Maailman henkisen omaisuuden päivä 2021

Avaussanoja ja aiheen taustoitusta

Päivän juonsi Turun yliopiston erikoistutkija Heidi Härkönen. Härkösen lämpimässä tervetuliaispuheenvuorossa korostui, kuinka hienoa oli, että tapahtuma kyettiin tällä kertaa viettämään osana laajempaa globaalia juhlapäivää. Avaussanojen yhteydessä pidetystä gallup-kyselystä ilmeni, että noin puolelle vastaajista tapahtuma merkitsi ensimmäistä osallistumiskertaa World IP Day -tapahtumaan.

Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Antti Riivarin mukaan IPR-järjestelmää tarvitaan erityisesti pk-yritysten näkökulmasta, kun toimijat kohtaavat toisiaan markkinoilla, minkä lisäksi IPR-järjestelmällä kyetään onnistuneesti turvaamaan uusia ratkaisuja ja teknologioita. Koronapandemia ei PRH:n tilastojen mukaan ole vähentänyt etenkään patentteihin ja tavaramerkkeihin liittyvää aktiivisuutta. Riivari korosti, kuinka World IP Dayn kaltaisten tapahtumien järjestäminen etänä mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumisen, mikä on poikkeuksellisten olosuhteiden valossa positiivista.

WIPO:n pääjohtaja Daren Tang nosti videotervehdyksessään esiin, että vaikka pk-yritykset muodostavat 90 % kaikista maailman yrityksistä, työllistävät 70 % maailmanlaajuisista työntekijöistä ja muodostavat puolet maailmantaloudesta, puuttuu monilta pk-yrityksiltä silti tarkempi immateriaalioikeuksia koskeva ymmärrys. Tätä tärkeää aihetta sivuttiin myös useassa muussa päivän aikana pidetyssä esityksessä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen hahmotti puheenvuorossaan suomalaista yrityskenttää ja koronapandemian siihen aiheuttamia muutoksia. Pentikäinen havainnollisti pk-yritysten näkökulmaa kuvaamalla kotimaisen yrityksen kasvutarinaa ja sitä, miten IPR:n rooli muuttui entistä keskeisemmäksi yrityksen toiminnan laajentuessa. Esityksessä korostettiin toimivan IPR-infrastruktuurin sekä tuen ja neuvonnan merkitystä tehokkaan IPR-järjestelmän kannalta.

Työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Mikko Huuskonen kertoi Suomen kansallisen IPR-strategian taustasta ja toi esityksessään esiin IPR-alan kansainvälisen luonteen. Huuskosen mukaan alan strategisissa linjanvedoissa on keskeistä huomioida myös laajempi kansainvälinen kenttä. Puheenvuorossa käsiteltiin myös mielenkiintoisia, IPR-kentän digitalisoitumiseen ja politisoitumiseen liittyviä näkökohtia.

Digitaalisesta yhteistyöstä, yritysten IP-strategioista ja innovaatiosta yksittäisessä yrityksessä

 Ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sareva kuvaili innovaation ja digitaalisen yhteistyön merkitystä kestävän kehityksen edistämisessä sekä sitä, miten Suomen kehityspolitiikka kyetään tässä toiminnassa huomioimaan. Esityksessä kuultiin lisäksi tärkeitä näkökohtia sukupuolten välisten erojen kaventamisen merkityksestä tulevaisuudessa.

Siivoukseen ekologisesti kestäviä ja turvallisia ratkaisuja kehittävän Ownwellin toimitusjohtaja Timo Kaarlela kuvaili IPR:n merkitystä oman yrityksensä näkökulmasta. Ownwell on pyrkinyt suojaamaan innovaatioitaan hänen mukaansa mahdollisimman laajasti. Kaarlela korosti, että vaikka yritysten ei tarvitse pyrkiä kaikkien IPR-alojen asiantuntijaksi, ja vaikka IPR-asiantuntijoihin tukeutuminen on käytännön työssä tärkeää, kannattaa yritysten silti ymmärtää aihealueen perusteet.

Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Talvela tarkasteli aineettomien oikeuksien, henkisen omaisuuden ja luovan pääoman käsitteellisiä eroavaisuuksia sekä näihin liittyviä erityispiirteitä. Esityksessä selostettiin lisäksi keskeisimpien IPR-suojamuotojen etuja ja ominaisuuksia sekä valaistiin IPR-strategian merkitystä yritysten toiminnassa. Talvelan puheenvuoron yhteydessä pidetty gallup-kysely osoitti, että vaikka valtaosa yleisöstä oli osallistunut IPR-suojauksen toteuttamiseen muodossa tai toisessa, oli aihealuetta koskeva osaaminen monelle vastaajalle vielä rajallinen.

Startupeista, tietopalveluista ja suomalaisesta neuvolaosaamisesta

Startup-säätiön toimitusjohtaja Jouni Lounasmaa tarkasteli startupin menestystekijöitä ja kuvaili startup-yrityksille tyypillisiä ominaisuuksia ja toimintavaiheita. Menestyvän startupin taustalta löytyy Lounasmaan mukaan visionääristä yrittämistä sekä idea, johon uskotaan ja johon ollaan myös valmiita käyttämään voimavaroja. Toimivan idean lisäksi startupit tarvitsevat tyypillisesti kuitenkin myös ulkoista rahoitusta. Kaiken kaikkiaan startupin menestys syntyy hänen mukaansa yrityksen, idean, organisaation ja toimintaympäristön vuorovaikutuksesta.

Layetten toimitusjohtaja Sini Havukainen kuvaili puheenvuorossaan yritystään ja sen kehittämää äitiysapplikaatiota, jolla suomalaista neuvolaosaamista on viety maailmalle. Yrityksen toiminnan taustalla vaikuttivat äitiyteen liittyvät lukemattomat kysymykset, joihin etsitään jatkuvasti vastauksia. Havukainen kannusti tapahtuman yleisöä kokeilemaan siipiään ja kehotti aloittavia yrityksiä olemaan lannistumatta mahdollisista alkutaipaleen vastoinkäymisistä huolimatta.

PRH:n johtava neuvontainsinööri Olli Sievänen valaisi yleisöä yksityiskohtaisesti ja mielenkiintoisesti patentointiprosessiin liittyvistä vaiheista ja asiakirjoista. Kattavassa esityksessä kerrottiin, millaista tietoa patenteista on olemassa ja millaisia patenttitietokantoja yritykset voivat hyödyntää toimintavaihtoehtojaan kartoittaessaan. Puheenvuorossa esitettiin myös konkreettisia esimerkkejä keksinnöistä ja niiden luokittelutavoista.

Muotoilusta, etäoppimisesta ja tekijänoikeudesta

Ornamon lakimies Jussi Ilvonen käsitteli esityksessään muotoilutyötä ja muotoilualan viimeaikaisia kehityskulkuja. Ilvonen huomautti, että useilla aineettomilla oikeuksilla on merkitystä alalla, mistä syystä koko aineettomien oikeuksien kirjo on usein syytä huomioida muotoilutyössä. Hänen mukaansa moni aineettomiin oikeuksiin nykyisinkin nojautuva yritys voi kehittyä entistä kannattavammaksi suhtautumalla aineettomiin oikeuksiin entistä strategisemmin.

Clanedin toimitusjohtaja Vesa Perälä huomioi, että vaikka koronapandemia on kasvattanut tarvetta etäyhteyksin tapahtuvalle oppimiselle, on etäoppiminen ollut ajoittain puutteellisesti järjestettyä. Claned pyrkii vastaamaan kyseiseen ongelmaan tarjoamallaan kokonaisvaltaisella digitaalisella oppimisympäristöllä. Perälä valaisi esityksessään yrityksensä IPR-strategiaa ja -portfoliota ja kuvaili havainnollisesti, millaisiin ratkaisuihin juuri Claned oli omassa toiminnassaan päätynyt.

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Jaana Pihkala käsitteli puheenvuorossaan tekijänoikeutta ja kertoi muun muassa, miten pk-yritykset voivat hyötyä yhdistyksen toiminnasta. Pihkala kehotti yrityksiä arvostamaan omia oikeuksiaan ja tunnistamaan niiden potentiaali, mutta samalla kunnioittamaan muiden oikeuksia. Esityksessä korostui, ettei tekijänoikeus ole innovoinnin esteenä, minkä lisäksi yleisölle havainnollistettiin hyödyllisiä tekijänoikeuteen liittyviä yritystoiminnan vinkkilistoja.

Konsulttiyritys Osaangon perustajakumppani Marjukka Niinioja kuvasi alusta- ja ohjelmarajapintatalouden toimintaa ja taloudellista merkitystä sekä yrityksensä IP-strategiaa. Esityksessä kuultiin Osaangon matkan varrella kohtaamista IP-haasteista sekä näistä saaduista opeista. Niinioja huomautti muun muassa, että yritysten kannattaa itse hallita IP-asiat tarpeellisilta osin, jotta aiheeseen liittyvät uhat ja tilaisuudet on mahdollista tunnistaa.

Rahoitusinstrumenteista, tukimuodoista ja kehityspalveluista

Business Finlandin palvelujohtaja Kari Komulainen kartoitti esityksessään BF:n tarjoamia rahoituspalveluja, jotka soveltuvat erityisesti sellaisiin yritysten toimenpiteisiin, joilla synnytetään ja suojataan aineetonta omaisuutta. Tarkastelun kohteena olivat tältä osin innovaatioseteli, INTO-rahoituspalvelu sekä tutkimus, kehitys ja pilotointi -rahoitus.

TEM:n IPR-strategian ohjausryhmän puheenjohtaja Kaisa Olkkonen valaisi Suomen IPR-strategiaa ja strategian visiota vuodelle 2030. Tavoitteena on Olkkosen mukaan, että Suomessa on tuolloin tehokkaasti innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö. Esityksessä käsiteltiin myös monipuolisesti aineettomien oikeuksien tilannetta Suomessa erityisesti pk-yritysten näkökulmasta.  Vaikka aineeton omaisuus on kasvua tavoitteleville yrityksille keskeinen menestystekijä, on pk-yritysten tietoisuus aineettoman omaisuuden suojamuodoista ja niiden soveltuvuudesta kuitenkin keskimääräisesti vähäistä.

Keski-Suomen ELY-keskuksen Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Jouni Hynynen kuvaili mielenkiintoisella tavalla keksijän roolia yhteiskunnassa sekä ELY:n keksijä-asiakkaiden käytännön toiveita ja tarpeita. Esityksessä kuultiin myös ELY-keskusten tarjoamista tukimuodoista kuten kehittämisprojekteihin myönnettävistä avustuksista, asiantuntijapalveluista yritysten kehittämiseen sekä maaseuturahoituksesta.

Kokoavia näkökohtia

IPR University Centerin toinen johtaja Tuomas Mylly kokosi loppupuheenvuorossaan yhteen päivän aikana selostettuja näkökohtia innovaatiotoiminnan ja pk-yritysten välisestä suhteesta. Startup- ja kasvuyritykset eivät usein välttämättä tunnista suojattavissa olevia innovaatioitaan, minkä lisäksi käytännön suojausvaihtoehtojen ymmärtäminen on yrityksen näkökulmasta keskeistä. Pk-yritysten näkökulmaa olisi tärkeä saada yhä enemmän mukaan lainvalmisteluun, minkä lisäksi tulevaisuudessa korostuu entisestään erilaisten neuvontaa ja koulutusta tarjoavien toimijoiden keskeinen rooli.

Vaikka etäyhteys ei mahdollista kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, oli päivä kokonaisuudessaan erittäin onnistunut ja sisälsi lukemattomia mielenkiintoisia kannanottoja niin esiintyjien kuin yleisön taholta. Kiitämme jokaista osallistujaa ja jäämme innolla odottamaan ensi vuoden juhlapäivää!

Kuvituskuvat: Jonathan Calugi