomioistuin päätyi abstraktiin tulkintaan ja katsoi, että mallia suojataan myös toiseen muotoon muunnettuna.[xviii] Mallin käyttö toisessakin muodossa katsottiin loukkaukseksi. Samaan näkökulmaan on päädytty ranskalaisessa tuomioistuimessa.[xix]

Konkreettiseen tulkintaan on päädytty taas Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa.[xx] Tämän vastakohtaisen tulkinnan mukaan mallia suojataan vain rekisteröintimuodossa.[xxi] Euroopan unionin tuomioistuimen Nintendo-ratkaisun (2017)[xxii] lopputulosta on taas tulkittu sekä abstraktille että konkreettiselle tulkinnalle myönteiseksi.[xxiii] Edellä kuvailtu tilanne on kokonaisuudessaan epäselvä.[xxiv] Jos mallisuoja ei kata kuin rekisteröintimuodon fyysisen tuotteen, olisi digitointi sallittua, koska tällöin malli muunnetaan eri muotoon.

Mallioikeusuudistuksen vaikutukset

Edellä esitettyihin useisiin avoimiin kysymyksiin saadaan onneksi jonkinlaista selkeyttä, ainakin teoriassa, EU:n mallioikeusuudistuksen myötä. Uusittu mallioikeusasetuksen 19 artikla laajentaa mallia loukkaavaa toimintaa seuraavasti:

”mallin tallentavan välineen tai ohjelmiston luominen, lataaminen, kopiointi ja jakaminen tai jakelu muille, jotta a alakohdassa tarkoitettu tuote voidaan valmistaa.”

Siteerattu artikla on säädetty erityisesti 3D-tulostuksen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Esimerkiksi asetuksen johdantokappaleessa 11 todetaan:

”3D-tulostustekniikoiden lisääntyvä käyttö teollisuuden eri aloilla asettaa mallioikeuden haltijoille haasteita, kun ne pyrkivät tehokkaasti estämään suojattujen malliensa laittoman jäljentäminen.”

Vaikka kyseinen kohta olisi säädetty 3D-tulostusta ajatellen, voidaan nähdä, että 3D-tulostuksessa ja tekoälyn koulutusdatassa on joitakin yhtäläisyyksiä. Molemmissa tapauksissa jokin mallioikeudella suojattu tuote täytyy ensinnäkin tallentaa ja muuntaa tallenne muotoon, joka voidaan syöttää koneelle. Näkisinkin, että uudistettu artikla antaa vähintäänkin selkeää tulkinta-apua kysymykseen siitä, voiko myös mallin hyödyntäminen raakadatassa olla artiklan mukaista mallin käyttöä.

Itse asiassa erityisesti uudistetun artiklan valossa mielestäni näyttää siltä, että lainsäätäjä on pyrkinyt lopputulokseen, jossa myös uudenlaiset mallin käyttötavat kuuluvat oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin. Tämä itsessään ei toki vielä aiheuta uudenlaisia loukkauksia. Artiklassa tarkennetaan edelleen, että esimerkiksi ohjelmiston luomisen tarkoituksena on oltava mallin sisältävän tai mallia soveltavan tuotteen valmistaminen. Kaikki edellä esitetty huomioiden, näen, että loukkaavuuden arviointi linkittyy kahteen kysymykseen.

Ensin on kysyttävä, onko esimerkiksi tiedosto, joka sisältää mallin kuvan, sellainen tuote, jossa loukkaus tapahtuu. Kuten todettua, asiasta on ollut kirjallisuudessa erilaisia näkemyksiä, mutta yksi tulkinta on computer aided design eli CAD-tiedosto on jo tuote, jossa mallia käytetään. Luonnollisesti, jos esimerkiksi CAD-tiedosto katsotaan tuotteeksi, tarkoittaa se, että loukkauksen aiheutuminen on huomattavasti todennäköisempää.

Kirjallisuudessa esitetyt tulkinnat on kuitenkin annettu ennen asiaa muuttuvaa mallioikeusuudistuksen voimaantuloa. Katsoisinkin, että uudistuksessa lainsäädäntöön tehdyt muutokset puhuvat tulkinnan puolesta, jonka mukaan myös tiedosto voi olla loukkaava tuote, eli tuotteen ei tarvitsisi edetä fyysiselle tasolle. Onhan uudistuksen yksi tavoite ollut nimenomaan antaa mallioikeuden haltijoille mahdollisuus puuttua myös uudenlaiseen mallien käyttöön.[xxv]  Lisäksi mallioikeusuudistuksessa mallioikeudellisen tuotteen määritelmää uudistettiin siten, että tuotteet voivat ilmetä myös digitaalisessa muodossa. Kun mallitkin voivat olla digitaalisia, on syytä olettaa, että myös loukkaus voi ilmetä tuotteessa, joka ei etene fyysiseen muotoon asti.

Toisena kysymyksenä on, kattaako mallisuoja myös esimerkiksi 3D-muodossa rekisteröidyn mallin 2D-muotoon muutettuna. Jos kattaa, loukkaus tapahtuu todennäköisemmin. Tämä kysymys on olennainen ennen kaikkea perinteisten, fyysisten tuotteiden kannalta, sillä digitaaliset mallit ovat jo valmiiksi samassa muodossa kuin tiedostoiksi muunnettuina.

Jos ja kun edellä esitettyihin kahteen kysymykseen saadaan pitävät vastaukset, voidaan myös mallien käyttöä koulutusdatassa arvioida pitävämmin. Tällä hetkellä asian lopputulos kuitenkin linkittyy juuri edellä esitettyihin tekijöihin.

Johtopäätöksiä

Kokonaisuutena voidaan todeta, että on edelleen epäselvää, onko suojatun mallin hyödyntäminen koulutusdatassa ylipäätään mallin käyttöä ja, suojataanko malleja aina sekä kolmiulotteisena että kaksiulotteisina. Itse katson, että erityisesti mallioikeusuudistuksen valossa mallin hyödyntämisen tekoälyohjelmiston koulutusdatassa voidaan tulkita olevan mallin käyttöä ja luodun tallenteen mallin sisältävä tai sitä soveltava tuote. Malli suojan laajuuden osalta taas on huomattava, että loukkauksia voi näkemykseni mukaan tapahtua erityisesti digitaalisten mallien kohdalla, koska kysymys mallisuojan kattavuudesta eri muotoihin ei tule arvioitavaksi. Fyysisten mallien osalta taas Pohjoismaissa vallinnut konkreettinen tulkinta suojan laajuudesta viittaisi siihen, että mallin muuntaminen toiseen muotoon katkaisisi suojan. Näen kuitenkin, että tämäkin tulkinta on avoin muutoksille ja päivitykselle.

Kiistatonta on joka tapauksessa se, että uusi, digitaalinen, mallien käyttöympäristö muodostaa kysymyksiä, joihin saadaan vastauksia ainoastaan nykyisten säädöksien tulkinnalla. Seuraavaa mallioikeusuudistusta odotamme varmasti taas tovin. Toisaalta EU:n lainsäätäjä on osoittanut jo joustavuutta tulkitessaan digitaalisen maailman ja mallioikeuksien välisen suhdetta ylipäätään uudistamalla mallioikeuslainsäädäntöä suuntaan, joka huomioi myös digitaaliset mallit.[xxvi] Tämä joustavuus ja laajennetut sanamuodot antavat olettaa, että loukkausten arviointia voidaan ulottaa uudenlaisiinkin käyttötapoihin. Lopullinen vastaus esitettyyn ongelmaan saadaan kuitenkin kaiketi oikeustapauksen tasolla, jota jäädään odottamaan.

Tämä artikkeli pohjautuu kirjoittajan oikeustieteen maisteritutkielmaan ”Tekoälymuoti ja mallioikeus: Immateriaalioikeudet tekoälyn aikakaudella” (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738595).

________

[i] Case No. 1:23-cv-8292 Class Action Complaint).

[ii] Luce Leanne: Artificial intelligence for fashion, how AI is revolutionizing the fashion industry, 2019, s. 125—126.

[iii] Vesala Juha; Ballardini Rosa: AI and IPR Infringement: a Case Study on Training and Using Neural Networks. Teoksessa R Ballardini , O Pitkänen & P Kuoppamäki, Regulating Industrial Internet through IPR, Data Protection and Competition Law, s. 101.

[iv] Hodge Emilia; Härkönen Heidi: Muotioikeus, 2024.; Yilmaztekin Hasan Kadir: Artificial Intelligence, Design Law and Fashion, 2023.s. 58.

[v] Hodge – Härkönen 2024.

[vi] Asetus No 6/2002, artikla 19(2).

[vii] Nordberg Ana; Schovsbo Jens: EU Design Law and 3d Printing: Finding the Right Balance in a New e-Ecosystem, 2017, s. 9.

[viii] Vesala – Ballardini 2019, s. 111.

[ix] Asetus No 6/2002, artikla 19(2).

[x] Nordberg – Schovsbo 2017, s. 9.

[xi] Yilmaztekin 2023, s. 61.

[xii] Yilmaztekin 2023, s. 61; Vesala – Ballardini 2019, s. 111.

[xiii] Vesala – Ballardini 2019, s. 111.

[xiv] Nordberg – Schovsbo 2017, s. 20.

[xv] Ks. aiheesta tarkemmin Antikainen Mikko: Differences in Immaterial Details: Dimensional Conversion and Its Implications for Protecting Digital Designs Under EU Design Law, 2021.

[xvi] Yilmaztekin 2023 s. 61 ja Antikainen 2021, s. 158 ja 160.

[xvii] Saksan liittovaltion korkein oikeus, I ZR 56/09 (KG) ICE, GRUR 2011.

[xviii] Saksan liittovaltion korkein oikeus, I ZR 56/09 (KG) ICE, GRUR 2011, 1117; Kur Annette: Protection of graphic user interfaces under European design legislation 2003, s. 55.

[xix] ks. Pariisin valitustuomioistuin, poˆle 5, ch. 2, 27 Nov. 2015, S.A.S. Piganiol c/ S.A.S. Publicis Conseil et al., No. 13/21612, JurisData No. 2015-029315.

[xx] Ks. aiheesta Antikainen 2021, s. 138.

[xxi] Antikainen 2021, s. 138—139; Yilmaztekin 2023, s. 61.

[xxii] C-24/16 ja C-25/16 Nintendo Co. Ltd v BigBen Interactive GmbH ja BigBen Interactive SA.

[xxiii] Yilmaztekin 2023 s. 61.

[xxiv] Antikainen 2021, s. 139.

[xxv] Pynnönen Hanna: Mallioikeusuudistus Euroopan unionissa – mitä on luvassa? IPRinfo 6/2023, 8.12.2023.

[xxvi] Ks. tarkemmin COM(2022) 666 final ja COM(2022) 667 final.

Kuva: iStock / blacklight_trace