Maailman henkisen omaisuuden päivä 2020

5/2020 28.10.2020

Vuoden 2020 Maailman henkisen omaisuuden päivää juhlistettiin 21.10.2020. Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) juhlapäivää vietetään vuosittain 26. huhtikuuta, mutta Suomen tapahtumaa vietettiin tänä vuonna poikkeusolojen vuoksi huhtikuun sijaan kauniin syksyisessä lokakuussa. Päivän teemana toimi tällä kertaa ”Innovate for a Green Future”, ja sen aikana kuultiin puheenvuoroja ja yritysesimerkkejä vihreistä innovaatioista.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä IPR University Center, Patentti- ja rekisterihallitus ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Poikkeuksellisen tilanteen johdosta tapahtuma toteutettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan etäyhteyden välityksellä.

Haastava vuosi haastavine ongelmineen

Päivän juontaneen Ylen lakimies Saila Löfströmin tervetuliaistoivotusten jälkeen ohjelma polkaistiin käyntiin WIPO:n entisen pääjohtajan Francis Gurryn videotervehdyksellä, jossa tämä avasi vuoden teemaa. Gurry huomautti, että koronapandemian ohella on käynnissä myös toinen maailmanlaajuinen ongelma, ilmastonmuutos, jonka torjumisessa vihreät innovaatiot ovat keskeisiä.

Lämpimiä tervetuliaissanoja esittivät myös Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Antti Riivari sekä Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko. Riivarin mukaan PRH on sopeutunut poikkeukselliseen tilanteeseen kivuttomasti, ja viraston toiminta on pysynyt pitkälti ennallaan. Riivarin mukaan pandemia on sinänsä vaikeuttanut alan kansainvälistä yhteistyötä, mutta toisaalta etäyhteyksien yleistymisen myötä kynnys osallistua esimerkiksi kansainvälisiin tapahtumiin on madaltunut. Riivari korosti ympäristö- ja ilmasto-ongelmien vakavuutta ja IPR:n merkitystä innovaation hyödyntämisen kontrolloinnissa.  Myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toiminta on Kokon mukaan jatkunut pääasiassa normaalisti. Päivän teeman osalta hän huomautti, että menestyvä liiketoiminta edellyttää tietopääoman jatkuvaa kehittämistä, ja että IPR-liitännäiset ongelmat voivat helposti muodostua kalliiksi. Aineettomissa oikeuksissa on Kokon mukaan kyse erittäin tärkeästä aihealueesta, josta liian harva tietää riittävästi.

 

Puheenvuoroja ja käytännön esimerkkejä vihreästä innovaatiosta

Lapin yliopiston apulaisprofessori Rosa Ballardini ja tutkijatohtori sekä IPR University Centerin toinen uusi johtaja Juha Vesala käsittelivät ensimmäisessä pääpuheenvuorossaan vihreän innovaation tulevia kehityssuuntia. Vihreä innovaatio liittyy heidän mukaansa keskeisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, etenkin kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja koskevaan tavoitteeseen. Kestävyys vaikuttaa läpi koko innovaatiotoiminnan elinkaaren, ja on syytä huomata, että IPR on vain yksi niistä työkaluista, joilla kestävään innovaatioon on mahdollista vaikuttaa.

Päivän yritysesimerkeissä startupit kertoivat mielenkiintoisia tarinoita vihreästä innovoinnista käytännössä. Infinited Fiber Company Oy:n toimitusjohtaja Petri Alava kertoi yrityksensä kehittämästä uudenlaisesta kemiallisesta prosessista, jolla tuotetaan uutta, biohajoavaa ja kestävää kuitumateriaalia tekstiilijätteestä vaateteollisuuden käyttöön. Alavan mukaan muoti on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista ja erityisesti tekstiiliteollisuuden käyttöön menevä puuvilla kuormittaa ympäristöä, mutta nuoret eurooppalaiset sukupolvet ovat nykyään entistä kiinnostuneempia kestävyydestä. Infinited Fiber Companyn uuden teknologian avulla tekstiilijäte voidaan käyttää uudelleen ilman, että kuidun laatu heikkenee.

BroadBit Batteries Oy:n toimitusjohtaja David P. Brown valaisi yleisöä yrityksensä kehittämästä uudentyyppisestä akusta, jonka tärkein raaka-aine on ruokasuola. Suola-akku on ympäristöystävällisempi ja edullisempi kuin perinteinen litiumioniakku. Litiumioniakkuihin liittyy useita ongelmia – niihin käytettävän koboltin ja muiden raaka-aineiden louhinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat ympäristökustannukset sekä akkumateriaalien rajattu saatavuus ovat ongelmallisia ympäristön kannalta. Innovaatio on tärkeä jo siitä syystä, että ihmisten käyttämien akkujen määrä tulee kasvamaan hätkähdyttävästi sitä mukaa, kun fossiilisista polttoaineista siirrytään sähköiseen maailmaan. Nyt akkuja käytetään erityisesti pienelektroniikassa, mutta tulevaisuudessa yhä enemmän esimerkiksi sähköautoissa.

Toisessa pääpuheenvuorossa Angersin yliopiston professori Yves Dolais ja Berggren Oy:n lakimies Arttu Ahava tarkastelivat immateriaalioikeuksien ja niiden suojaamisen asemaa Kiinassa. Dolais esitti kattavin tilastoin, kuinka Kiinan asema immateriaalioikeuksien hakemus- ja myöntömäärissä on viime vuosikymmenen aikana kasvanut huomattavasti. Ahavan mukaan Kiinan IPR-järjestelmä on modernisoitunut, mutta kehitettävääkin on vielä. Oikeudenhaltijoiden suurena vaikeutena on muun muassa se, miten IPR:n suojaaminen voidaan varmistaa Kiinassa tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin.

 

Tärkeitä näkemyksiä työpajoissa

Ohjelmaan kuuluivat lisäksi työpajat, joissa päivän teemaa käsiteltiin eri näkökulmista. PRH:n kehitysasiantuntija Olli Ilmarisen ja Haaga-Helian lehtori Christina Karlia-Palomäen luotsaamana tarkasteltiin IPR:n asemaa innovaatiolähtöisessä liiketoiminnassa ja tuotekehityksessä. Haaga-Helian yliopettaja Martin Stenbergin johdolla perehdyttiin IPR:n rooliin tietopääoman kehittämisessä. IPR University Centerillä aiemmin tutkimusavustajana työskennelleen OTM Ville Verrosen ja Berggren Oy:n lakimies Marianne Hollandsin työpajassa käsiteltiin tuoteväärennösten negatiivisia vaikutuksia kestävän kehityksen näkökulmasta.

Työpajatyöskentely tuotti monia arvokkaita näkemyksiä IPR:n merkityksestä elinkeinotoiminnassa ja yhteiskunnassa yleisesti. Yhteisenä teemana korostui yleinen tarve aineettomia oikeuksia koskevan koulutuksen ja tietämyksen lisäämiseksi. Alaa koskevan osaamisen ei tulisi jäädä puhtaan juridiseksi, vaan ymmärrystä aineettomien oikeuksien suhteesta elinkeinotoimintaan tulisi lisätä niin kuluttajien kuin yrittäjien keskuudessa. Yritysten keskuudessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota IPR-strategioiden ja -toimintamallien luomiseen, minkä lisäksi IPR:n suojaamisessa tulisi ottaa huomioon yrityksen ja tuotteiden elinkaareen liittyviä seikkoja.

Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut ja sisälsi mielenkiintoisten puheenvuorojen lisäksi aktiivista keskustelua teeman ympärillä. Hienoa, että Suomen tapahtuma pystyttiin poikkeustilanteesta huolimatta järjestämään etäyhteyksien välityksellä. Juhlitaan maailman henkisen omaisuuden päivää taas ensi vuonna!

Kirjoittajat