Lyhyesti

(IPRinfo 3/2005)

WIPOn tulevaisuus esillä syksyn yleiskokouksessa
WIPOn linjaukset ja tulevaisuuden painopisteet ovat esillä syyskuussa pidettävässä yleiskokouksessa. WIPOn Inter-sessional Intergovernmental Meeting (IIM) on ad hoc -kokoussarja, jonka tehtävänä on ollut laatia esityksiä yleiskokoukselle kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia edistävissä asioissa.

Näiden asioiden käsittelyn vahvistamista on vaadittu vastapainoksi WIPOn perinteisesti aineellisoikeudellisiin asioihin keskittyneelle työohjelmalle erityisesti teollisoikeuksien alalla. Tasapainoisemmalla työohjelmalla on katsottu olevan paremmat edellytykset saada koko jäsenkunnan tuki taakseen, mikä edistäisi viime kädessä myös aineellisoikeudellisia asioita koskevia neuvotteluja WIPOssa.

IIM-kokouksissa on toisaalta tuotu esille WIPOn aikaisempi toiminta kehityskysymyksissä sekä tarve arvioida tämän toiminnan tehokkuutta WIPOn mandaatin ja rakenteen puitteissa. WIPOn tekniseen apuun liittyvä panostus on ollut hyvin mittavaa. Toisaalta aikaisempia toimenpiteitä on pidetty riittämättöminä, ja on vaadittu kehitysnäkökulman ottamista huomioon kaikissa WIPOn toiminnoissa. Rajoittuminen pelkkään tekniseen apuun tai kapasiteetin rakentamiseen ei olisi riittävää, vaan kehityskysymykset tulisi huomioida paremmin myös laadittaessa aineellisoikeudellista normistoa.

Heinäkuun lopulla pidetyn kolmannen ja tältä erää viimeisen IIM-kokouksen tuloksista raportoidaan syyskuussa kokoontuvalle WIPOn yleiskokoukselle. IIM-kokouksissa ei saavutettu yksimielisyyttä siitä, mitkä ovat kehitysnäkökulman paremman huomioon ottamisen kannalta keskeiset seikat. WIPOn tulevien vuosien työohjelman kohtalo onkin nyt pitkälti yleiskokouksen onnistumisen varassa. (Sami Sunila, KTM)

ICC:ltä päivitetyt sähköistä mediaa koskevat ohjeet
Kansainvälinen kauppakamari ICC on uudistanut vuodelta 1998 olevat markkinointia ja mainontaa sähköisessä mediassa koskevat itsesääntelyohjeensa. Niiden tarkoituksena on pitää yllä markkinoinnin ja mainonnan korkeaa eettistä tasoa kotimaisen ja kansainvälisen lainsäädännön puitteissa.

Ohjeet sisältävät periaatteet markkinoinnista, joka tapahtuu sähköisten viestintämuotojen, kuten internetin, sen suorakäyttöisten (online-) ja interaktiivisten palveluiden kautta, sekä sähköisten tietoverkkojen ja myös puhelimen kautta. Suomen osalta ohjeet hyväksyttiin ICC Suomen osaston hallituksessa 6.4.2005.

Suomessa ohjeet soveltuvat pääsääntöisesti kuluttajille suunnattuun markkinointiin. ICC on suositellut ohjeita sovellettavan osana kansallista markkinoinnin ja mainonnan ICC-ohjeistoa 1.7.2005 lähtien. ICC:n alkuperäisissä englanninkielisissä ohjeissa on pyritty ottamaan huomioon niin eurooppalaisessa kuin amerikkalaisessa itsesääntelyssä esille tulleita seikkoja. Tästä syystä ohjeet eivät kaikilta osin vastaa Suomessa omaksuttuja käytäntöjä.

Tarkempia ja yksityiskohtaisempia ohjeistuksia on Suomessa annettu mm. kuluttajansuojalaissa, sähköisen viestinnän tietosuojalainsäädännössä sekä sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöissä. Erityisesti markkinointiaineiston selkeys, henkilötietojen käsittely sekä yritystä koskevien tunnistetietojen antaminen on säännelty meillä yksityiskohtaisemmin sähköisen kuluttajakaupan käytännesäännöissä. Samoissa säännöissä on tarkemmat säännökset myös kuluttajan etukäteistä suostumusta edellyttävien markkinointiviestien lähettämisestä.

ICC aikoo tarkistaa ohjeita säännöllisesti varmistaakseen niiden ajankohtaisuuden. (SV)

Direktiiviehdotus vähimmäisrangaistuksista
(Ks. IPRinfo 4/2005 Lyhyesti (s. 38): Suomen asiakirjoista siinä tarkemmin)

EU:n komissio antoi 12.7.2005 ehdotuksen rikosoikeudellisista toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan immateriaalioikeuksien toteutuminen. Ehdotukseen sisältyy myös ehdotus neuvoston päätökseksi, jolla vahvistetaan jäsenmaiden rikoslakeja taistelussa immateriaalioikeusloukkauksia vastaan (COM(2005)276 final). Ehdotusta ei vielä tätä kirjoitettaessa ollut saatavana suomen kielellä.

Direktiiviehdotuksen mukaan kansalliset erot immateriaalioikeuksien rangaistavuudessa häiritsevät sisämarkkinoiden toimintaa ja vaikeuttavat tehokasta taistelua tuoteväärennöksiä ja piratismia vastaan. Direktiiviehdotuksen johdantolauseessa todetaan lisäksi, että TRIPs-sopimuksessa oleva säännös tuoteväärennöstoiminnan ja piratismin rangaistavuudesta ei ole riittävä, vaan tarvitaan myös yhteisön sisäisiä keinoja.

Direktiiviehdotuksessa säännellään, mitä rangaistuksia jäsenvaltioissa tulee olla käytettävissä tahallisia immateriaalioikeuksien loukkauksia vastaan. Direktiiviehdotuksen soveltamisala on sama kuin ns. enforcement -direktiivissä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta, annettu 29.4.2005, 2004/48/EY). Neuvoston päätösehdotuksessa määritellään vähimmäisrangaistustasot niissä tilanteissa, joissa on kysymys ammattimaisesta rikollisuudesta ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista teoista.

Direktiiviehdotus itsessään on hyvin niukka, ja siinä on ainoastaan yhdellä sivulla esitetty direktiivin perusteita. Ehdotuksiin liittyy kaksi liiteasiakirjaa, joista toisessa käydään yksityiskohtaisesti läpi tuoteväärennöksiin ja piratismiin liittyviä kysymyksiä (185 sivua) ja toisessa esitellään lainsäädännön tavoite ja keinot sen toteuttamiseksi (33 sivua). Kumpikin raportti on toistaiseksi saatavissa ainoastaan ranskan kielellä.

Direktiiviehdotuksen kansallinen valmistelu kuuluu oikeusministeriön hallinnon alaan. (MLM)

Säädösehdotukset suomeksi:

Direktiiviehdotuksen antamiseen liittyvässä uutisessa (4.8.2005) on linkit kaikkiin asiaan liittyviin asiakirjoihin.